Taloforum.fi

Kantti kirjoitti:Turkulaisessa oli juttu Österbladin tontista joka on seuraavana hampaissa Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa

Torinkulman kaavamuutos on vasta alkua

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/198 ... asta-alkua
Österbladin tontin liiketilat tulevat kaikissa vaihtoehdoissa - säilyvät kadunvarsitalot tai eivät - kokemaan sellaisia muutoksia että tuon jutun yrittäjäpariskunnalla tuskin on edellytyksiä jatkaa tuolla.

^ Toivoisin kunnostusta ja taakse sisäpihalle jonkunlaista kevyttä TS-talon kokoista keskusta, jonka alakerrassa jokin pieni ostari. Tosin luulen, että säilytetäänpä puutalot tai ei, liiketilojen vuokrat tulee nousemaan ja hinnoittelemaan itsensä pihalle, joka lienee se pääsyy keskustan tyhjille tiloille. Vanhan kirjaston puoleiseen kulmaan saisi rakentaa sen ruman kerrostalon eteen jonkinlaisen liiketilahuoneiston puutalon jatkeeksi... vaikka puusta

bitterfly kirjoitti:Vanhan kirjaston puoleiseen kulmaan saisi rakentaa sen ruman kerrostalon eteen jonkinlaisen liiketilahuoneiston puutalon jatkeeksi... vaikka puusta

Österbladin tontille saa kyllä melkoisen talon rakennettua koska tontti on iso. Mielessä on ollut julistaa siitä Taloon suunnittelukilpailu ihan oikeasti. Olen tätä silmällä pitäen ottanut pihalta kuviakin!

Tuleeko kellekään mieleen Suomesta sellaista täydennysrakentamista, jossa samalle tontille olisi rakennettu uutta vanhan taakse? Siis tarkoittaen tässä juurikin vaikka sellaista, että puutalot katulinjassa olisi säilytetty ja taakse rakennettu uutta. Toki on paljon muutettu umpikortteleita lämpimäksi sisätilaksi tms, mutta se muutos ei näy katukuvaan.

Tulee itselleni mieleen esimerkkejä vain ulkomailta, esim. Aucklandista Uudesta-Seelannista. Sellainen voisi toimia Turussakin ja monin paikoin muuallakin suomessa. Turussa on kyllä kortteleiden rikkonaisuus ja kerroskorkeuksien vaihtelu paikoin niin silmiinpistävää, että korjaavaa täydentämistä näkisi mieliellään. Mahdollisuuksien mukaan vanhaa säästäen.

^ Juurikin jotain tuollaista toteutusta toivoisin. Matala puutalo jäisi lähijulkisivuksi, kun kaempaa näkee myös korkeammat rakennukset.

frank_hki kirjoitti:Tuleeko kellekään mieleen Suomesta sellaista täydennysrakentamista, jossa samalle tontille olisi rakennettu uutta vanhan taakse? Siis tarkoittaen tässä juurikin vaikka sellaista, että puutalot katulinjassa olisi säilytetty ja taakse rakennettu uutta. Toki on paljon muutettu umpikortteleita lämpimäksi sisätilaksi tms, mutta se muutos ei näy katukuvaan.

Tulee itselleni mieleen esimerkkejä vain ulkomailta, esim. Aucklandista Uudesta-Seelannista. Sellainen voisi toimia Turussakin ja monin paikoin muuallakin suomessa. Turussa on kyllä kortteleiden rikkonaisuus ja kerroskorkeuksien vaihtelu paikoin niin silmiinpistävää, että korjaavaa täydentämistä näkisi mieliellään. Mahdollisuuksien mukaan vanhaa säästäen.

Turussa tulee heti ainakin yks kohde mieleen jossa koko korttelinleveys on vanhaa puutaloa. Suurin osa taloista oli melkoisesti painunut mutta kaikki kiilattiin vatupassiin ja ovat nyt käytössä. Tontti ja rakennukset ovat Mikaelin seurakunnan joka rakennutti sisäpihalle kerrostaloja ja korjasi puutalot kadunvarresta noin 10 vuotta sitten. Pidän tätä huomattavana murtumakohtana ajattelussa vanhan katukuvan säilyttämiseksi ruutukaava-alueella.
http://tinyurl.com/d2chl8k
http://tinyurl.com/d78tlql

Viimeaikaisista projekteista merkittävin lieneen ns. Paperi Lehdon rakennus Humalistonkadun ja Rauhankadun kulmassa jossa omissa silmissäni on erittäin urbaani katunäkymä juuri tämän kadunvarsikerrostuman vaikutuksesta. Tätäkin vastustettiin aikanaan kovasti etenkin tontinomistajan puolelta mutta luulempa että nyt ollaan erittäin tyytyväisiä ettei alkuperäinen kaiken lanaava vaihtoehto toteutunut
Paperi Lehdon kulma aikaisemmin

Vanha kadunvarsirakennus Rauhankadulla

Tämän puutalon kohdalla purkaminen oli paikallaan, tässä ei ole mitään katukuvallista tai historiallista erityisyyttä. Kaikkea ei tarvitse säästää.




Paperi Lehdon talo nyt

Kovasti olisi ollut sääli jos tämäkin kaunis vanha Maijalan talo olisi nuijittu palasiksi! Onneksi pitkäaikainen painostus riitti muuttamaan suunnitelmia.

Vaikka paljon katastrofaalisia menetyksiä kaupunkikuvan kannalta on tapahtunut, aina joskus on näitä ilonpilkahduksiakin

Mikä tuo erittäin typerä yksikerroksinen rakennus Maijalan talon vasemmalla puolella on, ja kai sen jyräämistä on jo suunniteltu?

RV kirjoitti:Mikä tuo erittäin typerä yksikerroksinen rakennus Maijalan talon vasemmalla puolella on, ja kai sen jyräämistä on jo suunniteltu?

Se on Rakennusliike Puolimatkan 60 -luvulla tontille tekemien kahteen 14 kerroksiseen taloon liittyvä liikesiipi. Omasta mielestäni se on osa katukuvan 50 -vuotista ilmettä ja pitäisin omituisena jos siihen pyrittäisiin saamaan joku kiviseinä. Katunäkymän ilmavuus ja urbaanisuus on merkittävästi kiinni juuri tästä etääntyvästä korkeuskontrastista, joka matalan kadunvarren ja korkean taustarakennuksen jännitteestä muodostuu. Ei 1960 -luvun kerroksellisuuttakaan pidä lanata kaatikselle sen paremmin kuin vanhempaakaan, mikään ei ole tylsempää kuin yksioikoinen monotonisuus ja räystäskorkeuksien tuijjottelu.

Iloinen uutinen iski silmään heti Turun Sanomia katsoessani, Uudenmaankadun ja Sirkkalankadun risteyksessä olevan As Oy Turun Uudenmaanlinnan peruskorjauksen yhteydessä pihan vanha, lähes 20 vuotta asumattomana ollut jugendtalo on nyt kunnostettu!

Turun Sanomat

Unohdetun jugendtalon herääminen


Turkulaisia on ihmetyttänyt Uudenmaankadulla vuosikausia tyhjillään seissyt kerrostalo. Nyt talo on kunnostettu perusteellisesti ja se saa taas asukkaita. Rakennusta käyttää tilapäisasuntoja vuokraava yritys.

Nelikerroksinen rakennus osoitteessa Uudenmaankatu 13 sijaitsee taaempana pihalla ja on saanut rapistua rauhassa, kuin unohdettuna. Talo on kuitenkin kiinnittänyt monen Turussa liikkuneen huomion. Huonokuntoisenakin se on henkinyt tiettyä arvokkuutta. Jugendtyylisen kivitalon rakennutti kauppias Matti Saarinen asuinkäyttöön vuosina 1909–1910 rakennusmestari Anton Salvianderin piirustusten mukaan. Rakennus kuului ennen viereiseen taloyhtiöön, mutta peruskorjauksen myötä se erotettiin omaksi yhtiökseen. Talo on välillä ollut epävirallisesti pienteollisuuden käytössä.

Rakennus on mainittu Turun museokeskuksen laatimassa suojelutavoitelistauksessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Muutostöille haettu rakennuslupa sai museokeskukselta myönteisen lausunnon. Korjaussuunnitelmaa luonnehdittiin poikkeuksellisen huolella laadituksi, vaikka joitakin yksityiskohtia jouduttiin tarkistamaan.

Vain tiilirunko kunnossa
Talossa on ollut aiemmin kolme hulppeankokoista yksityisasuntoa, joka kerroksessa omansa. Nyt kukin asunto on jaettu neljäksi pienemmäksi, joiden lisäksi pohjakerroksessa on kaksi asuntoa. Entiset asuntojen eteishallit liittyvät nyt porraskäytävään ja niistä on kulku kaikkiin kerroksen asuntoihin. Hallin kakluuni on paikoillaan muistuttamassa vanhasta tilajaosta. Rakennuksen on kunnostanut Insinööritoimisto Milan Ky. Omistaja Jarkko Milanin mukaan talo oli päässyt tyhjillään ollessaan erittäin huonoon kuntoon.
– Tämä on ollut iso projekti, jossa on ollut monta haastavaa osa-aluetta. Todella paljon jouduttiin purkamaan, mikä harmittaa hieman.

Kylmillään ollut talo oli kärsinyt pahoista kosteusvaurioista. Tiilirunko ja osa puisista välipohjista olivat hyvässä kunnossa. Alkuperäiset ovet ja ikkunat on suurelta osalta säilytetty ja kunnostettu. Myös muutama kaakeliuuni on säilytetty, mutta niiden funktio on ainoastaan esteettinen.
– Asunnot ovat täysin moderneja. Kylpyhuoneet ovat tilavia ja kaikissa huoneistoissa on oma ilmanvaihtokone ja lämmöntalteenotto. Talotekniikan piilottamisessa on ollut omat haasteensa, kertoo Milan.

Piian portaikko muuttui huonetiloiksi
Turun museokeskus piti erityisesti pääporrashuoneen interiööriä pintamateriaaleineen, ovineen, ikkunoineen ja kaiteineen rakennustaiteellisesti arvokkaana. Porrashuoneesta tehtiin väritutkimus, jonka pohjalta vanha väritys on palautettu. Ylimmällä porrastasanteella osa seinää ja kaidetta on jätetty alkuperäiseen tilaan. Eniten ristiriitoja lupa-asioissa aiheutti vanhan piian portaikon eli palvelijoiden käyttämän porraskäytävän muuttaminen huoneistoon kuuluvaksi tilaksi. Turun museokeskus ei vastustanut muutosta, mutta ehtona esitettiin ikkunoiden ja parvekkeenovien säilyttäminen paikoillaan. Se olisi edellyttänyt huoneiston sisäistä porrasratkaisua, joka on käytön kannalta hankala.
– Lopulta parvekkeita koskevat muutokset hyväksyttiin. Luvassa mainittiin, että huonokuntoiset tuuletusparvekkeet voidaan muuttaa ranskalaisiksi parvekkeiksi. Parvekkeen korkeutta on muutettu hieman. Huoneen ikkuna jäi aika ylös, kertoo pääsuunnittelija Minna Milan.

Rakennuksen takapuolelle, lounaissivulle tehtiin täysin uusia parvekkeita asumisviihtyvyyttä lisäämään. Ehtona oli, että kaiteiden yksityiskohdista esitetään yksityiskohtaiset suunnitelmat. Uusien parvekkeiden kaiteet ovat tyyliltään modernin suoralinjaiset. Näin uusi ja vanha erottuvat toisistaan sopuisasti.

Kivilinnasta sukeutui majoituskohde
Tilapäiseen asumistarpeeseen tarkoitettuja asuntoja vuokraava Forenom aloittaa majoitustoiminnan remontoidussa Uudenmaankadun kiinteistössä. Jugendtyylisen rakennuksen vanha nimi on Kivilinna, jota nyt käytetään kohteen markkinoinnissa. Kivilinnassa on 14 erikokoista asuntoa.

Majoituskohteena Kivilinna on Turussa uudenlainen. Vanhaa tyyliä henkivän rakennuksen huoneistot ovat moderneja sekä varustelultaan että sisustukseltaan. Asunnon voi vuokrata asiakaspalvelun kautta tai verkkokaupassa. Ovissa on koodilukot, jotka helpottavat asuntojen käyttöönottoa. Uutta on myös se, että saman rakennuksen kaikki asunnot ovat Forenomin käytössä. Muut yrityksen vuokrakohteet Turussa ovat yksittäisiä asuntoja eri kiinteistöissä.
– Kivilinna on upea kohde erittäin hyvällä sijainnilla. Toista vastaavaa on vaikea löytää. Uskon, että tämä kiinnostaa vuokraajiakin. Jonkin verran varauksia on tullut jo ennen remontin valmistumista, kertoo Forenomin aluevastaava Samuli Välimäki.

PÄIVI LEINONEN

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asumine ... heraaminen

Tuolla aikaisemmin postaamaani juttua Talossa.
http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=23& ... 5&start=31

Hieno uutinen ja näyttää olevan onnistunut projekti. Mitä muuten tällä tarkoitetaan: "Ovissa on koodilukot, jotka helpottavat asuntojen käyttöönottoa." Tästä tulee kuva hotellimaisesta asumisesta, jossa vaihtuvuus on suuri. Vai viitataanko tällä tuohon verkkokauppaan eli koko vuokrausprosessi tehdään netissä? Jotenkin tämä koodilukko asunnon ovessa kuullostaa oudolta ja epämukavalta.

Kantti kirjoitti:

RV kirjoitti:Mikä tuo erittäin typerä yksikerroksinen rakennus Maijalan talon vasemmalla puolella on, ja kai sen jyräämistä on jo suunniteltu?

Se on Rakennusliike Puolimatkan 60 -luvulla tontille tekemien kahteen 14 kerroksiseen taloon liittyvä liikesiipi. Omasta mielestäni se on osa katukuvan 50 -vuotista ilmettä ja pitäisin omituisena jos siihen pyrittäisiin saamaan joku kiviseinä. Katunäkymän ilmavuus ja urbaanisuus on merkittävästi kiinni juuri tästä etääntyvästä korkeuskontrastista, joka matalan kadunvarren ja korkean taustarakennuksen jännitteestä muodostuu. Ei 1960 -luvun kerroksellisuuttakaan pidä lanata kaatikselle sen paremmin kuin vanhempaakaan, mikään ei ole tylsempää kuin yksioikoinen monotonisuus ja räystäskorkeuksien tuijjottelu.

Olisiko näin? Itse en tuolla ole käynyt, kuvasta näytti oudolta, mutten arvannut sen kuuluvan tornitalojen kokonaisuuteen. Jep, Turussa on hienoa tuollainen "japanilaistyyppinen" jyrkkä kerroksellisuus, tornitaloja vanhojen puutalojen keskellä, vieläpä yhdistettynä kumpuilevaan maastoon

Darre kirjoitti:Hieno uutinen ja näyttää olevan onnistunut projekti. Mitä muuten tällä tarkoitetaan: "Ovissa on koodilukot, jotka helpottavat asuntojen käyttöönottoa." Tästä tulee kuva hotellimaisesta asumisesta, jossa vaihtuvuus on suuri. Vai viitataanko tällä tuohon verkkokauppaan eli koko vuokrausprosessi tehdään netissä? Jotenkin tämä koodilukko asunnon ovessa kuullostaa oudolta ja epämukavalta.

Koodilukkosysteemi on ollut muutaman vuoden käytössä jo Omenahotellissa. On se toimiva menettely. En osaa sanoa millaisia aikaperiodeja tämä tilapäisasunto tarkoittaa, ehkei kuitenkaan aivan hotellivaihtuvuutta koska puhutaan kuitenkin "asunnosta". Luulen että vuokrausprosessi tapahtuu netissä aivan kuten hotellihuoneen varaus?

Oletan että huoneistoissa olisi valmis kalustus. Jos projektiluonteisesti asuu Turussa puoli vuotta tai vuoden, ei sitä varten viitsisi ostaa väliaikaisasuntoon huonekaluja, puhumattakaan että myisi vakituisen asuntonsa pois tai irtisanoisi vuokrasopimuksensa ja muuttaisi. Kovin lyhyeksi aikaa on vaikea saada vuokra-asuntoja myös, yleensä edellytetään vuoden sopimusta.

Vääntö puutalovanhuksista jatkuu – tilalle halutaan kerrostalo

Päivitetty 3.1.2013 21:10
Jo vuodesta 1997 käyty kamppailu Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksen puutaloista jatkuu. Turun poliitikot saavat ensi viikolla eteensä asemakaavaluonnoksen, joka mahdollistaisi 8–9-kerroksisen asuintalon rakentamisen puutalojen tilalle. Kakkosvaihtoehtona on ratkaisu, jossa Eerikinkadun puutalo suojeltaisiin. Koulukadun talo rakennettaisiin käytännössä uudelleen ja korttelin sisäosaan sijoitettaisiin kahdeksankerroksinen rakennus.

Turun kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen esittää, että lautakunta valitsisi kulmauksen uudistavan luonnoksen tulevan kaavaehdotuksen pohjaksi. Kaavoittaja perustelee näkemystä sillä, että kulman uudisrakentaminen yhtenäistää kaupunkikuvan. Puutalojen säästäminen jättäisi Eerikinkadun katunäkymän sekavaksi.

Eri omistajat ovat halunneet korvata vuosina 1853 ja 1899 rakennetut uusrenessanssia edustavat puutalot korkealla kerrostalolla. Museoväki ja rakennussuojelijat ovat pitäneet talovanhuksia arvokkaina. Koulukadun talo turmeltui tulipalossa vuonna 2007.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/433399 ... kerrostalo

Museokeskus tyrmää puheet purettavista puutönöistä

Turun Sanomat 17.1.2013 17:07

Turun museokeskus tyrmää väitteet siitä, että Eerikinkadun ja Koulukadun kulman puutalot joutaisi kaupunkikuvan yhtenäisyyden nimissä purkaa.
– Jos kaikki ne rakennukset puretaan, jotka ovat yhtenäisyyden tiellä, jäljelle ei jää mitään vanhasta Turusta, museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri sanoo. Kurrin mukaan purku-uhan alla olevia taloja ei voi millään muotoa luonnehtia kerrostalojen väliin jääneiksi puutönöiksi. Lähellä on useita vanhoja rakennuksia, joissa on sama matala siluetti kuin puutaloissakin: Siirtolaisinstituutin talo, paloaseman siipi ja Snellmanin koulun liikuntasali.

Talojen huonokuntoisuuskaan ei Kurrin mukaan voi olla perustelu purkamiselle. Omistajan olisi pitänyt pitää rakennukset kunnossa, vaikka niihin liittyvä kaavaprosessi on kestänyt jo toistakymmentä vuotta.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/438949 ... uutonoista

Tämän tontin kohdalla on esimerkinomaisesti nähtävissä miten kiinteistönjalostusta Turussa tehdään, ostetaan ruutukaava-alueelta tontti jossa on puutaloja, ja jätetään talot rapistumaan. Mahdollisimman nopeasti pistetään vuokralaiset ulos ja jätetään talo kylmilleen. Selvää on että termiitit iskevät nopeasti hylättyihin rakennuksiin ja usein käy - kuten Koulukadun rakennuksillekin - syttyy tulipalo jonka jälkeen rakennuksia ei ole voitu monessa tapauksessa pelastaa.

Tontin ja rakennusten omistajien kunnossapitovelvoitetta tulisi rankasti kiristää, nykyisenkaltainen rahastus on liian helppoa ja piittaamatonta.

http://iwriteinmargins.blogspot.fi/2013 ... dikas.html

Onnea Turku, yhä edelleen. Yritin kommentoida tuonne blogiin, mutta kommentti hävisi jonnekin. Laitan nyt tiivistettynä tänne: Turkulaiset ovat ylpeitä historiastaan, mutta se ylpeys taitaa olla vain henkistä entistä pääkaupunkiutta. Fyysinen ympäristö ei kerrokaan kaupungin vanhoista juurista, historiallisesta hyvinvoinnista ja sivistyksen viihtymisestä Aurajoen rannoilla. Rakennukset ovat rahan tekemisen välikappaleita. Kyse on (kaupungin) sielu ja ruumis-dikotomiasta.

Turun politiikka on perinteisestikin hyvin hyvävelikorruptoitunutta, ei näitä kavereita kiinnosta kaupungin paras vaan oma asema paikallisessa rahakkaiden äijäkööriverkostossa. Se tarkoittaa, että asioita ei koskaan tarkastella moniulotteisesti tai kokonaiskuva hahmoittaen, vaan asioissa edeteen sen mukaan kenen hyväveljen hanketta ollaan ajamassa. Ajattelutapa on tietysti se, että menestyinein tietää parhaiten, eikä vaihtoehdoista tarvitse keskustella.

Kirsi kirjoitti:http://iwriteinmargins.blogspot.fi/2013 ... dikas.html

Turkulaiset ovat ylpeitä historiastaan, mutta se ylpeys taitaa olla vain henkistä entistä pääkaupunkiutta.

Ja mielestäsi kaikki turkulaiset miettivät asioista samalla tavalla? Aikamoista yleistystä. Parista puutalosta riitaa, niin jo on muu Suomi taas selittämässä, miten turkulaiset sitä ja turkulaiset tätä. Tervetuloa barrikadeille jos asia kiinnostaa.