Taloforum.fi

^Oikein mukava juttu valottaa suojelemiseen liittyviä näkökohtia hyvin. Asukkaita tietty lämmittää, kun suojeleminen nähdään julkisena tunnustuksena oman asunnon ja sen miljöön laadukkuudesta ja ainutlaatuisuudesta. Toisaalta rempat, korjaustoimet yms. vaikeutuvat ja ehkä kallistuvat. Sekin mainitaan, että alle sataneliöisen asunnon riesana ovat tasoerot ja jatkuva portaissa ramppaaminen, kun tilat jakautuvat puolen kerroksen välein jopa kolmelle tasolle. Suojelupäätös varmistaa Jollaksen pientalokorttelin säilyvän yhtenäisenä ja ehjänä muistona aikansa tavasta rakentaa.

Historiasta kerrotaan mm. että näihinkin taloihin haettiin 40 vuotta sitten valtion arava-lainoitusta. Suunnitelmat osoittautuivat kuitenkin liian kalliiksi. Sen sijaan taloyhtiö toteutettiin Hitas-kohteena. Kiinnostavaa. Tuohon aikaan ei ollut vielä nykyistä arpajaissysteemiä eikä edes sitä edeltänyttä jonotuskäytäntöä vuorokausikaupalla viraston oven takana.

Arkkitehtuuurin Finlandia-palkinnon 2023 on voittanut Tuusulassa sijaitseva Martta Wendelin -päiväkoti. Sen on suunnitellut AFKS Arkkitehdit, pääsuunnittelijana Jari Frondelius. Voittajan valitsi Anna Herlin. SAFA:n sivuilla hän kehuu voittajaa: ”Tuusulan kunta on osoittanut olevansa tulevien sukupolvien edunvalvojien etujoukoissa, tekemällä rohkeita päätöksiä käytöstä poistuneiden tilojen korvaamisessa. Päiväkoti Martta Wendelin on uudisrakennus, jota todella tarvittiin, ja joka on rakennettu varmasti sekä terveelliseksi että turvalliseksi."

Kannatan lämpimästi ehdotusta jakaa palkinto vuorovuosin julkiselle rakennukselle, asuintalolle ja peruskorjaukselle. Jokainen valitsija vastaa toki vain omasta mielipiteestään ja valinnastaan. Nyt kuitenkin jo näkee, että voittajien joukossa juhlivat kirjastoihin, lapsiin, sairaaloihin yms. yleiseen hyvään liittyvät hankkeet, muilla on vaikeampaa, varsinkin asuintaloilla.

kuvat: Tuusulan kunta

Tämän vuoden ehdokkaat Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi: Hyytiälän metsäasema (Helsingin yliopisto), Lamminrahkan koulukeskus (Kangasala), Opistorakennus Lastu (Järvenpää), Tammelan stadion, Tapiolan kirkon peruskorjaus. Valitsija Antti Kuronen, joka toimii Ylen ulkomaantoimittajana kriisialueilla.

https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/ehdokkaat

Korjausrakentamista edustava ehdokas on taas mukana. Tapiolan kirkon peruskorjauksesta sanotaan heti kättelyssä, että se on pyritty tekemään niin, että kävijä ei huomaa muutosta lainkaan. Tämmöistä ehdokasta on tietysti aika mahdoton laittaa yhteismitalliseksi uudisrakennusten kanssa. Valitsija kokee lähinnä Aarno Ruusuvuoren alkuperäistä arkkitehtuuria (1965).

Omaan silmääni osui Hyytiälän metsäasema ja se, että Helsingin yliopisto panostaa asemaansa noinkin paljon. Biologian ja maa- ja metsätaloudellisen tiedekunnan peruskurssit on ilmeisesti edelleen opetettava. Muutenhan yliopistot ovat lopettaneet tutkimusasemiaan yhden toisensa perään sitten Sipilän hallituksen leikkausten 2016. Helsingin yliopiston asemista Tvärminne oli tai on edelleen luiskalla. Eivät näköjään ole vielä luopuneet.

Ei taaskaan yhtään asuinrakennusta. Ei edes peruskorjausta. Tähän on pakko saada jonkinlainen sarjajako esikarsintavaiheeseen.

^ Kun ehdokkaat ovat näköjään muutaman viime vuoden ajalta joka tapauksessa, niin sarjajaon voisi toteuttaa vuorovuosina. Siis niin, että yhtenä vuonna asuinrakennuksia, seuraavana uusia julkisia rakennuksia, sitä seuraavana peruskorjauksia, jne. Ongelma ehkä olisi kiinnostavuuden heilahtelu. Peruskorjaukset eivät ehkä laajempaa yleisöä paljon heilauta. Toki niissäkin on ollut keskenään aikamoisen erilaisia otuksia, vrt. vaikka Olympiastadionin remppa ja tuo Tapiolan kirkko. Toisessa rakennettin stadion melkein uusiksi ja katettin katsomot, toinen on mahdollisimman huomaamaton remontti.

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on voittanut Tammelan stadion. Sen on suunnitellut JKMM, pääsuunnittelijana Samuli Miettinen. Muut suunnittelijat ovat Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Juha Mäki-Jyllilä sekä projektiarkkitehdit Alli Bur, Harri Koski ja Kristian Forsberg. Voittajan valitsi Ylen sotareportteri Antti Kuronen.

Erinomainen valinta mielestäni. Komea stadika on sovitettu taidokkaasti ahtaaseen paikkaan suurkaupungin keskustassa.

kuva: Tammelan stadion - Tuomas Uusheimo

Vuoden 2025 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Ehdolla ovat Finlandia-talon peruskorjaus, Katajanokan Laituri, asuinkerrostalo Meander Töölössä ja Vuosaaren biolämpölaitos. Kaikki sijaitsevat Helsingissä. Voittajan valitsee arkkipiispa Tapio Luoma. Hän julkistaa tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan 6.10.

Oma suosikkini on Varman talo Katajanokalla, joka pitää sisällään mm. hotellin ja Stora Enson pääkonttorin. Vähiten menestystä toivon Finlandia-talon peruskorjaukselle, olkoon vaikka kuinka upea suoritus.

Arkkipiispa voi valita mitä tahansa, mutta ehdokkaista oikeasti kiinnostavimmat ovat Katajanokan Laituri ja Töölön Meander. Peruskorjausten ja infraprojektien pitäisi kilpailla aivan jossain omissa kategorioissaan, joten en kykene ottamaan Finlandia-taloa tai biolämpölaitosta tosissani.

Oma vaakakuppini kallistuu ennemmin Meanderin kuin Laiturin puolelle. Vaikka Laiturin sisätilat ovat kieltämättä vaikuttavat, rakennus on muutoin kovin yhdentekevä ulkomuodoltaan, eikä uskalla ottaa paikkaansa kiinnostavalla arkkitehtuurilla. Vastaava tyyli on ollut suosittua Euroopan lentokentillä viime vuosina, ja mielestäni tämäkin pääkonttori kuuluisi ennemmin Helsinki-Vantaalle kuin Etelärantaan.

En suinkaan pidä Meanderia mitenkään mestarillisena luomuksena. Kyseessä on hiukan kummallinen luksuskerrostalo, jossa on otettu matkan varrella paljon kompromisseja taiteellisen arkkitehdin ja tuottoja hamuavan rakennuttajan välillä. Rakennus on silti varsin lennokas luomus, joka todella rikastuttaa Töölön hiukan konservatiivista tyyliä ja osoittaa, ettei kerrostalojen tarvitse olla pelkkiä laatikoita. Parempien vastusten puutteessa Meander vie siis voiton muista.

veka kirjoitti: ↑04.09.25 19:05 Vähiten menestystä toivon Finlandia-talon peruskorjaukselle, olkoon vaikka kuinka upea suoritus.

Samaa mieltä tästä, kun tuossa peruskorjauksessa pyrittiin palauttamaan ja säilyttämään alkuperäistä. Uusia tiloja tehtiin, mutta mahdollisimman näkymättömiin. Eri asia olisi joku peruskorjaus, jossa on korjattu jostain rauniosta tai tehty lisäosa niin, että uuden arkkitehtuurin osuus on merkittävä. Siis tyyliin Berliinin Bundestag tms. Helsingissä Bunkkeri olisi voinut olla tämmöinen, mutta se meni sitten purkuun.

Pyöröovi kirjoitti: ↑04.09.25 19:46 Arkkipiispa voi valita mitä tahansa, mutta ehdokkaista oikeasti kiinnostavimmat ovat Katajanokan Laituri ja Töölön Meander. Peruskorjausten ja infraprojektien pitäisi kilpailla aivan jossain omissa kategorioissaan, joten en kykene ottamaan Finlandia-taloa tai biolämpölaitosta tosissani.

Itsekin pidän vähän outona, että biolämpölaitos on tällä listalla, mutta archdailya selaillessa on tullut vastaan kyllä useampiakin ihan hyvännäköisiä suomalaisia... mikäs on oikea suomennos utility buildingille, talousrakennuksia? Esimerkiksi:

Imatra Electricity Substation / Virkkunen & Co Architects
Vuosaari Heat Pump Building / Virkkunen & Co Architects
Tammisto Electricity Substation / Kivinen Rusanen Architects

Ja ehdokas vuodelta 2019:

Kruunuvuorenrannan koonta-asema / Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

Tietysti kategoria on hyvin erilainen ja noiden rakennusten äärelle tuskin sattumalta eksyy ja sisälle ei koskaan, mutta kyllähän noista jo kuvien perusteella hyvälle tuulelle tulee, kun ei ole tehty vain totaalisen utilitaristista peltihallia. Hyvää arjen tekemistä, vähän niin kuin Antti Nurmesniemen suunnittelemat voimajohtopylväät, Espoon sinikurjet.

Katajanokan laituri voitti tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon, aika odotetusti sanoisin. Rakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit ja rakennuttanut työeläkeyhtiö Varma.

Ylen uutislähetyksessä äsken rakennusta kutsuttiin Stora Enson uudeksi pääkonttoriksi. Siinä sijaitsee myös Solo Sokos Pier 4 -hotelli. Yritin hetken selvittää, onko kyseessä ensisijaisesti konttoritalo vai hotelli, mutta en löytänyt vastausta kysymykseen. Edes Googlen näppärän tekoälyapurin AI-yhteenveto ei osannut auttaa. Muistelen että rakennuksen suunnittelukilpailun aikana ainakin itselleni syntyi sellainen käsitys, että hotellia tässä lähinnä puuhataan. Yhtä kaikki, komea rakennus loistopaikalle saatiin.

veka kirjoitti: ↑06.10.25 21:50 Katajanokan laituri voitti tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon, aika odotetusti sanoisin. Rakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit ja rakennuttanut työeläkeyhtiö Varma.

Ylen uutislähetyksessä äsken rakennusta kutsuttiin Stora Enson uudeksi pääkonttoriksi. Siinä sijaitsee myös Solo Sokos Pier 4 -hotelli. Yritin hetken selvittää, onko kyseessä ensisijaisesti konttoritalo vai hotelli, mutta en löytänyt vastausta kysymykseen. Edes Googlen näppärän tekoälyapurin AI-yhteenveto ei osannut auttaa. Muistelen että rakennuksen suunnittelukilpailun aikana ainakin itselleni syntyi sellainen käsitys, että hotellia tässä lähinnä puuhataan. Yhtä kaikki, komea rakennus loistopaikalle saatiin.

Kävin tänään kurkkaamassa pääaulaa, siellä oli muutama muukin vain ihmettelemässä ja räpsimässä kuvia. Vaikutti siltä, että rakennus on 50/50 hotelli ja toimisto. Ainakin aulassa oli toisella puolella hotellin respa ja toisella puolella toimiston sisäänkäynti. Olihan se hienosti viimeistelty ja tyylikäs, tuli mieleen viereisen Allas Sea Poolin puiset sisätilat. Mutta henkeäsalpaava rakennus tai sen aula ei ollut missään nimessä. Varmasti johtuu hyvin hillitystä korkeudesta.

Varovainen korporaatioarkkitehtuuri vei voiton. Rakennuksesta ei ole erityistä pahaa sanottavaa, mutta se on myös sen heikkous. Arkkitehtuurin Finlandialta toivoisi rohkeita otteita, jotka vievät Suomen suunnittelua uuteen suuntaan. Vaikka puurakenne ja kattoterassi erottavat projektin suomalaisesta valtavirrasta, ne eivät ole kansainvälisesti mitenkään jännittäviä seikkoja.