Taloforum.fi

Clepe kirjoitti:Westendin linjan entisen bussivarikon tilalle on nousemassa asuinkortteli. Ilmeisesti myös vierressä oleva kierrätyskeskus on häviämässä, mutta se ei ole näyttänyt mitään lähtemisen merkkejä. Paikka on noin 700 metriä tulevalta Matinkylän metroasemalta, eli sinänsä rakennustehokkuudella ei ole väliä, mutta silti tohon on saatu aikaan melkein umpikortteli.

Hmm kirjoitti:Nuuksiossa rakennetaan uutta Haltia-luontokeskusta. Pitäisi valmistua ensi keväänä: http://www.haltia.fi

http://www.haltia.com/assets/Uploads/Ha ... -CMYK2.jpg

http://www.haltia.com/assets/Uploads/Ha ... amaki2.jpg

Haltia Espoon Nuuksiossa on uudenlainen luontokeskus, joka kokoaa Suomen luonnon yhden katon alle. Haltian rakennus on arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema ja kalevalaisen taruston inspiroima. Siinä kohtaavat villi luonto ja ihminen, rauhallisesti ja sopusoinnussa keskenään.

Haltia on ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus. Ympäristö on otettu huomioon niin Haltian tiloissa kuin toiminnassakin taitavalla suunnittelulla ja huippumoderneilla ekologisilla ratkaisuilla. Rakennus muun muassa lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla.

Tommi Hannula HS kirjoitti:
HS-analyysi: Espoon kaavoitus matelee, päättäjät syyttävät kiusantekoa

Alituiset valitukset rakennushankkeista turhauttavat espoolaisvirkamiehiä ja -poliitikkoja



Uusi joukko Espoon merkittävimpiä rakennushankkeita on taas jämähtänyt lähtötelineisiin, koska kaupunkilaiset valittavat kaavoituksesta niin sinnikkäästi – päättäjien mielestä vain kiusanteon takia.

Tapiolan keskustakorttelit ovat todennäköisesti pelkkää työmaata vielä silloinkin, kun länsimetron ensimmäiset matkustajat nousevat asemalaiturilta maanpinnalle keväällä 2016.

Se sapettaa Espoon virkamiehiä ja päättäjiä, jotka valmistelivat alueen kaavoitusta erityisen huolellisesti välttääkseen valituskierteen.

"Tällä kertaa ehti oikeasti olla toivoa, että ei tulisi valituksia", myöntää Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen. "Prosessi oli poikkeuksellisen perusteellinen ja pitkä. Kehittelimme ja jalostimme suunnitelmia ja pidimme parikin kertaa ison yleisötilaisuuden, jossa tunnelma oli positiivinen", Mäkinen kertoo.

Kaavaa viilatessa muun muassa madallettiin suunniteltuja taloja niin, etteivät ne murenna Tapiolan keskustornin visuaalista hallitsevuutta.

Valitukset ovat Espoossa niin ennalta arvattavia, että ne käyvät tragikomiikasta.

HS kertoi 16. huhtikuuta, että espoolaiset valittavat joka kolmannesta asemakaavasta ja ovat siten pääkaupunkiseudun selvästi ahkerimpia kaavavalittajia. Tuon uutisen jälkeen kolme merkittävää Espoon rakennushanketta on viivästynyt entisestään valitusten takia.

Huhtikuussa hyväksytyistä Tapiolan keskustakorttelien ja Jousenpuiston asuinalueen kaavoista on valitettu hallinto-oikeuteen. Tapiolassa valittajana ovat alueyhdistykset, joiden mielestä esimerkiksi kulttuurihistoriallinen miljöö kärsisi. Jousenpuistossa naapurin urheiluhalliyritys vastustaa kevyen liikenteen väylää, joka kulkisi hallin kupeesta.

Westendin 80-metrisen tornihotellin tontilta raivattiin jo metsä pois, koska rakentamisen piti alkaa tänä kesänä. Naapurit kuitenkin halusivat valittaa hallinto-oikeuden toukokuisesta päätöksestä.

Hallinto-oikeus päätti tuolloin jättää käsittelemättä rakennusluvasta tehdyt valitukset.

Kaikki kolme hanketta viivästynevät entisestään vähintään vuodella.

Niiden lisäksi Espoo odottelee päätöstä muun muassa Keilaniemen tornitalojen kaavaa koskevista valituksista.

Kaavavalitukset eivät hidasta länsimetron valmistumista, mutta Tapiolan keskustakorttelien remontin myöhästyminen siirtää muun muassa liityntäliikenteen bussiterminaalin rakentamista.

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko suorastaan kiihtyy puhelimessa kuultuaan soiton aiheen.

"On aivan selvä, että ne valitukset eivät voi mennä läpi. Ne ovat pelkkää viivytystä ja miljoonien lisäkustannusten aiheuttamista", Louko pauhaa.

"Viranomaiset [mm. museovirasto ja ely-keskus] ovat tyytyneet suunnitelmiimme, ja demokraattinen päätöksenteko on toiminut aivan selvällä enemmistön tuella. Voisi melkein sanoa, että tämä valittaminen on katalaa."

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on viime vuosina palauttanut asemakaavoja lisävalmisteluun varsin usein. Suurimpia syitä sille on toive, että kaupunkilaiset eivät valittaisi niin herkästi, jos he saavat suunnitteluvaiheessa esittää toiveita, joihin myös reagoidaan.

Lautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) on saanut huomata kerta toisensa jälkeen, että tämäkään ei nopeuta toteutumista. Markkulan mielestä hallinto-oikeudessa pitäisi olla "tehotiimi", joka arvioisi nopeasti, onko valituksissa perusteita tarkemmalle käsittelylle. Muussa tapauksessa hankkeet pantaisiin sutjakasti eteenpäin.

Jos valitusmalli ei muutu, vauhdilla kaavoitettavan Espoon tuleviakin rakennushankkeita odottaa varma ja kallis jumitusvaihe. Sitä eivät näytä estävän asukkaiden kuuntelu eivätkä minkäänlaiset kompromissit valmisteluvaiheessa.

Tapiolaan stadion espoolaiseen vaativaan makuun
Suomen ensimmäinen kokonaan katettu stadion on askeleen lähempänä toteutumista. Jalkapallo-otteluiden lisäksi stadionilla on tarkoitus järjestää suuria musiikkikonsertteja.



Vuonna 2006 FC Hongan ensimmäisen liigakauden otteluita seurasi keskimäärin 4 300 katsojaa. Kuudessa vuodessa keskiarvo vajosi 1 600:aan. Tänä vuonna sarjakärjen katsojakeskiarvo on noussut juuri ja juuri kahden tuhannen päälle. Kun FC Hongan hallituksen puheenjohtajalta kysyy, onko vika espoolaisissa, vastaus on maalaileva.

- Kuvitellaan ihmistä, joka asuu Westendissä Haukilahden rannassa. Hän katsoo Pakistanista ostettujen silkkiverhojen raosta merelle ja uhkaavat pilvet on nousemassa. Hän huomaa että Swanin keulapurje lepattaa uhkaavasti ja Porschen konepellille putoaa yksi vesitippa ja miettii, lähteekö Hongan peliin. Sen verran kriittisenä hän mieluummin nousee neljänteen kerrokseen, avaa 150-tuumaisen screenin ja katsoo Bundesliigan suoraa lähetystä, kuvailee runokirjankin kirjoittanut puheenjohtaja Jouko Harjunpää.

Nykyisten lähinnä rakennustelineitä muistuttavien katsomoiden sijaan Harjunpää haluaa kutsua espoolaiset seuraamaan jalkapalloa stadionille, jossa ravintolat palvelevat katsojia ja huonolla kelillä voidaan vetää katto kiinni.

- Kun me saadaan sen arvoiset tilat, niin uskon että tämäkin henkilö lähtee mielellään meidän VIP- tiloihin, syö perheineen siellä hyvän päivällisen ja nauttii ehkä hyviä virvokkeita ja pystyy seuraamaan Hongan peliä paikalla, jatkaa Harjunpää.
45 miljoonan euron stadionille jalkapalloa ja elävää musiikkia

Stadionin rakentaminen maksaisi stadionyhtiön toimitusjohtajanakin toimivan Harjunpään mukaan 45 miljoonaa euroa. Tuloja on tarkoitus saada jalkapallon lisäksi toimisto- ja ravintolatilojen vuokrista sekä suurista musiikkitapahtumista.

Harjunpää ei halua juuri puhua rahoituksesta, joka ei ole vielä varmaa.

- Tottakai rahoitus löytyy. Tässä on tietty askeljärjestys. Nyt laitetaan rakennusluvat sisään ja kun ne ovat sisässä, haetaan rahoitus. Tottakai olemme hakeneet rahoitusta ja siitä on näytetty vihreää valoa. Mutta tämä on vähän kuin kakun tekoa. Sekoitat sokerin, munat ja jauhot ja panet uunin lämpenemään. Et voi alkaa suoraan lähmäämään kermavaahtoa ilman kakun paistamista, sanoo Harjunpää.
Avauspotku ehkä jo vuonna 2015

Jo seitsemän vuotta kestänyt stadionin suunnittelu nytkähti alkukesästä eteenpäin, kun oikeus hylkäsi valituksen stadionin asemakaavasta. Seuraavaksi edessä on rakennusluvan anominen.

- Minä uskon vahvasti, että me pääsemme rakentamaan keväällä 2014. Rakennusaika on 16 kuukautta, eli 2015 toivottavasti voidaan viettää hyviä avajaisia.

- Kuvitellaan ihmistä, joka asuu Westendissä Haukilahden rannassa. Hän katsoo Pakistanista ostettujen silkkiverhojen raosta merelle ja uhkaavat pilvet on nousemassa. Hän huomaa että Swanin keulapurje lepattaa uhkaavasti ja Porschen konepellille putoaa yksi vesitippa ja miettii, lähteekö Hongan peliin. Sen verran kriittisenä hän mieluummin nousee neljänteen kerrokseen, avaa 150-tuumaisen screenin ja katsoo Bundesliigan suoraa lähetystä, kuvailee runokirjankin kirjoittanut puheenjohtaja Jouko Harjunpää.

- Kun me saadaan sen arvoiset tilat, niin uskon että tämäkin henkilö lähtee mielellään meidän VIP- tiloihin, syö perheineen siellä hyvän päivällisen ja nauttii ehkä hyviä virvokkeita ja pystyy seuraamaan Hongan peliä paikalla, jatkaa Harjunpää.
45 miljoonan euron stadionille jalkapalloa ja elävää musiikkia