[urbaanin keskustelun mekka]
https://taloforum.fi/
Tande kirjoitti:Hienoa, mikäli viimein päästään hommiin. Yhden imbesillin takia tässä meni vuosia.Niin no, pankkien säätelyn muutos ei ollut sen imbesillin ansiota, ja säätelyyn on ihan perusteensa.
HS.fi 27.2.2015 kirjoitti:Hesarin sivuilla myös video. Katsotaan sitten huhtikuussa tapahtuuko mitään, näitä sisällöltään täysin vastaavia uutisia kun on ollut jo useampi vuoden sisään.
Kalasataman rakennustyöt alkavat keväällä – Itäväylän liikenne kiertotielle
Itäväylä suljetaan työmaan kohdalta ja liikenne ohjataan kiertotielle
(Kuvakaappaus videosta)
Kalasataman keskuksen eli Redin rakennustyöt pääsevät alkamaan toden teolla näillä näkymin huhti–toukokuussa, kertoo Kalasataman hankejohtaja Juhani Katko rakennusyhtiö SRV:stä. Valitusten ja huonon taloudellisen tilanteen aiheuttamat viivytykset näyttävät olevan ohi ja louhintatöihin päästään keväällä. Kolmen vuoden kuluttua kauppakeskuksen olisi tarkoitus olla jo avoinna.
Kalasataman aluerakentamisprojektin johtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupunginkansliasta iloitsee rakentamisen alkamisesta.
"Kyllä tämä tuntuu mielettömän hienolta. Siinä vaiheessa kun homma käynnistyy, pitää avata kuohuva pullo", Asikainen sanoo.
"Ehkä vuosi sitten välillä alkoi tuntua, että mitähän tästä tulee – mutta missään vaiheessa en ole luopunut toivosta."
Kalasataman keskuksen rakennustyömaa on tällä hetkellä hiljainen, mutta kun urakka pääsee kunnolla käyntiin, alueella paiskii töitä jopa tuhat henkilöä. Keskuksen rakennustyömaalla on valmiina jo noin kuudentoista metrin kuoppa, jonne tulee kaksi kerrosta parkkipaikkoja. Sen alle louhitaan vielä parkkipaikkoja kallion sisään.
Kuopan reunalla projektijohtaja Markku Muhonen keskuksen rakentavasta SRV-rakennusyhtiöstä osoittaa alas.
"Tuosta kaivinkone kauhaisee ensimmäisenä. Aloitamme louhintatyöllä ja ne jatkuvat tämän vuoden. Sen jälkeen päästään betonitöihin ja siitä Kalasataman keskus lähtee rakentumaan."
Muhonen myöntää, että viivästykset eivät ole olleet mukavia.
"Kyllä se harmittaa. Meillä oli asemakaavavalitusta ja myös taloudellinen tilanne vaikutti. Meillä on tarkoitus, että vuonna 2018 liike-elämä toimii tuossa, kulkuyhteydet ovat kunnossa metrolle ja liityntäliikenteelle, jolloin tämä alue saa kaipaamaansa palvelua."
Samaan aikaan myös Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuksen on tarkoitus olla valmiina kauppakeskuksen vieressä.
Parkkipaikkoja rakennetaan asiakkaille ja asukkaille sekä liityntäpysäköintiin noin 2 000.
Alueen liikenne menee uusiksi näillä näkymin touko–kesäkuussa.
Itäväylä Kalasataman metroaseman tienoilta suljetaan rakennustöiden ajaksi. Jo rakennetulle kiertotielle ohjataan kaikki ajoneuvoliikenne keskustasta, Pasilan suunnasta ja idästä.
Myös Hermannin rantatie suljetaan liikenteeltä Kalasataman lähettyviltä. Yhteys pohjoisesta ohjataan kulkemaan Vanhalle Talvitielle.
Metroliikenne toimii normaalisti koko rakennustyön ajan.
"Fiilinki on erittäin hyvä", Juhani Katko sanoo.
"Paljon on tehty työtä hankkeen eteen ja nyt on isompi konkreettinen vaihe lähdössä käyntiin. Rahoitusneuvottelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan", hän sanoo.
Rahoitusneuvotteluiden viimeinen rutistus on nyt käynnissä. Sen takia Katko ei halua vielä lyödä lukkoon tarkkaa rakentamisen aloituspäivämäärää.
Kalasataman keskukseen rakennetaan kahdeksan tornitaloa, joista korkein on 132 metriä korkea.
Kaksi asuintornia on saanut jo rakennusluvan ja kuusi odottaa lupaa edelleen.
Yksi torneista tulee olemaan toimistokäytössä ja yksi hotellina – ainakin tämän hetkisten suunnitelmien mukaan.
"Niiden tornien konsepti on osittain vielä auki. Niihin haetaan sijoittajatahoja, joille ne toteutetaan omina urakoinaan. Siinä tarkennetaan vielä sisältöä", Katko kertoo.
Kauppojen pitäisi olla avoinna asiakkaille kolmen vuoden kuluttua.
Kahta asuintornia aletaan rakentaa samaan aikaan kuin kauppakeskusta.
Ensimmäisen tornin pitäisi olla valmis samaan aikaan kuin kauppakeskuksenkin, toinen torni valmistunee siitä kuuden kuukauden kuluttua. Sen jälkeen alkaa muiden tornien rakentaminen.
Hannu Asikainen kehuu SRV:n uskallusta suunnitella jotain aivan uutta.
"SRV on hienosti alkanut kehittää uutta asumisen konseptia. Tällaista tornitaloasumista ei käytännössä ole koskaan ollut Suomessa", Asikainen sanoo.
Ensi kesänä alkaa myös uusien raitiotielinjojen suunnittelu alueelle. Asikaisen mukaan ensi vuonna tiedetään jo tarkemmin minne uudet linjat suuntautuvat Kalasatamasta.
Kaupungin puolesta Kalasataman keskuksen rakentamisprojekti alkoi syyskuun 21. päivänä vuonna 2009, muistelee Kalasataman projektipäällikkö Tuomas Hakala Helsingin kaupungilta. "Kyseessä on Helsingin suurin työmaa. Nyt kun työ alkaa, niin tuntuu helpottavalta ja onhan sitä toki innoissaankin. On tätä tehty tässä jo tovi", hän sanoo.
Hakala uskoo vakaasti, että koko Kalasataman keskuksen hanke tullaan viemään loppuun saakka.
Vaikka uusi taantuma iskisi, tullaan kaikki suunnitellut tornit rakentamaan, sillä "kustannukset sijoittuvat Itäväylän alapuolelle ja tulot tulevat Itäväylän yläpuolelta", Hakala sanoo.
Vielä hiljaisella työmaalla käyskentelevä projektijohtaja Markku Muhonen haluaisi päästä hommiin heti.
"Kyllä tämä syyhyttää jo!"
Kaikkien kahdeksan tornin on tarkoitus olla valmiina arviolta vuonna 2022.
Kalasataman keskuksen ideaa voi verrata Kampin keskukseen, molemmissa yhdistyvät kauppa- ja liikennekeskus sekä asunnot.
"Liikekeskuksena se on ainakin puolitoistakertainen Kamppiin nähden", Muhonen arvioi.
HS: Pilvenpiirtäjien varjossa tuuleeKiintoisa kirjoitus ja tuossa tuulisuudessa on kyllä omalta osaltaan perää. Itse pilvenpiirtäjässä asuvana ja niiden keskellä joka päivä tallustellessa olen pistänyt merkille, että kaikkein tuulisimmat paikat keskustassa sijoittuvat tiettyihin risteyksiin, jossa kaikissa kulmissa kohoaa korkea rakennus. Ilmiö on siitä jännä, että päivän ei tarvitse edes olla tuulinen ja voi olla ettei ilma tunnu liikkuvan yhtään ennen risteykseen saapumista. Kuitenkin risteyksessä tuuli saattaa puhaltaa voimakkaastikin.
Haluaisitko muuttaa kalliiseen pilvenpiirtäjän huoneistoon, jossa on komeat näkymät? Vai kelpaisiko halvempi asunto pilvenpiirtäjien katveesta, jonne aurinko paistaa vain osan aikaa vuodesta, ja jossa parvekkeet, yhteispihat ja leikkipaikat ovat usein tornien varjostamia ja tuulisia? Molempia on tulossa Helsingin Kalasatamaan.
Kun osan viime vuosien tornihankkeista arveltiin olevan lopahtamassa (HS 16. 2.), käynnistyi kiivas keskustelu verkkopalstoilla. Äänekkäimmin ärhäköivät korkeaa rakentamista vaativat miehet. Osa haluaa pilvenpiirtäjiä, siis yli sadan metrin korkuisia rakennuksia, fiilisperusteilla. Ne kuulemma muuttaisivat "lättänän ja tylsän" Helsingin kiinnostavaksi, "oikeaksi kaupungiksi".
Kaupunkisuunnittelussa pitäisi huomioida paitsi kauneus- ja viihtyisyysarvot myös toimivuus. Kalasataman suunnitelma oli jo valmistunut, ja keskuksen kaava juuri hyväksytty, kun tapahtui outo käänne. Tuore asemakaava, korkein torni 16 kerrosta, hylättiin.
Tilalle runnottiin pilvenpiirtäjäsuunnitelma. Se oli rakennusliikkeille järjestetyn tontinluovutuskilpailun ehdotuksista massiivisin, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co. Ei piitattu siitä, että tornimöhkäleet varjostavat pohjoispuoleista asuinaluetta.
Paksu, ylhäällä levenevä runko ja suuret vinolipat antavat Kalasataman pilvenpiirtäjille raskaan ja jäsentymättömän ulkomuodon. Toisaalta lasijulkisivuihin tulee vaihtelua valkoisella silkkipainatuksella ja viherhuoneiden avattavilla lasipinnoilla. Kauppakeskusta ja kahta ensimmäistä, 35- ja 32-kerroksista, tornia aletaan rakentaa tänä keväänä.
Kuuden muun tornin toteutumisen ajankohta jäänee vielä nähtäväksi. Vaikka tuloksena olisi torso, Kalasataman jättiläiset hallitsevat laajasti Helsingin maisemanäkymiä. Samalla ne muuttavat lähitienoot tuulisemmiksi vetämällä tuulia mereltä sisämaahan. Eniten pyörteitä tulee tornien juurelle.
Pilvenpiirtäjät ovat kalliita rakentaa ja pitää kunnossa, mutta parhaimmillaan ne toimivat hyvin maailman metropoleissa. Matalalta paistavan auringon maahamme ne sopivat harvoin. Vuosaaren 26-kerroksisen Cirruksen sijainti on harkittu, sillä se varjostaa lähinnä kauppakeskuksen kattoa.
Tehokas kaupunkirakenne ei edellytä torneja. Kalasataman keskusta rakennuttavan SRV:n mainossivutkin sen epähuomiossa kertovat: "Tiesitkö, että Harjussa asuu enemmän ihmisiä kuin New Yorkissa neliökilometrin alueella?"
http://www.hs.fi/koti/a1425010225731
Tande kirjoitti:Joo negatiivissävyinen artikkeli. Kirjoittajan oma negatiivinen suhtautuminen korkeampaan rakentamiseen iskee läpi.Käsittämätöntä tämä mussutus korkeasta rakentamisesta, kun on niin pitkään jatkunut se itku että Suomesta on kuulemma maaloppu. Eikö silloin varsin luonnollinen ratkaisu olisi se, että rakentajat saavat päättää millaisia taloja haluavat rakentaa ja turhat rajoitukset poistetaan, kuten mm. Hong Kongissa on tehty. Jos tontti on sopiva esim. 70 kerroksiselle talolle mm. liikenneyhteyksien osalta, niin sellainen siihen sitten vaan. Samalla ratkaisisi myös asuntopulan. Parituhatta asuntoa mahtuu hyvin yhteen taloon.
hylje kirjoitti:Ei ratkaise asuntopulaa, koska kenelläkään ei ole varaa rakentaa edes sitä ensimmäistä 70-kerroksista 2000 asunnon taloa.Näinpä. Täällä Vancouverissa ei vierasteta korkeita taloja, mutta täälläkään ei kannata rakentaa yli 50-kerroksisia asuintorneja varsinkaan keskustan ulkopuolelle. Hurjaa rakennusbuumia läpikäyvään naapurikaupunki Burnabyyn on visioitu aiemmin jopa 70-kerroksisia asuinpilvenpiirtäjiä, mutta ne ovat tähän saakka kaikki leikkaantuneet myöhemmissä suunitelmissa "vain" 50-kerroksisiksi. 70-kerroksisen rakennuksen rakentaminen on niin tuhottoman kallista, ettei sitä tue edes täällä rakennusmaan todella korkea hinta kuin korkeintaan Vancouverin ydinkeskustassa.
Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke käynnistyy Helsingin Kalasatamassahttps://www.srv.fi/srv-yhtiona/media/ti ... asatamassa
SRV:n kehittämä REDI-hanke Helsingin Kalasataman metrokorttelissa käynnistyy kantakaupungin suurimman kauppakeskuksen sekä pysäköintilaitoksen rakentamisella. Hanketta koskevat sopimukset on allekirjoitettu ja työmaa käynnistyy huhtikuun alussa. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen on määrä avautua syksyllä 2018.
Kauppakeskuksesta ja sen päälle kohoavista Suomen korkeimmista tornitaloista sekä kellari- ja kalliopysäköintilaitoksesta koostuva kokonaisuus on Suomen suurin yksittäinen kaupunkirakentamisen hanke kautta aikain.
”Olemme todella innoissamme, että pääsemme monen hidasteen jälkeen vihdoin rakentamaan merkittävää kaupunkikeskusta Helsinkiin. REDI tuo Suomeen ainutlaatuisen kauppa- ja viihtymiskeskuksen uusine brändeineen. Maailmalta tuttu torniasuminen monipuolisessa palveluympäristössä, hyvien yhteyksien äärellä mahdollistaa uudenlaisen kaupunkilaisen elämänmuodon”, SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala hehkuttaa.
REDI on vaativa rakennusprojekti
SRV vastaa kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen suunnittelusta, vuokraamisesta ja rakentamisesta. SRV on allekirjoittanut noin 390 miljoonan euron urakkasopimukset kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamisesta. Myös kaupungille tehtävät infratyöt jatkuvat.
”REDI on myös rakennusteknisesti vaativa ja Suomessa ennennäkemätön hanke. Olemme valmistelleet kohteenrakentamista yhdessä yhteistyökumppaneiden, kuten pääsuunnittelijana toimivan Helin&Co -arkkitehtitoimiston kanssa.”
Kauppakeskus- ja pysäköintilaitososien käynnistymisen myötä lähtevät liikkeelle myös REDI-hankkeen muiden osien rakentaminen. SRV:n suunnitelmissa on rakentaa kauppakeskuksen päälle kuusi asuintornia sekä toimisto- ja hotellitornit. Asuintorneihin tulee yhteensä 1 200 asuntoa, joista valtaosa myydään kuluttajamarkkinoille.
Ensimmäisen asuintornin rakentaminen alkaa syksyllä 2016, kun kauppakeskuksen rakennusvaihe teknisesti mahdollistaa sen. Ensimmäinen torni valmistuu vuoden 2018 lopulla ja toinen tornin keväällä 2019. Asuntojen ennakkomarkkinointi alkaa syksyllä 2015. Jo nyt voi ilmoittautua ennakkomarkkinointiryhmään http://www.redi.fi-sivustolla. Näin saa tiedon ennakkomarkkinoinnin alkamisesta ensimmäisten joukossa.
REDIn on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoden 2023 aikana markkinatilanteesta riippuen. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja tornien yhteenlasketun liikevaihdon nousee yli miljardin euron.
REDIin pääsee tutustumaan pian
SRV rakentaa Suvilahden Puhdistamo-rakennukseen asumisen testiympäristön eli Living Labin, jossa esitellään REDIn asuntoja aidossa koossaan sekä asumiseen liittyviä piirteitä. Living Labiin kutsutaan REDI-asumisesta kiinnostuneita kehittämään palveluita ja tiloja uudenlaiseen asumiseen. Living Lab on valmis tämän vuoden syyskuussa.
”Suomalainen asumisen kulttuuri vaatii uusia ideoita, kun asunnon ostajien tarpeet ja kulutustottumukset muuttuvat. Olemme kehittäneet viime vuosina asumisen konseptia tällaiseen ympäristöön palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen. Tulevat rediläiset voivat tutustua ja vaikuttaa tulevien tornien tarjoamiin mahdollisuuksiin”, Juha Pekka Ojala kertoo.
SRV suunnittelee Kalasataman alueelle myös väliaikaista kauppa- ja tapahtumakeskusta, REDI Pop Up’ia. Merikonteista rakennettava alue tarjoaa alueen asukkaille lähipalveluja sekä kaupunkilaisille kiinnostavan kohteen vierailla. Joiltakin osin REDI Pop Up avautuu jo tulevana kesänä ja laajenee toimintojen lisääntymisen myötä. Pop-up-keskus suljetaan syksyllä 2018, kun REDI-kauppakeskus avautuu.
REDI-hankkeella laaja rahoituksellinen pohja
REDI-hankkeen kauppakeskus- ja pysäköintilaitososien rakentamiseksi on allekirjoitettu pankkiryhmittymän kanssa 225 miljoonan euron projektiluottoa koskeva sopimus. Projektiluoton myöntäneen ryhmittymän muodostavat Pohjola Pankki, Nordea Pankki ja Helaba Landesbank Hessen-Thüringen pääjärjestäjinä sekä Danske Bank ja Swedbank ryhmittymän muina jäseninä.
Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennuttavan sijoittajaryhmän osuudet jakautuvat siten, että SRV:n osuus on 40 prosenttia, Ilmarisen 30 prosenttia, OP-Pohjola-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus on 15 prosenttia sekä LähiTapiolan osuus 15 prosenttia. Lisäksi SRV on myöntänyt rakentamista varten 15 miljoonan euron vakuudettoman projektiluoton.
Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen investoinnin kokonaisarvo on 480 miljoonaa euroa, josta 240 miljoonaa euroa rahoitetaan omistajien pääomasijoituksilla. Loput investoinnista katetaan nyt sovituilla projektiluotoilla.
”Näin massiivisen hankkeen sijoittaja- ja rahoitusjärjestelyt olivat pitkä ja työläs prosessi. Euroopan taloustilanne ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen eivät ainakaan helpottaneet työtä. Hienoa, että saimme kootuksi sijoittajaryhmän hyvin tuntemistamme kotimaisista instituutioista. Projektiluototuksessa on mukana pohjoismaisten toimijoiden lisäksi myös saksalainen pankki, mikä avaa uusia mahdollisuuksia myös jatkoon”, Ojala toteaa.
Ensimmäisen asuintornin rakentaminen alkaa syksyllä 2016, kun kauppakeskuksen rakennusvaihe teknisesti mahdollistaa sen. Ensimmäinen torni valmistuu vuoden 2018 lopulla ja toinen tornin keväällä 2019.
