Taloforum.fi

Jos metsittävät, niin miksi ihmeessä on aina pakko käyttää koivua/kuusta/mäntyä? Voisivat istuttaa esim. Kaknäsin kuvan kaltaista upeaa lehtimetsää.

Walle kirjoitti:Minä taas pidän noista nurmialueista. Suomessa tuntuu olevan tapana, että kaikki rakentamattomat alueet pitää metsittää täyteen mahdollisimman pian. Miksi ihmeessä? Suomessa riittää kyllä metsää, mutta avoimia niittyjä on paljon vähemmän, varsinkin kaupunkien läheisyydessä. Avaria maisemia pystyy valitettavasti katselemaan vain rannikolla ja Lapissa. Onko suurin osa suomalaisista luonteeltaan niin metsäläisiä, että he ahdistuvat, jos edessä on yli 20 metriä avointa tilaa?

Samaa mieltä. Toivoisin Suomen kaupunkien läheisyyteen ja muuallekin ehdottomasti enemmän aukeata tilaa. Esimerkiksi teiltä mieluummin näkisi sen metsäkaistaleiden sijaan sen, mitä niiden takaa löytyy. Kaupungeissa näkisin mielelläni juurikin näitä nurmialueiksi jätettyjä puistoja. Niistä aukeaa jonkinlainen näkymä ja ainakin kesäisin niistä on aktiivisempaan käyttöön. Meillähän puistot tarkoittavat tavallisesti umpimetsää. Olen lopen kyllästynyt siihen monotoniseen suomalaiseen maisemaan tai pikemminkin maisemattomuuteen.

RV kirjoitti:Siis huhhuh. Joidenkin mielestä kaikki autoiluun tai 60-lukuun liittyvä on poikkeuksetta negatiivista, mutta tällainen melu yhdestä hienosta ympyrästä on jo naurettavaa.

60-luvullahan hippiliike oli voimissaan. Eikös tietyt tahot, eli viherstalinistit, eli tietyt töhöt ole juuri likaisia hippejä? Hmm.

RV kirjoitti:Brasilia on ehdottomia suosikkejani suurista kaupungeista maailmalla, ja varmaan sekoveneen painajainen

Ei mua nyt ihan kauheasti kehitysmaiden touhut kiinnosta, paitsi tietysti Suomen.

RV kirjoitti:Saisi tuollaista suunnittelua, kuten tuossa videossa, käyttää edelleen. Tapiola on suomalainen mallikaupunginosa, enkä ymmärrä mitä negatiivista voi siitä löytää; altaan ympäristö on ehdottomasti Suomen hienoimpia urbaaneja alueita. Näiden masokistien mielestä nopea liikkuminen, avara vehreä ympäristö ja mm. julkiset uimarannat lienevät suuria vääryyksiä.

Näitähän betonipuutarha"kaupunkeja" tämä maa on pullollaan. Tapiolan ja muiden betonipuutarha"kaupunkien" ainoa hyvä puoli on, että niistä pääsee nopeasti pois (autolla).

RV kirjoitti:Ps. Tapiola ei ole kaupunkikeskus, vaan Helsingin lähiö (satelliittikaupunki). En myöskään edelleen ymmärrä, mikä ihme hinku on pistää jokainen avoin pläntti täyteen umpikorttelia tällaisessa paikassa. Tapiolan niityt istuvat sen kaupunkikuvaan erittäin harmonisesti ja tyylikkäästi.

Ahaa =D. Kuka tuollaista ehdotti?

Tästä kyseisestä aukiosta tekee kiinnostavan se, että se on turhake ja että parin sadan metrin päähän tulee metroasema. Mutta onhan se hyvä, että metroaseman välitön lähiympäristö pyhitetään sille kaikkein tärkeimmäille, eli autoliikenteelle. Samahan on jo Itä-Helsingissä tehty. Tässä vaiheessa pitäisi kuitenkin harkita metrotunnelin muuttamista autotunneliksi, koska länsimetron ainoa hyöty, eli yhdet pikkuautokaistat lisää Länsiväylälle ovat aika laiha lohtu miljardin euron investoinnista, varsinkin kun liikennevalot Ruoholahdesta eivät ole lähdössä mihinkään. Autot tunneliin ja ihmiset kaupunkiin, vai miten se meni.

ÄmJii kirjoitti:

Walle kirjoitti:Minä taas pidän noista nurmialueista. Suomessa tuntuu olevan tapana, että kaikki rakentamattomat alueet pitää metsittää täyteen mahdollisimman pian. Miksi ihmeessä? Suomessa riittää kyllä metsää, mutta avoimia niittyjä on paljon vähemmän, varsinkin kaupunkien läheisyydessä. Avaria maisemia pystyy valitettavasti katselemaan vain rannikolla ja Lapissa. Onko suurin osa suomalaisista luonteeltaan niin metsäläisiä, että he ahdistuvat, jos edessä on yli 20 metriä avointa tilaa?

Samaa mieltä. Toivoisin Suomen kaupunkien läheisyyteen ja muuallekin ehdottomasti enemmän aukeata tilaa. Esimerkiksi teiltä mieluummin näkisi sen metsäkaistaleiden sijaan sen, mitä niiden takaa löytyy. Kaupungeissa näkisin mielelläni juurikin näitä nurmialueiksi jätettyjä puistoja. Niistä aukeaa jonkinlainen näkymä ja ainakin kesäisin niistä on aktiivisempaan käyttöön. Meillähän puistot tarkoittavat tavallisesti umpimetsää. Olen lopen kyllästynyt siihen monotoniseen suomalaiseen maisemaan tai pikemminkin maisemattomuuteen.

Just =D. Tämähän on torien ja aukioiden luvattu maa. Ja mieluiten vielä sellaisten torien ja aukioiden, joilla ei ole mitään funktiota, paitsi ehkä toimia liikenteen melualueena, kuten tässä Merituulentien aukion tapauksessa. Tiivistä rakentamista täällä pelätään, kenties koska koko maasta ei sellaista löydy.

Eihän siinä mitään jos nurmialueista tykkää. En silti ymmärrä näin suurta autiota nurmialuetta, jonka keskellä liikenneympyrä. Miten ihmeessä sitä voi ajatella jonkinlaisena identiteetin luojana tai kulttuurihistoriallisena arvona? Jos 50-luvulla on tehty virhe ta räiskitty kieli poskella, niin täytyykö se nostaa jalustalle?

Se näyttää autiolta nurmikentän ympäröimältä liikenneympyrältä hieman ennen betonilähiötä, se toimii kuten laaja nurmikentän ympäröimä liikenneympyrä hieman ennen lbetoniähiötä -mikä se on...= "Puutarhakaupungin" identiteettiä luova kulttuurihistoriallinen arvomaisema!

Eläköön oma lapsi ja vaaleanpunaiset aurinkolasit!

Seuraavaksi valjastetaan Jätkäsaari ja Kalasatama alkuperäiseen kulttuurihistorialliseen arvoonsa eli asfalttikenttä ja kontit takaisin:)

Kuva alkuperäisestä liikenneympyrästä:

Napattu Arkkitehtuurimuseon Tapiola-sivustolta. Vihaajillekin ihan hyvää luettavaa, asettaa alueen suunnittelufilosofian historialliseen kontekstiin. (En ymmärrä liikenneympyrän uudelleen rakentamista.)

Tunnutaan usei unohtuvan, että liikennesuunittelu on myös arkkitehtuuria. Liikenneympyrä kuuluu alueen alkuperäisiin arkkitehtoonisiin elementteihin, miksiköhän se on aikoinaan poistettu?

Ok, siinä oli 50-luvulla liikenneympyrä -nyt ihan todistetusti. Jokunen vuosi sitten Helsingin keskusta koostui lähinnä pienistä savuisista omakotitaloista. Myöhemmin jotain tapahtui. Mökkien kulttuuriarvot kyseenalaistettiin, mökit raivattiin yksitellen ja keskustaan alettiin rakentamaan kerrostaloja ruutukaavaan.

Noi liikenneympyrät ovat uudenmallisisia kiertoliittymiä vaarallisempia ja tehottomampia, luultavasti jopa liikennevalo-ohjattua risteystä heikompia. Luonnollisesti ne vievät enemmän tilaa, mutta sehän ei ole Pääkaupunkiseudulla ongelma. Oma arvaukseni on, että tohon tulee kuitenkin liikennevalot, kuten vihdintien liikenneympyrässä.

RV kirjoitti:Tunnutaan usei unohtuvan, että liikennesuunittelu on myös arkkitehtuuria. Liikenneympyrä kuuluu alueen alkuperäisiin arkkitehtoonisiin elementteihin, miksiköhän se on aikoinaan poistettu?

Tuohon osaan vastata. Syy on yksinkertaisesti se, että se oli liian uusi juttu. Ihmiset eivät osanneet käyttää sitä. Ongelma ratkaistiin poistamalla elementti.

Monessa paikassahan liikenneympyrät ovat tosi jees, koska ne vähentävät onnettomuuksia, mutta arkkitehtuurisena elementtinä liikenneympyrät ovat niin sitä 50-60-lukua. Valtavasti tilaa vievät yksityisautoilumonumentit eivät mielestäni ole perusteltuja tiivistyvästi ja asukasluvultaan lähes hallitsemattomasti kasvavassa pääkaupungissa 50 vuotta myöhemmin. Sitä paitsi, jos katsoo havainnekuvia 50-luvulta kyseisestä liikenneympyrästä, huomaa että eipä silloin oikein osattu mieltää, kuinka paljon autoja tänne on tulossa. Onhan se tavallaan hieno elementti, jos sitä ympyrää saa itsekseen ajella - iltapäiväruuhka syksyn loskasäässä on hieman eri tilanne.

Objectif Lune kirjoitti:

RV kirjoitti:Tunnutaan usei unohtuvan, että liikennesuunittelu on myös arkkitehtuuria. Liikenneympyrä kuuluu alueen alkuperäisiin arkkitehtoonisiin elementteihin, miksiköhän se on aikoinaan poistettu?

Tuohon osaan vastata. Syy on yksinkertaisesti se, että se oli liian uusi juttu. Ihmiset eivät osanneet käyttää sitä. Ongelma ratkaistiin poistamalla elementti.

Monessa paikassahan liikenneympyrät ovat tosi jees, koska ne vähentävät onnettomuuksia, mutta arkkitehtuurisena elementtinä liikenneympyrät ovat niin sitä 50-60-lukua. Valtavasti tilaa vievät yksityisautoilumonumentit eivät mielestäni ole perusteltuja tiivistyvästi ja asukasluvultaan lähes hallitsemattomasti kasvavassa pääkaupungissa 50 vuotta myöhemmin. Sitä paitsi, jos katsoo havainnekuvia 50-luvulta kyseisestä liikenneympyrästä, huomaa että eipä silloin oikein osattu mieltää, kuinka paljon autoja tänne on tulossa. Onhan se tavallaan hieno elementti, jos sitä ympyrää saa itsekseen ajella - iltapäiväruuhka syksyn loskasäässä on hieman eri tilanne.

No jos joku alue, niin Tapiola tulisikin säilyttää 50-lukulaisena Ei tuo nyt niin valtavasti tilaa vie siihen nähden kuinka paljon tilaa tuolla on. Onkos niistä keskustan projekteista muuten kuulunut mitään?

Objectif Lune kirjoitti:Monessa paikassahan liikenneympyrät ovat tosi jees, koska ne vähentävät onnettomuuksia, mutta arkkitehtuurisena elementtinä liikenneympyrät ovat niin sitä 50-60-lukua.

Ton mallinen liikenneympyrä ei ole turvallinen. Tossa uudessa versiossa on tosin muutettu geometriaa niin ettei siitä ihan täysillä voi ajaa läpi. Mutta on ihan selvää että kun ympyrän koko kasvaa niin myös nopeudet kasvavat. Eli tossa isossa ympyrässä pitää kurkkia kauemmas vasemmalle autoja jotka ajavat lujempaa. On siis vaikeampi arvioida milloin siihen väliin ehtii. Tavallisessa kiertoliittymässä on helppoa seurata koko liittymän tapahtumia, koska liittymä on kooltaan niin pieni.
Ja kun jollekin haaralle isossa liikenneympyrässä väistämättä muodostuu jonoja, on myös hankalampi pysähdyksistä kiihdyttää ja sovittaa nopeus ympyrässä ajaviin autoihin.

Selvää lienee myös se että korkeammissa nopeuksissa myös onnettomuudet ovat vakavampia.

RV kirjoitti:No jos joku alue, niin Tapiola tulisikin säilyttää 50-lukulaisena Ei tuo nyt niin valtavasti tilaa vie siihen nähden kuinka paljon tilaa tuolla on. Onkos niistä keskustan projekteista muuten kuulunut mitään?

Jos Tapiola pitää säilyttää 50-lukulaisena, niin tehdään sitten niin. Asetetaan sille "green belt" joka rajaa alueen omaksi 50-luvun utopiaksi ja rakennetaan muualla tehokkaammin nykypäivää vastaavin tarpein. Nykyään edelleen rakennetaan joka paikkaan "Tapiolaa" kun vanhat naavaparrat muistelevat omaa nuoruuttaan ja kuvitelmia "puutarhakaupungeista".

Muuten, "näin on ennenkin tehty" on ehkä typerin asia tehdä yhtään mitään jos on todettu että se "ennenkin" on oikeasti aika huono tapa tehdä yhtään mitään.

TommiM kirjoitti:

RV kirjoitti:No jos joku alue, niin Tapiola tulisikin säilyttää 50-lukulaisena Ei tuo nyt niin valtavasti tilaa vie siihen nähden kuinka paljon tilaa tuolla on. Onkos niistä keskustan projekteista muuten kuulunut mitään?

Jos Tapiola pitää säilyttää 50-lukulaisena, niin tehdään sitten niin. Asetetaan sille "green belt" joka rajaa alueen omaksi 50-luvun utopiaksi ja rakennetaan muualla tehokkaammin nykypäivää vastaavin tarpein. Nykyään edelleen rakennetaan joka paikkaan "Tapiolaa" kun vanhat naavaparrat muistelevat omaa nuoruuttaan ja kuvitelmia "puutarhakaupungeista".

Muuten, "näin on ennenkin tehty" on ehkä typerin asia tehdä yhtään mitään jos on todettu että se "ennenkin" on oikeasti aika huono tapa tehdä yhtään mitään.

Onhan Helsingin kantakaupunkikin "1800-luvun utopiaa". Tapiola on arkkitehtoonisesti kansainvälisillä mittareilla suuresti arvokas kokonaisuus, joka tulisi huomioida uudisrakentamisessa.

RV kirjoitti:

TommiM kirjoitti:

RV kirjoitti:No jos joku alue, niin Tapiola tulisikin säilyttää 50-lukulaisena Ei tuo nyt niin valtavasti tilaa vie siihen nähden kuinka paljon tilaa tuolla on. Onkos niistä keskustan projekteista muuten kuulunut mitään?

Jos Tapiola pitää säilyttää 50-lukulaisena, niin tehdään sitten niin. Asetetaan sille "green belt" joka rajaa alueen omaksi 50-luvun utopiaksi ja rakennetaan muualla tehokkaammin nykypäivää vastaavin tarpein. Nykyään edelleen rakennetaan joka paikkaan "Tapiolaa" kun vanhat naavaparrat muistelevat omaa nuoruuttaan ja kuvitelmia "puutarhakaupungeista".

Muuten, "näin on ennenkin tehty" on ehkä typerin asia tehdä yhtään mitään jos on todettu että se "ennenkin" on oikeasti aika huono tapa tehdä yhtään mitään.

Onhan Helsingin kantakaupunkikin "1800-luvun utopiaa". Tapiola on arkkitehtoonisesti kansainvälisillä mittareilla suuresti arvokas kokonaisuus, joka tulisi huomioida uudisrakentamisessa.

Sitähän minä juuri sanoinkin, jos Tapiolasta (tai mistä tahansa muusta "arkkitehtoonisesti kansainvälisillä mittareilla suuresti arvokas kokonaisuus"-lähiöstä) niin tehdään siitä ihan kunnolla ulkoilmamuseo. Rajataan se omaksi alueekseen jossa voidaan ylläpitää Tapiolan rakentumiseen vaikuttanutta visiota.

@RV
Ihan uteliaisuudesta kysäisen, että millä kansainvälisillä mittareilla tuo Tapiola on niin arvokas kokonaisuus? Onko sinulla jotain linkkiä, ja en tarkoita Tapiola -seuran ukkojen henkilökohtaisia mielipiteitä. Haluaisin ymmärtää mitä tuossa, omasta mielestäni kovin ankeassa ja Suomen mittapuulla tavanomaisessa betonilähiössä, on niin ihmeellistä tai ainutlaatuista? Ihan kaikella kunnioituksella kyselen..

Oliko mm. tuo liikenneympyrä aikanaan jotenkin erikoinen tai vallankumouksellinen muihin ympyröihin verrattuna? Tai se nurmikenttä vai lähiökokonaisuus vai mikä?