Taloforum.fi

Amerikkalainen sijoitusyhtiö kehittämään Marja-Vantaan kaupallista keskustaa

Marja-Vantaan kaupallisen keskuksen kehittämis- ja suunnitteluyhteistyö sekä keskusta-asumisen asemakaavoitukseen liittyvä suunnittelu- ja selvitystyö ovat käynnistymässä.

Vantaan kaupunginhallitus päätti tehdä Marja-Vantaalle suunnitellun kaupallisen keskuksen kehittämis- ja suunnitteluyhteistyöstä puitesopimuksen amerikkalaisen sijoitusyhtiö Carlyle Groupin kanssa. Yhtiön kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja kansainvälisten suunnittelijoiden avulla Marja-Vantaan kaupalliselle keskukselle haetaan täysin uudenlaista konseptia.

Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Hämeenlinnanväylän itäpuolelle noin 100.000 kerrosneliön kaupallinen keskus. Kivistön ja Keimolan alueet yhdistävän kaupallisen keskuksen kokonaiskerrosalaksi tulee enimmillään 300.000 kerrosneliötä, joka mahdollistaa myös tilaa vievän kaupan yksiköitä ja monipuolisia palveluita.

Marja-Vantaan kaupallinen keskus tulee palvelemaan sekä sen lähiympäristöön rakennettavan Savonlinnan kokoisen Marja-kaupungin asukkaita että laajemmin esimerkiksi Hämeenlinnanväylää ja tulevaa Kehärataa työmatkoihinsa käyttäviä.

Carlyle Groupin kanssa tehtävä puitesopimus pitää sisällään paitsi kehittämis- ja suunnittelutyön myös sopimuksen kauppakeskuksen alueen kiinteistöjen luovutusten periaatteista.

Carlyle Group on vuonna 1987 perustettu yksityinen sijoitusyhtiö, joka on alallaan maailman suurimpia. Se hallinnoi useita rahastoja, joiden kokonaisarvo on noin 81,1 miljardia US dollaria. Carlyle Group hallinnoi eri puolilla maailmaa kymmentä kiinteistörahastoa, joiden toiminta-ajatuksena on kiinteistöjen kehittäminen ja aktiivinen arvonkorottaminen.

Euroopassa Carlyle Groupin kiinteistösijoitustoiminta kohdistuu toimisto- ja liiketiloihin sekä hotelleihin ja asuntoihin. Suomessa Carlyle Group osti tänä keväänä Vakuutusyhtiö Tapiolalta 30 kiinteistöä ja aiemmin se osti YLEn Eläkesäätiöltä neljä kiinteistöä.

Harris-Kjisik suunnittelee keskusta-asumista

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolestaan päätti tilata Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaavoitukseen liittyvän suunnittelu- ja selvitystyön Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy:ltä. Toimisto voitti äskettäin käydyn arkkitehtuurikilpailun, jolla haettiin ideoita urbaanille keskusta-asumiselle.

Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaavoitukseen liittyvän suunnittelu- ja selvitystyön alue on jonkin verran arkkitehtuurikilpailun aluetta laajempi. Asumisen ja kaupallisen keskustan suunnittelun yhtäaikaisuus antaa hyvän mahdollisuuden näiden suurten hankkeiden yhteensovittamiseen.

http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti. ... 6294;74406

Tässä on nyt kyse sitä "kauhean suuresta" kauppakeskuksesta jota Keimolaan suunitellaan. Kuten jutusta käy ilmi ja kuten itsekkin jo aiemmin täällä Talossa arvelin tuohon kauppakeskukseen sisältyy myös tilaa vievän kaupan tiloja. Eli se on loppupeleissä pienempi jä järkevämpi hanke kuin Tammisto-Pakkala, jossa Jumbon lisäksi on tilaa vievää kauppaa levitetty peltomarketteihin laajalle alueelle. 300 000 kerrosneliötä on keskuksen kokonaiskerroala, joten sitä ei voi millään verrata nykyisten kauppakeskusten liiketilan määrään. Eli eiköhän tässä vähitellen tule selväksi ettei tässä olla rakentamassa mitään täysin järjetöntä, vaan aiemmalla uutisoinnilla haettiin lähinnä huomiota.

Kilterinmäki Myyrmäessä. Ensimmäiset talot on valmistuneet ja uusia tulee jatkuvasti. Tässä vähän kuvia tältä päivältä.

Tästä tulee vuokratalo. Julkisivu on kadun puolelta paikanpäällä muurattu ja rapattu...




...sisäpihan puolella julkisivu on elementeistä koottu vasemmalla. Taaempana omistusasuntoja vastikään valmistuneessa kerrostalossa, jonka koko julkisivu on paikanpäällä muurattu ja toiselta puolelta myös rapattu siniseksi.


Saman valmistuneen talon matalampi osa vasemmalla ja oikealla rakenteilla olevia taloja. Suht tiivis tästä alueesta kyllä tulee.


Joukkoon mahtuu myös 2-3-kerroksisia rivitaloa:


Valmis talo toiselta puolelta


Edellisen talon läpi menee tie, josta tämä näkymä ensimmäisten kuvien rakenteilla olevia vuokrataloja kohti



Nää talot varmaan jakaa mielipiteitä, mutta ainakin ne tuo mukavaa vaihtelua. Alueen rakennuttamisesta vastaa VVO.

Juu kyllä jakaa varmasti mielipiteitä ... Ja ensimmäisenä nyt mainitsen että aivan hirveetä ****** omasta mielestäni .. Siis voi huhhuh kuka kehtaa asua tollasessa pilipalitalossa edes.. Noi omistusasuntojen parvekkeetkin tuo pelottavasti mieleen aivan ihan jotain muuta kun 2000-luvun, muuten toi sininen julkisivu näyttää ihan kivalta mutta noi parvekkeet ja ikkuiden kohdilla olevat väripalkit, huh

Tosta ensimmäisen talon seinästä tuli heti sellanen fiilis että tota tullaan vielä ihmetteleen tulevaisuudessa että mitä vuonna 2008 oikein ajateltiin!?

Minä tykkään. Piristävän näköinen. Taloon on saatu pienellä budjetilla persoonallisuutta. Säästöbudjetista kertoo nimenomaan tuo sisäpihan pihistely, joka on tietenkin parempi siellä sisäpihalla, jos sen jossakin on oltava.

grendy kirjoitti:Tosta ensimmäisen talon seinästä tuli heti sellanen fiilis että tota tullaan vielä ihmetteleen tulevaisuudessa että mitä vuonna 2008 oikein ajateltiin!?

Komppaan täysin tätä kommenttia. Tällä hetkellä tuo saattaa olla ihan ok, mutta en rahojani sijoittaisi tuohon.

Joo on ihan kiva, että saadaan vähän väriä kaupunkikuvaan... tai niin joku voisi ajatella. Voi luoja miten tyylittömästi tätä "väriä" nyt on läiskitty noihin taloihin! Eikö 70-luvulta olla mitään opittu? Vai onko tämä hoodi suunnattu köyhille ja lapsenmielisille sekä täysin tyylitajuttomille?? Siis katsokaa edes noita helkkarin parvekkeita punaisine kyprokkilevyineen! Tai vaihtoehtoisesti ikkunoita, joiden rakennetta ja energiatehokkuutta on heikennetty ylä- ja alapuolille liimatuilla värilevyillä..! Voi huh-huh. Onneksi ei tarvitse asua tuolla. Niin ja onneksi tuo alue on aika kaukana helsingin toistaiseksi edustavasta keskustasta...

Aikamoista lego-patenttia siis. Hyvänä asiana voisi mainita, että ihan kiva kun ovat rapanneet osan julkisivuista. Tällä rapatulla talolla on siis tulevaisuudessa vielä kenties ihan sijaa, kun sen voi maalata tai rapata uudelleen kun kyllästyvät räikeään ulkoasuun. Tuolla omistus-asunto-talolla on kuitenkin pullat huonommin uunissa, sillä nuo levyt ovat jo ihan rakenteellisia muutoksia... eli korjaaminen aikuisten oikeesti asuttavaksi rakennukseksi tulee jo kalliiksi!

No aika voimakkaita reaktioita tosiaan herättävät näköjään. Itse pidän alueesta, ehkä kuvat vaan ei sitten anna oikeata vaikutusta. Todella erilainen ja oikeasti piristävä alue. Värejä on tosiaan vähän ehkä liikaakin, mutta materiaalit on pääasiassa hyviä eikä taloissa ole tasakattoja. Parvekkeita kauhistelin aluksi jo havainnekuvissa, mutta ne ovat askeettisuudessaan loppupeleissä melko onnistuneita. Toinen asia on sitten se miten ne kestää kulutusta. Hienoa on lisäksi se, että kaikki talot ovat erilaisia ja niissä on selvästi erilaisia ratkaisuja. Kubistinen julkisivu on mieleenpainuva ja näyttää ainakin paikan päällä ihan hyvältä, eikä sitä ole tuon yhden kulman lisäksi tulossa minnekkään muualle. Autopaikat tulee pääasiassa luolaan kallion sisään, jonka päälle talot rakennetaan.

Seuraavaksi alueelle aletaan rakentaa vähän massiivisempaa kerrostaloa, joka on ensimmäinen osa massiivista linnakorttelia:


http://www.vvo.fi/kilterinmaki/asunnot/ ... pid=137783

Minustakin ihan mukavan näköistä tuo Kilterinmäen rakentaminen. Ensimmäisen kuvan talon julkisivu on ehkä himpun verran liian räiskyvä ja päiväkotimainen (...kuka väittää, että postmoderni on out?), mutta värilliset levyt ja vaihtelevan sävyiset punaiset julkisivutiilet näyttävät kuvien perusteella tuovan eloa ja henkeä rakennuksiin. Alue ainakin monimuotoistaa muuten suhteellisen homogeenistä Länsi-Vantaata.

Kyllä muakin harmittaa. Yllättäen ei olekaan enää varmaa, että nerokkaasti kaavoitettu, charmikkaasti harmaantuva, kuvankaunis Myyrmäki on tulevaisuudessa Unescon maailmanperintölistalla.

Jukki kirjoitti:Kyllä muakin harmittaa. Yllättäen ei olekaan enää varmaa, että nerokkaasti kaavoitettu, charmikkaasti harmaantuva, kuvankaunis Myyrmäki on tulevaisuudessa Unescon maailmanperintölistalla.

Heh

Aika värikäs alue tosiaan näyttäisi tulevan tuosta. Tostahan vois noitten kuvien perusteella luulla tulevan ihan jopa 2000-luvun Pikku-Huopalahti erikoisuudessaan. Ehkä postmodernin tilalle kuitenkin kaipaisi jo jotain muuta tyylisuuntaa. Onhan tämä vähän erilailla varioitu versio 70-luvusta kuin ysärilähiöt. Harmaan ja pastellisävyjen sijaan on käytetty väriä ja elementit on piilotettu näkyvistä. Vähän liikaa ehkä kuitenkin muistuttaa 70-lukua legoväreineen ja just noine ikkunalevyineen. Ruutukaavaa ei sentään taida olla. Mut jotain muuta tilalle jo pliis. Miten pitkään voi oikein kierrättää samoja ideoita keksimättä varsinaisesti mitään uutta...

Mut kyllä toi sen verran mielenkiintoiselta lähiöltä näyttää et vois harkita jopa pientiä touria siellä...

Pakkalanrinne, siitä pyöräilen päivittäin ohi. Piti siis vähän etsiä tietoa netistä.

Onko näiden sivujen tarkoitus kertoa kaunisteltuna, että kyseessä on metsälähiö josta ei kävellen pääse mihinkään? Ja kuinka moni lapsiperhe käytännössä käy pyörällä kaupassa, katsomassa paikkoja jne. Liian harva..

http://www.pakkalanrinne.fi/
"Ajattele, jos kotoa olisi vain fillarimatka kaikkeen kivaan"

^Hehee vähän jäi sellanen kuva noiden sivujen jälkeen että ainakaan joukkoliikenteestä tuolla ei tarvi unelmoidakaan .. Muutenkin ehkä surkeimmat sivut taas mitä hetkeen nähnyt, lapsille suunnatut nettisivut asuntoalueesta? Ööö go markkinointi!

sikuri kirjoitti: Vähän liikaa ehkä kuitenkin muistuttaa 70-lukua legoväreineen ja just noine ikkunalevyineen. Ruutukaavaa ei sentään taida olla.

Eihän 70-luvulla harrastettu ruutukaavoja. Tuon aikainen suunnittelu pyrki yleensä siihen että lähiön palvelut olisivat saavutettavissa ilman autotien ylitystä. Turvallista lapsille ja luonnonläheistä. Autotiet laitettiin kulkemaan kehämäisesti alueen reunoilla.

Iggy.P: Se on totta, että autotiet kulkevat 70-luvun lähiöissä asuinalueen reunoilla. 70-luvun lähiöissä voidaan kuitenkin katsoa harrastetun ruutukaavaa, sillä rakennukset on sijoiteltu poikkeuksetta ruutukaavamaisesti suoriin kulmiin toisiinsa nähden toisin kuin 60-luvun lähiöissä, joissa rakennukset sijoiteltiin vapaasti maaston muotoja mukaillen. 70-luvun lähiöissä paikan ominaispiirteistä taas ei välitetty, vaan rakennukset sijoitettiin maastoon kuin tasaiselle piirustuspöydälle.

Perinteiseen ruutukaavaan verrattuna erona ehkä onkin mainitsemasi autottomuus. Funktiot erotettiin uusruutukaavassa todella toisistaan, ja siksi asutuksen joukossa ei siis ole muita toimintoja, ei liikennettä eikä juuri palvelujakaan, jotka puolestaan keskitettiin ostoskeskukseen. 70-luvun lähiöt silti ovat ruutukaavassa, kadut, mitkä kulkevat rakennusten lomassa ovat vain suurelta osin kevyen liikenteen väyliä, osa yleensä umpikujaan päättyviä autoteitä.

Tässä nyt vielä muutama kuva Vantaan Pakkalanrinteestä:



Ihan siisti talo:


Valkoiset pinnat tosin luovat mielestäni hieman halvemman kuvan:


Alueen keskellä oleva puisto, hieno koivumetsä:


Rakentaminen vielä kovasti meneillään:


Paikalla muurausta(!):