Taloforum.fi

Ehdottomasti lasitettu parveke. Lasittamattomilla ei tee yhtikäs mitään, ellei polta röökiä. Sinne ei voi viedä oikein mitään huonekaluja tai muitakaan tavaroita. Lasitettu parveke toimii noin 7 kuukautta vuodesta ylimääräisenä huoneena. Omaa kämppää vastapäisessä kerrostalossa on lasitetut parvekkeet ja melkein kaikki niistä on sisustettu. Lasittamattomat parvekkeet taas ovat lähes poikkeuksetta tyhjinä ja käyttämättöminä. Sitä en tiedä, onko järkeä noin suurissa parvekkeissa, mitä on tuossa Töölönlahden talossa. Siitähän olisi helposti voinut osasta tehdä lämintä sisätilaa. Toisaalta voi olla kaavastakin kiinni tms.

Minunkaan mielestäni juuri tuossa em. talossa lasitetut parvekkeet eivät näytä niin pahoilta, vaikka saumoitta jatkuva lasitus näyttäisikin tyylikkäämmältä. Näkee selvästi, että lasitus on jälkiasennus. Voin kuvitella, että juuri säiden kulutukselta suojaaminen ja siten huoltokustannuksissa säästäminen on merkittävästi lasitusten yleistymisten taustalla. Osittain on kyse uusien tarpeiden luomisesta, kun parveke on näidenkin kommenttien perusteella muuttunut pikemminkin olohuoneen jatkeeksi. Itse en osannut entisessä kerrostaloasunnossani kaivata lasitusta.

Noilla neliöhinnoilla mitä Töölönlahdessa joutuu maksamaan, on syytäkin saada iso lasitettu parveke "kaupan päälle". Parvekkeitahan ei lasketa rakennuksen kerrosneliöihin, joten niillä rakennusliikkeet pystyvät tuottamaan asiakkailleen lisäarvoa ilman, että kuluttavat siihen kultaakin arvokkaimpia tontin rakennusneliöitä. Tällä hetkellä ei montaa uutta asuntoa ole markkinoinnissa, jossa ei parveketta olisi (taikka saunaa, mutta se on sitten toinen asia). Varsinkin pääkaupunkiseudulla parvekkeiden koot ovat lähteneet aivan lapasesta, jossain 50neliön kaksiossakin voi hyvin olla 15neliön lasitettu parveke infralämmittimillä. Eli käytännössä asunto on 65neliön kolmio.

Mutta siis minun mielestä tämä on vain hyvä asia. Saadaan rakennettu "isompia" asuntoja kuin kaavat antavat. Rakennukselle tulee monimuotoisempi julkisivu sekä yleensä parkkeet peittävät betonielementtiä, joten se ei yleensä ole kovinkaan huono asia.

Kirsi kirjoitti:http://imageshack.us/a/img836/9652/img0888fj.jpg

Osaisiko joku selventää? Lasitetut parvekkeet. Lasitus ei pidä lämpöä, joten parvekkeella ei voi oleskella kuin kesällä. Sateelta ja tuulelta lasitus suojaa. Tällöinkin siellä parvekkeella voi kuitenkin oleskella vain, jos on lämmintä, eli kesä. Kaatosateella ollaan sisällä. Suurin hyöty on parvekekalustuksen kuivana säilyminen? Esteettisesti eivät varmaan miellytä ketään, mutta niistä on jo tullut standardi.

En tiedä millaiset lasit tähän parvekkeelle tulee, mutta lasiteknologia on mennyt melkoisia harppauksia eteenpäin varsinkin suomessa: Skaalan uudet Alfa-ikkunalasit päästää lävitseen (vuositasolla) ainoastaan 10-20% perinteiseen 2-kerroslasiin verrattuna, joka on johtanut myös parempaan äänieristykseen ja huurteettomuuteen. Tosin parvekkeelle saatetaan laittaa mitä roskaa tahansa. Eli jos Skaalalta kysyttyäisiin, niin ikkunoiden U-arvovaatimuksen voisi tiputtaa kolmasosaan nykytasosta. Kyllä Porilainen insinööri tietää.
http://www.skaala.fi/maailman_paras_ikkuna.html

Kävin noin viikko sitten tuon talon yhdellä parvekkeella ja noiden parvekelasien meluneristyskyky on erittäin hyvä. Lasi kiinni parvekkeelle ei kuulunut juuri mitään meteliä, lasin avaamisen jälkeen kaupungin ja viereisen rakennustyömaan äänet kuuluivat melkoisen voimakkaina.

http://yle.fi/uutiset/alle_kaksivuotiaa ... ta/6517198

Mikähän siinä on, että nykyään on noin paljon noita vesiongelmia? Liekö syy tasakattoisuudessa?

Tietääkö joku muuten mikä on musiikkitalon ja tulevan keskustakirjaston väliin suunnitellun maanalaisen monitoimitilan suunnittelutilanne? Asiasta kun ei löydy tietoa kuin parin vuoden takaa ja niissä kerrottiin, että jonkinlaisia päätöksiä pitäisi tehdä nyt tai jo viime vuonna..

Ihmetyttää Ylen jutun kertomus siitä, että kattoikkunasta vuotavaan kouruun valuvan kondenssiveden reittiä on vaikea selvittää, kun vesi luemma on hävinnyt siinä vaiheessa, kun paikalle saadaan joku tikkaiden kanssa. Miten vaikeaa on kaataa kouruun vettä ja katsoa, minne se menee?

Itse en ole nähnyt huuruuntuvista lasiseinistä kuin lehtikuvia, mutta Musiikkitalon lasinen eteläseinä ei mielestäni ole ihan onnistunein ratkaisu muutenkaan. Valo sen sisäpuolella ei ole päiväsaikaan mitenkään miellyttävä. Aurinko paistaa (ei tietysti satu Suomessa usein) esteettä silmiin ja lasiseinän jokainen tahra näkyy voimakkaassa vastavalossa erikseen. Tummat seinät ja lattia eivät heijasta paljoakaan valoa, jolloin suora auringonpaiste tulee kovalla ja häikäisevällä tavalla yhdestä suunnasta.

Muoks: Yle julkaisi toisenkin uutispalan aiheesta. Tuon mukaan ei olisi kyse järin vakavasta viasta, ja se menee joka tapauksessa takuukorjaukseen.

http://yle.fi/uutiset/musiikkitalon_via ... sa/6518192

Uusia havainnekuvia Töölönlahdelta.

http://toolonlahdentalot.fi/uusi-havain ... nlahdelta/

Edit. Näyttäisi kuvan perusteellla läntisin laituri jatkuvan jalka/pyörätienä radan ja talojen välissä pohjoiseen. Hyvä juttu jos näin on

Pohjoisinkin talo on edennyt kellarista maanpäällisiin kerroksiin. Näyttää vähän Aallon sokerikuutio-talolta?

Ihan hyvän näköinen alue. Olisin toivonut kuitenkin rakennuksille enemmän kerroksia ja jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Nyt ratkaisu on aika turvallinen. Pitää olla tyytyväinen siihen, että alueelle ollaan ylipäätään saatu rakennettua jotain näinkin nopeasti ilman, että joku pahemmin ahdistuu asiasta. Tuo keskustakirjaston tontin rakennus on tuossa havainnekuvassa kamala. Toivottavasti siitä saadaan wau-tyylinen rakennus. Tuo Aallon sokerikuutio olisi pitänyt alun perin rakentaa tuonne Töölönlahteen ja Norrmenin talo säilyttää, mutta minkäs teet. Hyvältä vaikuttaa, mutta tarvitaan lisää wau-elämyksiä. Amsterdamissa oli niitä muuten yllin kyllin. Samaa toivon Helsinkiin.

Tuota...Mitenkäs tämäkin alue muuttui puistoksi? Jotenkin aiemmista kuvista käsitin, että tuo Töölönlahden alue täyttyy taloista, minkä olisinki siihen kohtaan suonut kun molemmilla puolilla (radan toisella puolella) oli jo valmiiksi puistoa. Tai olihan pienehköstä puistosta puhetta, mutta nyt näyttää siltä että 2/3 alueesta pyhitetään viheralueeksi. Eikö Helsingissä ole jo tarpeeksi näitä? Mieluummin olisin suonut että vanhat puistot laitetaan kuntoon (Kaisaniemi ja esim. osa Keskuspuistoa) kuin että niitä rakennetaan lisää.

pallo: Luultavasti siksi, koska ns. "ökykämpät" ja pääkonttorit eivät tuo sitä kaupunkikulttuuria kaduille, vaikka Musiikkitalo onkin hetken päässä! Hipsterit ja juopot saavat Kalliossa sen halvan bissen ja "uskomattoman erilaisen kulttuurin tuottamisen" niin sama jättää tuohon puisto laajennettuine vesialtaineen, koska Töölönlahdella kaikki käyvät ottamassa aurinkoa kesäisin. Lahden toinen puoli on taas aika "hrrrrr"

Räpsyjä eiliseltä.





Alma Median talossa on kaiken kaikkiaan kolme kivijalkaliikettä. Kaksi ravintolaa ja yksi kampaamo. Tämän lisäksi toimiston aulassa kahvila.

Purkki^ kirjoitti: Toivottasti tuohon kulmaan tulee kaarevaa lasia vaikka pahaa pelkään että ei tule...

Hyvin kävi:


Juna-arkkitehtuuria?

Musiikkitalon nauhaikkunat alkavat kuulua joukkoon. Sanoisinko valitettavasti.

En ollut tajunnut, että UPM:n taloon tulee oikeasti tuommoinen silta, eikä ainoastaan katos kadun yli kuten muissa. Silta on mielestäni perin kolhon näköinen. En kyllä tykkää rakennuksessa mistään muustakaan, varsinkaan viistosta lasiseinästä.

Hauska ajatella, että vielä jokin aika sitten odotin innolla alueen rakentumista. Nyt näkisin alueen mielelläni edelleen samanmoisena joutomaana kuin se vielä monta vuotta sitten oli, jos lopputuloksesta tulisi myöhemmin parempi. Noh, ylläolevien havainnekuvien mukaan tuota Töölönlahden jatketta ei aiotakaan enää jatkaa Musiikkitalon ja tulevan Keskuskirjaston väliin, kuten aikaisemmissa havainnekuvissa oli? Kansakunnan luonteen tuntien ehkä näin on parempi, ettei ole sitten heti koko vesialue roskassa.

Töölönlahtea kun vertaa Tampereen Ratapihankadun pohjoisosaan, josta tuli juuri FAIL-ratkaisu, niin ei harmita enää yhtään niin paljoa. Edelleenkin sitä potentiaalia kun miettii mitä tällä alueella olisi ollut niin on pakko myös todeta samaa kuin Kazaam, että oltais vaan odotettu ja tulevaisuudessa kokeiltu riittäiskö pallit johonkin vähän mahdikkaampaan rakentamiseen.