Hyvä että Telakkarannan kaava meni nurin, siinä olisi ollut tyypillistä turkulais-asennetta jossa esimerkiksi vanha asettitehdas olisi tuhottu (ehkä se edelleen tuhotaan, sitä ei ole mainittu missään telakkarannan suojelukohteisiin liittyvissä maininnoissa). Asettitehtaasta yläjuoksun suuntaan jatkuva avoin kallioseinämä jonka päällä betonista valettu tasanne...
joka näkyy tässä kuvassa, olisivat joutuneen melko massiivisen louhinnan kohteiksi. Kuvassa näkyvä tasanne louhittaisiin pois talojen tieltä, omasta mielestäni tämä tasanne olisi ehdottomasti säilytettävä kaupunkilaisten kulttuurimaisemana! Rakennusten korkeudella olisi luultavasti keinoteltu, rakennuksissa on 7 -kerrosta nurin menneessä kaavassa, mutta alimmalla tasolla oleva kerros voidaan merkitä kellarikerrokseksi joten käytännössä rakennuksista on mahdollista tehdä 8 -kerroksisia! Korppolaismäen alapuolelle on merkitty kaikenkaikkiaan 11 kpl 7 -kerroksen korkuista taloa, joista 4 osuu tasanteen alueelle, Korppolaismäki olisi käytännössä pahasti talomuurin takana. Jos ajatellaan alueelle merkittyä vaatimusta sen 200 vuotta jatkuneen telakkahistorian, ja sen jättämien ominaispiirteiden säilyttämistä, tämä nurin menneen kaavan mukana nämä ominaispiirteet ainakin olisivat pahasti kärsineet. Historiallinen kerroksisuus kerrostuu pitkän ajan kuluessa, se menetetään vain kerran, ja nopeasti! Häkkisen konepajan eteen ajatellut 7 taloa, jotka olisivat kaukana näkyvän tiilirakennuksen edessä, ei itseäni niinkään olisi häirinneet, nekin menivät uusintaan tämä päätöksen seurauksena.
Ote Hallinto-oikeuden päätöksestä (lihavointi lisätty itse):
Kortteliin 47 on kaavassa osoitettu yhteensä yhdentoista 7-kerroksisen kerrostalon rakennusalat noin 550 metrin pituiselle joen ranta-alueelle Turun linnaa vastapäätä. Näiden kerrostalojen ylintä harjakorkeutta ei ole kaavassa määrätty. Kerrostalojen korkeusasema on yksi keskeisimmistä seikoista arvioitaessa kaavan vaikutusta alueen ominaispiirteiden säilymisessä. Näin ollen kaupungin lisäselvityksessään tekemä ehdotus siitä, että hallinto-oikeus jälkikäteen täydentäisi kaavaa kerrostalojen enimmäiskorkeusasemaa koskevalla määräyksellä (+27.500 rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema) ei ole sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukainen oikaisunluonteinen korjaus tai vähäinen tarkistus, jota laissa tarkoitetaan.
Korppolaismäki on matalimmillaan sulkutelakan kohdalla, nousten enimmillään noin +21 metrin korkeuteen. Näin ollen on selvää, että ainakin sulkutelakan kohdalla, aivan linnaa vastapäätä, korttelin 47 talojen harjat nousevat niiden taustalla olevan mäen yläpuolelle. Joen yläjuoksun suuntaan mentäessä mäen korkeus kasvaa siten, että se on enimmillään noin +35 metriä. Tähän nähden on mahdollista, että 7-kerroksinen kerrostalo ei ylitä mäen suurinta lakikorkeutta. Kaavassa osoitetuista rakennusaloista osa ulottuu kuitenkin rannassa kulkevan pihakadun päälle, jolloin rakennusten laiturin tasossa olevan kerroksen korkeus on tavanomaista huomattavasti korkeampi. Lisäksi rakennusalojen sijoittumisesta osittain louhittavaan rinteeseen seuraa, että joissakin rakennuksissa laiturin tasossa oleva kerros voi olla tulkittavissa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetuksi kellarikerrokseksi, jolloin sen lisäksi voidaan rakentaa kaavan sallimat seitsemän kerrosta. Kun rakennusten ylintä harjakorkeutta ei ole määrätty, rakennusten korkeuden vaikutusta maisemaan ei ole mahdollista yksiselitteisesti arvioida.
Pelkästään talojen korkeus ei kuitenkaan ole ratkaiseva arvioitaessa Korppolaismäen säilymistä osana Aurajokisuun kulttuurimaisemaa, vaan sitä on tarkasteltava yhdessä talojen määrän ja sijoittumisen sekä siitä aiheutuvien maisemaa muuttavien louhintojen kanssa. Rakennusalat korttelissa 47 sijoittuvat pääosin vain noin 20 metrin etäisyydelle toisistaan. Lisäksi kaavamääräys, joka sallii parvekkeiden ja niitä tukevien rakenteiden ja terassien rakentamisen merkityn rakennusalan rajan ylittäen, pienentää kerrostalojen etäisyyttä toisistaan ja lisää niiden massiivisuutta. Kerrostalojen rakennusalat ovat lähimmillään vain noin 10 metrin etäisyydellä rannasta. Rannan ja Korppolaismäen kallioseinämän välisen alueen kapeuden vuoksi rakentaminen edellyttää enimmillään koko korttelialueen käsittävää louhimista kerrostalojen ja pihakansien tieltä. Lisäksi Maununtyttärenpuiston alueelle on osoitettu kerrostalojen rakentamista palvelevaa maisemalouhintaa, jonka seurauksena puistoalue tosiasiassa kapenee sulkutelakan kohdalla vähimmillään vain noin 25 metrin levyiseksi. Maununtyttärenpuistoon on korttelin 47 uudisrakentamista palvelevien maisemalouhintojen lisäksi osoitettu laajamittaista maisemalouhintaa Unioninkadun suuntaisesti alueelle, jonka on kaavan perustana olevassa maisemaselvityksessä todettu muodostavan merkittävän näkymän maisemassa ja jolla kasvaa kaavaselostuksessa mainittu lehtikuusimetsikkö.
Hallinto-oikeus katsoo, että kaavassa osoitetut nostureita ja laivanrakennusalustaa koskevat suojelumääräykset turvaavat sinänsä näiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien laivanrakennusteollisuudesta muistuttavien jäänteiden säilymistä alueella. Mainitut suojelumääräykset eivät kuitenkaan yksinään turvaa alueen ominaispiirteiden säilymistä. Asuinrakentamisen osoittaminen sulkutelakan alueelle korttelissa 46, massiivisen ja tiiviin, suurimittaisia louhintoja edellyttävän uudisrakentamisen osoittaminen kortteliin 47 sekä maisemalouhintojen osoittaminen maisemallisesti merkittäviin osiin Maununtyttärenpuistoon merkitsevät edellä mainituin tavoin niin suuria ja peruuttamattomia muutoksia sekä maisemassa että kulttuurihistoriallisessa ympäristössä, että Korppolaismäen merkitys maisemassa häviää ja alueen ominaispiirteet katoavat. Yleiskaava ja maakuntakaava eivät siten näiltä osin ole olleet riittävästi ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Kaavamuutos ei näiltä osin täytä myöskään asemakaavan sisältövaatimusta rakennetun ympäristön vaalimisesta ja siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämisestä.
Kortteli 47 joka lainauksessa on mainittu, alkaa vanhalta sulkutelakalta ja jatkuu lähes Häkkisen konepajaan asti.
Muutama kuva vielä alueesta.
tämä kaikki häviäisi
taustalla näkyy Häkkisen konepajan pääty
tähän kapeaan väliin on ajateltu rakentaa 4 taloa, on helppo kuvitella millaista massiivista louhimista se vaatisi!
Sulkutelakka, eli kuoppa, oikealla säilytettävä telakkanosturi. Nosturin taakse kannakselle suunniteltiin 2 kerroksista rivaria
Kuopan pää. Tuleva rantaraitti menisi tästä kuopan oikeasta reunasta jatkuen Pitkänsalmen rannalle. Takana toinen säilytettävä nosturi.
tässä asettitehdas joka jäisi osittain etualalle rakennettavan uuden talon alle
Kunnostamista alue todella vaatii aivan huutamalla tällaisessa paikassa kaupunkia!
Ei kuitenkaan mitä tahansa eikä mitään sienimetsää tälle alueelle!!
tämä näkymä tällaisena jäisi osin talojen taakse
säilytettävä nosturi
Nämä näkymät jos säilyisivät.. oihhhh
