Taloforum.fi

hmikko kirjoitti:

Ukilainen kirjoitti:Ihan niinkuin kenelläkään olisi halua rakentaa Varissuolle.

Tuntuu olevan selkeä, vaikka ehkä ääneen lausumaton, valinta kaupungin ja päättäjien taholta jättää Varissuo kehittämättä. Kasvua on ohjattu joka paikkaan muualle. Itäkeskuksen nykyisen tornin vieressä on parkkikenttää joka suunnalla.

Jos on uutta kämppää etsimässä Turusta, tuskinpa kovin moni innostuisi juuri Varissuosta. Vaikka ankea yleisilme ja vanha maine jätetään huomiotta, niin se on silti vain liian kaukana kaikesta. Tilanne on aivan eri jo pari kilometriä lähempänä keskustaa, Pääskyvuoressa.

Mutta hienoa, että edes Kupittaa-Itäharju -akselilla on jonkunlainen yhteisymmärrys siitä, että tornejakin sallitaan.

Ukilainen kirjoitti: Vaikka ankea yleisilme ja vanha maine jätetään huomiotta, niin se on silti vain liian kaukana kaikesta.

Skanssi on käytännössä yhtä kaukana ja selvästi pahemmin sivussa joukkoliikenteen reiteistä. Ei näemmä estänyt uuden alueen aloittamista.

hmikko kirjoitti:

Ukilainen kirjoitti: Vaikka ankea yleisilme ja vanha maine jätetään huomiotta, niin se on silti vain liian kaukana kaikesta.

Skanssi on käytännössä yhtä kaukana ja selvästi pahemmin sivussa joukkoliikenteen reiteistä. Ei näemmä estänyt uuden alueen aloittamista.

Skanssissapa onkin uudenkarhea kauppakeskus ja motari aivan vieressä. Ja kyllähän skanssilla oma bussilinjakin on.

Ukilainen kirjoitti: Skanssissapa onkin uudenkarhea kauppakeskus ja motari aivan vieressä. Ja kyllähän skanssilla oma bussilinjakin on.

Niinpä, on oma linja kun semmoinen on sinne erikseen vedetty. Varissuolla olisi ollut valmiina, ja sen kauppakeskuksen olisi voinut sovittaa myös sinne.

Pointti tässä oli, että kehitetäänkö ja tiivistetäänkö kaupunkia joukkoliikenneverkon varrella vai aloitetaanko uusia metsälähiöitä, joihin tulee kuhunkin erikseen yksi keskustaan menevä bussilinja.

hmikko kirjoitti:

Ukilainen kirjoitti: Skanssissapa onkin uudenkarhea kauppakeskus ja motari aivan vieressä. Ja kyllähän skanssilla oma bussilinjakin on.

Niinpä, on oma linja kun semmoinen on sinne erikseen vedetty. Varissuolla olisi ollut valmiina, ja sen kauppakeskuksen olisi voinut sovittaa myös sinne.

Pointti tässä oli, että kehitetäänkö ja tiivistetäänkö kaupunkia joukkoliikenneverkon varrella vai aloitetaanko uusia metsälähiöitä, joihin tulee kuhunkin erikseen yksi keskustaan menevä bussilinja.

Eipä Turussa hirveästi enää ole edes tilaa uusille lähiöille, ellei vanhoja teollisuusalueita sellaisiksi väkisin rakenneta. Tiivistämiseenhän täälläkin pyritään, esim. tärkeän joukkoliikennereitin varrella oleva paalupaikan tienoo oli erikseen merkattu korkeaan rakentamiseen soveltuvaksi.

Kaupunki kaavoitti Skanssin lähistölle aikanaan biolaaksoa. Tarkoituksena oli saada alan yrityksiä ja tutkimusta houkuteltua sinne keskittymäksi. Vuosikausia sitä säädettin ja asiaa oli vetämässä useampi henkilö. Ei siitä kuitenkaan tullut mitään ja heitettiin pyyhe kehään, joten nyttemmin alueelle on siirtynyt rautakauppaa ja elektroniikkaan myyviä isoja liikkeitä. Kaarina omasta puolestaan suunnitteli kauppakeskusta uuden ykköstien varteen. Omalle puolelle rajaa. Tällä kertaa Turku veti pitemmän korren ja Skanssin kauppakeskus rakentui Turun puolelle. Toki ympärille kannatti kaavoittaa saman tien asuntoja! Varissuohon verrattuna Skanssin tavoitettavuus on monta luokkaa parempi, kuin jos vastaava olisi tehty Varissuolle.

Omasta mielestä on vain järkevää lähteä kehittämään Itäharjun entistä teollisuusaluetta, kaavoittamalla samalla julkista liikennettä (raitsikkaa) Itäharjun teollisuusalueen läpi. Kaupungin keskustan laajetessa kohti Varissuota, se samalla kuin itsestään lähestyy keskustaa. Tämä Itäharjun alue on juuri omiaan korkean rakentamisen paikkana.

Huoh, ehkä tämäkin ketju saa joskus jotain käynnissä olevia projekteja.

Tuleeko Turkuun lisää tornitaloja? – Pilvenpiirtäjistä ei ole puhuttu Turussa vuosiin, mutta sellainen lienee tulossa Kupittaan Tiedepuistoon

Vielä muutama vuosi sitten Turussa oli päällä jatkuva porina erilaisista tornitalohankkeista, joista kuumin peruna oli Kakolan näköalatorni. Sitä ei tule eikä niin ikään Ruusukorttelin yhteyteen 16-kerroksista taloa. Kun Turun hallinto-oikeus kumosi sen kaavan marraskuussa 2018, on keskustelu korkeasta rakentamisesta hiljentynyt.

– Kakolan tornihanke synnytti suuren keskustelun ja kun samaan aikaan Turku julkaisi korkean rakentamisen selvityksen, puhuttiin asiasta todella paljon, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen muistelee.

Pöhinän laantuminen ei suinkaan tarkoita sitä, että Turkuun ei ole tulossa tornitaloja tai jopa pilvenpiirtäjiksi laskettavia taivaansilpojia. Kupittaan ja Itäharjun alueelle tulevaan Tiedepuistoon noussee vähintään 20-kerroksinen rakennus tai useampia.

– Turku haluaa edistää korkeaa rakentamista erityisesti Tiedepuistoon, Hintsanen sanoo.

Alueen suosiminen on järkevää siksikin, että tornitalojen toteutuminen sinne on taloudellisista syistä kaikkein todennäköisintä. Timo Hintsanen uskoo, että rakentajia houkuttelee parhaiten monikäyttöinen korkea rakentaminen eli tornitalo, jossa voisi olla sekä asumista, liike- ja toimistotilaa että ehkäpä jopa hotelli.

– Tiedepuiston ympärillä ei ole historiallisia matalaa rakentamista ympärilleen edellyttävää rakennuksia, alue ei ole kaukana keskustasta, se on hyvin saavutettavissa ja näköalat ovat mainiot, Hintsanen perustelee.

– Lähes kaikki korkean rakentamisen hankkeet Suomessa liittyvät raideliikenteeseen. Tornitaloja tehdään sinne, missä suuri joukko ihmisiä liikkuu raiteilla. Siinäkin mielessä Kupittaa-Itäharju on perusteltu sijainti, hän jatkaa.

Vuonna 2017 tehty Turun korkean rakentamisen selvitys kertoo, että Turussa on parhaat edellytykset korkealle rakentamiselle Kupittaa-Itäharjun lisäksi Länsikeskuksessa, Paalupaikan kohdalla, Runosmäessä, Skanssissa ja Varissuolla.

Mitenkään kokonaan hylätty ajatus ei ole Tukholmankadun varrella olevan Vaasanpuiston 35-kerroksinen asuinrakennus, johon on valmius osayleiskaavassa.

– Se ei vaan tunnu kiinnostavan rakentajia. Ehkä Turun markkina on liian pieni yhtä käyttötarkoitusta varten olevalle pilvenpiirtäjälle eikä sijainti välttämättä ole houkutteleva ainakaan ennen kuin Kirstinpuiston ja Herttuankulman rakentamishankkeet ovat valmiimpia.

Kakolanmäelle ei tule näkötornia, mutta Turku saattaa silti saada jonain päivänä oman Näsinneulansa.

– Turussa on puhuttu siitä, että koska olemme maailman kauneimman saariston pääkaupunki niin pitäisi olla paikka, josta sinne näkee. Missä se sitten olisi...mahdollisia paikkoja ovat esimerkiksi Linnakaupunki ja Hirvensalo, kaupunkisuunnittelujohtaja pohtii.

https://www.turkulainen.fi/artikkeli/8 ... sa-vuosiin

Siihen nähden, miten paljon pikkutorneja on kohoaa PK-seudulla, Tampereella ja nyt myös Oulussa, on Turun torni/vuosikymmen-tahti hitaahko.

En näin tornitalofaninakaan välttämättä aloittaisi 300-metrisillä, mutta ihan jo kantakaupungissa riittää potentiaalisia slotteja pikkutorneille, lähiöistä puhumattakaan ja muutamalle tienoolle myös yli sataan metriin yltävät.

Vähän offaria, mutta onko Turku muutenkin vähän Helsinkiä ja Tamperetta jäljessä, mitä tulee vanhojen 60-90-lukujen täydennysrakentamiseen? Taloja varmasti on rempattu ja jotain "elävöittämisprojekteja" lienee käynnissä, mutta nimenomaan lisärakentaminen on ollut, jos ei tabu, ainakin piilossa.

Tande kirjoitti: ↑28.02.20 13:40 Vähän offaria, mutta onko Turku muutenkin vähän Helsinkiä ja Tamperetta jäljessä, mitä tulee vanhojen 60-90-lukujen täydennysrakentamiseen? Taloja varmasti on rempattu ja jotain "elävöittämisprojekteja" lienee käynnissä, mutta nimenomaan lisärakentaminen on ollut, jos ei tabu, ainakin piilossa.

Tuohon lienee muutama syy:

- Turun kasvuvauhti oli pitkään selvästi hitaampi kuin pääkaupunkiseudun ja Tampereen. Rakentamiselle oli vähemmän kysyntää. Nyttemmin tilanne on muuttunut.

- Keskustan tuntumassa on ollut ja tulee olemaan hyvillä paikoilla runsaasti rakennuskohteita. Jokiranta Yliopilaskylän kohdalla, Kakola, Ratapiha, Linnanfältti, Linnakaupungin tulevat osat, jne. Lähiöihin ei ole tarvinnut mennä.

- Turku ei ole pitänyt huolta segregaation välttämisestä samalla tavalla kuin Helsinki. Varissuo on ilmeisesti Suomen eriytynein lähiö, varmasti ainakin kokoluokassaan (9000 asukasta). Näyttää siltä, että kaupungin johto ei yritäkään tehdä asialle mitään, vaan tyydytään siihen, että alueella asukkaista puolet on maahanmuuttajia ja koululaisista enemmistö. Kantaväestö ei nykytilassa halua alueelle muuttaa, eikä rakennusliikkeet panostaa, ja kaupunki näköjään hyväksyy tämän hiljaisesti. Viereisen Lausteen tilanne on samankaltainen.

- Kaupunki sen sijaan on panostanut Skanssiin ja rakennuttanut sinne kaupungin vuokra-asuntoja aika tuntuvan määrän. Ts. kokonaan uusi lähiökin on aloitettu.

Itse kun en tornien korkeudesta piittaa sitä tai tätä, niin mielestäni Turun matala linja voisi olla ihan mielenkiintoinenkin, jos (jos) kehittyviin kaupunginosiin saataisiin muuten hyvää arkkitehtuuria. Tampereen uudet tornit ovat arkkitehtuurin puolesta semmoisia, että niiden puuttuminen Turusta on lähinnä vain etu. Valitettavasti vaan käytännössä toteutuneen arkkitehtuurin taso ei paljon lämmitä, jos katsoo, mitä esim. tuossa jutussa mainostetun Tiedepuiston alueella rakentuu (TYKSin uudet rakennukset, Sokoksen musta hotellilaatikko, ammatikorkeakoulun kampus, Pohjolan yksityissairaala, Veritaksen uusi toimistorakennus).

Löytyykö täältä foorumista oikeaa tietoa Pääskyvuoren tornin korkeudesta? Wikipediassa mainittu 134,6m on suoraan peruskartasta ja otettu lentoestetiedoista. Ja on täysin virheellinen .On huomattava, että torni oli vuosituhannen alussa korkeampi kuin nykyään, koska teräsmasto-osa on lyhentynyt kymmenkunta metriä - kuvia löytyy itselläni. Onko tehty lasermittauksia? Itse torni on ilmeisesti 101m (peruskartta 1968).
Toinen kysymys Turun seudulta. Mikä on Raision tehtaiden rakennusten korkeus viimeisten laajennusten jälkeen?

1000ft300m kirjoitti: ↑09.03.20 18:07 Löytyykö täältä foorumista oikeaa tietoa Pääskyvuoren tornin korkeudesta? Wikipediassa mainittu 134,6m on suoraan peruskartasta ja otettu lentoestetiedoista. Ja on täysin virheellinen .On huomattava, että torni oli vuosituhannen alussa korkeampi kuin nykyään, koska teräsmasto-osa on lyhentynyt kymmenkunta metriä - kuvia löytyy itselläni. Onko tehty lasermittauksia? Itse torni on ilmeisesti 101m (peruskartta 1968).

Täällä sanotaan näin:

Kallion laella Pääskyvuoren kasarmialueen kupeessa sijaitseva torni on maanpinnasta mitattuna 102 metriä korkea, mastoineen 122 metriä. Merenpinnasta korkeutta kertyy lähes 156 metriä. Torni on Pääskyvuoren tunnetuin maamerkki, joka näkyy kauas Turun alueelle. Se on Suomen 34. korkein rakennelma ja 3. korkein televisiotorni Tampereen Näsinneulan ja Pasilan linkkitornin jälkeen.

Ilmeisesti samoja lähteitä käytetty kuin Wikipediassa, jossa sitä ei ole kyllä valitettavasti lähteytetty:

Joissain lähteissä tornin korkeudeksi on ilmoitettu maanpinnasta mitattuna 102 metriä, mastoineen 122 metriä.

Ovat muuten nuo 102/122m lukemia, jotka joskus lähetin Emporikseen 20 vuotta sitten. Ei luotettavia!

Turku ei ole ihan paras paikka tornitalofanille. Valtuustossa juuri vastustettiin Pukkilan alueen 39m maksimikorkeutta . Toi 39m on oikeiden talojen sisäänkäynnin/jalustan korkeus ennen kuin varsinaiset kerrokset alkavat.

1000ft300m kirjoitti: ↑19.08.20 22:28 Turku ei ole ihan paras paikka tornitalofanille. Valtuustossa juuri vastustettiin Pukkilan alueen 39m maksimikorkeutta . Toi 39m on oikeiden talojen sisäänkäynnin/jalustan korkeus ennen kuin varsinaiset kerrokset alkavat.

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Pukkilan tapauksessa kaupunginhallituksessa yhden pienehkön korttelin maksimikorkeusasemaa laskettiin kolme metriä. Alueelle on edelleenkin tulossa jopa 16-kerroksista rakentamista.

Itse pitäisin korkean rakentamisen toteutumisen kannalta todennäköisimpänä paikkana Turussa Itäharjua, koska siellä infra- ja maaperän puhdistamiskustannukset tulevat olemaan korkeat ja alue on aivan Kupittaan aseman ja Helsingin moottoritien kainalossa.

Tämä nyt ei oikeastaan ole Turussa, mutta aivan Turun ja Raision rajalla ollaan.

Raision Temppelinvuoreen sovitellaan näköala-asuntoja



Noin 40 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoavalle, Raisionlahden rannalla sijaitsevalle Raision Temppelinvuorelle on ideoitu kolmen 16-kerroksisen talon rakentamista.

Sosiaalidemokraattien ja vihreiden valtuustoryhmät ovat tehneet rakentamista koskevan valtuustoaloitteen. Korkeatasoisten asuntojen lisäksi alueelle esitetään matkailua palvelevaa rantarakentamista laitureineen. Aloitteen on allekirjoittanut 33 valtuutettua. Raisiossa on 43 valtuutettua.

Aloitteessa todetaan, että Raisiota ei yleensä mielletä rannikkokaupungiksi, vaikka sillä on yksi Suomen suurimmista venesatamista ja tämän jatkeena merkittävä lintulahti. Aloitteen mukaan Temppelinvuori voitaisiin kaavamuutoksella muuttaa pieneksi asuntoalueeksi merinäköalalla.



––

Selvityksessä ideoituihin kolmeen kerrostaloon tulisi jokaiseen 60 asuntoa. Kerrosneliöitä rakennuksiin tehtäisiin yhteensä liki 17 000.

Taloihin mahtuisi asumaan yhteensä 270 ihmistä. Noin 200 autopaikkaa sijoitettaisiin Temppelinvuoren sisälle louhittuun kallioluolaan käytöstä poistetun jätevedenpuhdistamon tiloihin. Niissä on nykyään motocross-rata.

Tornitaloja on soviteltu kohtaan, joka on 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Siten 50 metriä korkeat rakennukset näkyisivät maisemassa kauas.

Selvityksessä todetaan, että alueella on ennestään Meyerin Turun telakan korkeat nosturit, minkä vuoksi alue ei ole erityisen herkkä kolmelle uudelle rakennukselle. Selvityksen mukaan kaupunki- ja maisemakuvan kannalta suunnitellun rakentamisen voidaan katsoa sopivan alueelle.

––

Ylempien kaavatasojen tavoitteet eivät kuitenkaan tue asuinrakentamisen sijoittamista alueelle. Esimerkiksi maakuntakaavan mukaan alueelle ei saa sijoittaa asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä.

––

Alue on lisäksi irrallaan Raision keskustan kaupunkirakenteesta ja palveluista. Alueen läheisyydessä ei ole tällä hetkellä palveluja, mutta liikenneyhteydet ovat hyvät ja keskustan palvelut sitä kautta saavutettavissa.

Temppelivuoren rinne on melko jyrkkä, minkä vuoksi pelastustieksi soveltuvan kulkuyhteyden rakentaminen on haastavaa ja kallista. Alustavat hinta-arviot ovat suuruusluokkaa 1,5 miljoonaa euroa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... laasuntoja