Taloforum.fi

Painotalon kohtalo ratkeaa valtuuston kokouksessa ensi keskiviikkona. Pientä toivoa vielä on, sillä kaupunginhallituksessa päätös syntyi äänin 8-7. Eli täpärälle meni. Asemakaavan muutosta (painotalon purkamista) kannattivat kokoomus (5), demarit (2) ja vihreistä Sinnemäki. Vastaan äänestivät muut vihreät (3), vassarit (2), persu (1) ja rkp (1).

"Yllättävää", että Sinnemäki haluaa tuhoa kaunista ja historiallista Helsinkiä.

Valtioneuvoston linnan pihalla olevan ns. painotalon purkuhanke kaatui hetki sitten valtuustossa äänin 44-40. Valtuusto hyväksyi Tuomas Rantasen (vihr.) palautusesityksen:

"Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kiistattomat historialliset arvot huomioidaan merkittävästi paremmin ensisijaisesti säästämällä purettavaksi esittävä vanha Painotalo tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla."

Keskustelu kesti runsaan tunnin, ja sitä seurasi mielikseen. Hyviä ja perusteltuja puheenvuoroja puolesta ja vastaan, ja jännitystä riitti äänestykseen saakka. Suurista ryhmistä vain kaavamuutosta eli purkamista kannattanut Kokoomus pysyi yhtenäisenä. Valtioneuvoston jäsenistä purkamista kannattivat Mari Rantanen ja Elina Valtonen, sitä vastusti Wille Rydman. Entisistä ministereistä Haatainen, Kari, Sarkomaa, Sinnemäki ja Soininvaara kannattivat purkamista, Arhinmäki ja Tuomioja vastustivat.

veka kirjoitti: ↑29.05.24 20:48 "tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla."

Siinä naapurissahan just valmistui iso remontti, niin jospa olisi nyt tämän vuoro. Pääasia, että vanha painotalo säilyy omalla paikallaan.

veka kirjoitti: ↑29.05.24 20:48 tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla.

Asenteet eivät ehkä vielä ole kypsät sille, että mahdollinen uudisrakennus tehtäisiin ainakin julkisivultaan täsmälleen vanhan tyylisenä? Vai olisivatko?

Jary kirjoitti: ↑30.05.24 10:28 Siinä naapurissahan just valmistui iso remontti, niin jospa olisi nyt tämän vuoro. Pääasia, että vanha painotalo säilyy omalla paikallaan.

Yliopiston ratkaisu on kieltämättä kaunis. Ongelma varmasti on, ettei se kummemmin lisää toivottuja toimistoneliöitä korttelin sisällä, vaan tuo lähinnä ylimääräistä oleskelu-/konferenssitilaa. Ehkä pienellä luovuudella painotalon päätyihin olisi mahdollista luoda laajennusosat samalla, kun varsinainen keskiosa säästyisi julkisivun muutoksilta. Toki sekä katettu osa että laajennus olisivat edelleen liikaa suojelua kannattaville tahoille, jotka haluavat säilyttää 1800-luvun tunnelman, vaikka siitä pääsevät nauttimaan ainoastaan valtakunnan ylimmät päättäjät.

Kirjapainotalon eteläpäädyssä olisi tilaa hienovaraiselle uudisrakentamiselle ilman purkamista.
Entäpä kirjapainotalon toisen julkisivun siirtäminen runkosyvyyden ja lisätilan mahdollistamiseksi.
Jälkimmäinen taitaa olla liian hankalaa?

^ Autokannasta päätellen kuva on varmaan 60-luvun alkupuolelta.

^Pohjoispuolella olevasta korttelista puuttuu Kirkkokadun varrelta sisäministeriön talo, joka otettiin käyttöön 1981, eli kuva on ainakin sitä vanhempi. Näköjään myös sisäministeriön tieltä purettiin vanhaa.

Nyt palautetussa kaavassa uudisrakennuksen koko oli luemma kolme kertaa painotalo. Semmoista määrää neliöitä ei tuonne taida saada järjellisesti ahdettua laajennuksena, jos pitää säilyttää räystäskorkeus ja painotalo. Saatan kuvitella, että käyttökelpoisten tilojen suunnitteleminen niin, että painotalo säilytetään laajennuksen sisällä, on kauniisti sanottuna haastavaa. Mitään konferenssitilaa tai valopihaahan tuonne ei käsittääkseni tarvita, vaan toimistoneliöitä ministeriöille.

Jary kirjoitti: ↑30.05.24 20:15 ^ Autokannasta päätellen kuva on varmaan 60-luvun alkupuolelta.

Kirkkokadun ja ritarikadun kulma näkyy olevan jo parkkipaikkana, siitä purettiin os. Ritarikatu 8 puurakennus vuonna 1969 eli 60-luvun loppua todennäköisesti (Suomen autokanta ehkä laahannut perässä jo silloin).

Loputkin kulman puutalot sekä kuvan keskellä ylhäällä olevat kapea kivitalo kadulla (Kirkkokatu 12), ja painotaloa vastaavalla paikalla olevat sisäpihan kiviset rakennukset purettiin 70-luvun mittaan. 1981 valmistui sisäministeriön rakennus.

Kirkkokatu 12:ssa oli Lucina Hagmanin koulu / Helsingin Uusi yhteiskoulu, Gunnar Steniuksen suunnittelema jugend-rakennus.
Kadulta: https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... 45D666E2EB
Sisäpiha: https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... 7736DB32B7

Talon historiasta löytyi vaiheita Livadyn laatimasta korttelia koskevasta selvityksestä:
https://livady.fi/wp-content/uploads/K2 ... Livady.pdf

Talo siirtyi Hagmanin perillisiltä ilmeiseti Suomalaisen klubin kannattajayhdistykselle ja heiltä edelleen Helsingin yliopistolle 50-luvun puoliväliin mennessä (joilla oli samassa korttelissa mm. arppeanumissa ja willebrandin taloissa toimintaa). Yliopisto halusi jo 40-luvun lopulla lisätiloja kemian laitokselleen tontin pakkolunastamalla ja uudisrakentamalla. Valtioneuvoston asettamassa komiteassa (johon kuului mm. Alvar Aalto) pohdittiin yliopiston laajentumista korttelissa ja nähtiin, että Pihlflycktin ja Willebrandin talotkin voitaisiin purkaa ja korvata uudisrakennuksella (näin ei onneksi käynyt). 50-luvun loppuun mennessä yliopisto omisti koko korttelin lukuunottamatta Snellmanninkadun ja Kirkkokadun kulman pienempiä taloja, jotka olivat asuin- ja liikekäytössä.

Kuitenkin jo vuonna 1958 valtioneuvosto teki oman tilantarpeensa vuoksi päätöksen, että yliopisto saisi muuttaa korttelista vähitellen ja he saisivat tilat itselleen (vaihtoehtona pohdittiin mm. muuttoa Meilahteen). Suunnitelmissa korttelin keskiosien talot purettaisiin ja kadunvarsien talot remontoitaisiin. Kirkkokatu 12:n koulurakennus kuitenkin purettiin, ei ihan selvinnyt minkä vuoksi se ei saanut säästyä, tuossa selvityksessä vain sanoin "purettiin ministeriötalon alta."


Tuo koko kortteliselvitys on hyvin mielenkiintoinen, ja tämäkin projekti jatkoa valtioneuvoston tilanpuutteelle ja halulle pysytellä samoilla kulmilla. Vähän tuntuu, että asia on jo päätetty, ja varmaan ihan kannatettavakin kansakunnan toiminnan kannalta.

Henkilökohtaisesti ei ole suurta mielipidettä asiassa - välillä vähän oudoksuttaakin tämä suomalainen tapa hillota jokaista vanhaa varastoa ja painotaloa, mutta toisaalta meillä on niin vähän vanhoja rakennuksia, että ehkä ne kannattaisi yrittää säästää, varsinkin jos ovat ihan hienon näköisiä.

tiiliskivi kirjoitti: ↑30.05.24 22:10

Jary kirjoitti: ↑30.05.24 20:15 ^ Autokannasta päätellen kuva on varmaan 60-luvun alkupuolelta.

Kirkkokadun ja ritarikadun kulma näkyy olevan jo parkkipaikkana, siitä purettiin os. Ritarikatu 8 puurakennus vuonna 1969 eli 60-luvun loppua todennäköisesti (Suomen autokanta ehkä laahannut perässä jo silloin).

Loputkin kulman puutalot sekä kuvan keskellä ylhäällä olevat kapea kivitalo kadulla (Kirkkokatu 12), ja painotaloa vastaavalla paikalla olevat sisäpihan kiviset rakennukset purettiin 70-luvun mittaan. 1981 valmistui sisäministeriön rakennus.

Kirkkokatu 12:ssa oli Lucina Hagmanin koulu / Helsingin Uusi yhteiskoulu, Gunnar Steniuksen suunnittelema jugend-rakennus.
Kadulta: https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... 45D666E2EB
Sisäpiha: https://www.helsinkikuvia.fi/search/det ... 7736DB32B7

Talon historiasta löytyi vaiheita Livadyn laatimasta korttelia koskevasta selvityksestä:
https://livady.fi/wp-content/uploads/K2 ... Livady.pdf

Talo siirtyi Hagmanin perillisiltä ilmeiseti Suomalaisen klubin kannattajayhdistykselle ja heiltä edelleen Helsingin yliopistolle 50-luvun puoliväliin mennessä (joilla oli samassa korttelissa mm. arppeanumissa ja willebrandin taloissa toimintaa). Yliopisto halusi jo 40-luvun lopulla lisätiloja kemian laitokselleen tontin pakkolunastamalla ja uudisrakentamalla. Valtioneuvoston asettamassa komiteassa (johon kuului mm. Alvar Aalto) pohdittiin yliopiston laajentumista korttelissa ja nähtiin, että Pihlflycktin ja Willebrandin talotkin voitaisiin purkaa ja korvata uudisrakennuksella (näin ei onneksi käynyt). 50-luvun loppuun mennessä yliopisto omisti koko korttelin lukuunottamatta Snellmanninkadun ja Kirkkokadun kulman pienempiä taloja, jotka olivat asuin- ja liikekäytössä.

Kuitenkin jo vuonna 1958 valtioneuvosto teki oman tilantarpeensa vuoksi päätöksen, että yliopisto saisi muuttaa korttelista vähitellen ja he saisivat tilat itselleen (vaihtoehtona pohdittiin mm. muuttoa Meilahteen). Suunnitelmissa korttelin keskiosien talot purettaisiin ja kadunvarsien talot remontoitaisiin. Kirkkokatu 12:n koulurakennus kuitenkin purettiin, ei ihan selvinnyt minkä vuoksi se ei saanut säästyä, tuossa selvityksessä vain sanoin "purettiin ministeriötalon alta."


Tuo koko kortteliselvitys on hyvin mielenkiintoinen, ja tämäkin projekti jatkoa valtioneuvoston tilanpuutteelle ja halulle pysytellä samoilla kulmilla. Vähän tuntuu, että asia on jo päätetty, ja varmaan ihan kannatettavakin kansakunnan toiminnan kannalta.

Henkilökohtaisesti ei ole suurta mielipidettä asiassa - välillä vähän oudoksuttaakin tämä suomalainen tapa hillota jokaista vanhaa varastoa ja painotaloa, mutta toisaalta meillä on niin vähän vanhoja rakennuksia, että ehkä ne kannattaisi yrittää säästää, varsinkin jos ovat ihan hienon näköisiä.

Kyse ei ole siitä, että jokainen vanha rakennus pitäisi säilyttää vaan tällä estetään aaltolaisen ideologinen mukainen ympäristön raiskaaminen.

aaltolaisen ideologinen mukainen ympäristön raiskaaminen

Mitäs tällä tarkoitat? onko jotain esimerkkejä?

Hesarilla ei-niin-poikkeuksellista klikkiotsikointia Kruunuvuorenrannan jämähtäneestä rakentamisesta. Vaikka viivästyminen on ikävää, keskeneräisyydellä ja ikuisuusprojektilla pelottelu on jo aika rajua. Samoin heitto siitä, että olosuhteet olisivat otolliset rakentamiselle on aika koominen, kun kerran rakentaminen ei nimenomaan kannata missään päin Helsinkiä. No, mitä vain lukijoiden saamiseksi.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010463566.html

HS kirjoitti:Uusi urbaani asuinalue Helsingissä on jäämässä keskeneräiseksi työmaaksi
Tuhannet helsinkiläiset uudella asuinalueella elävät keskellä ikuista rakennustyömaata, rakentaminen sakkaa.

--
LIKI 20 tonttia on tyhjillään Kruunuvuorenrannassa, vaikka olosuhteet olisivat juuri nyt otolliset rakentamiselle.

Rakennusyhtiöt ovat yksi toisensa jälkeen vetäytyneet jo sovituista hankkeista. Se voi tarkoittaa, että alue jää odotettua pidemmäksi aikaa, vuosiksi, keskeneräiseksi rakennustyömaaksi.

Lisäksi kaupunki tiedotti äskettäin hartaasti odotetun koulurakennuksen lykkääntymisestä.

Stansvikinkallion alueelle suunniteltu palvelukortteli viivästyy odotettua pahemmin, koska aluetta koskevan kaavan käsittely on kesken hallinto-oikeudessa sekä aluehallintovirastossa.

UUDEN koulurakennuksen oli alun perin tarkoitus olla käytössä jo vuoden 2026 syksyllä. Nyt kaupungin arvio on, että koulu ja päiväkoti saataisiin toimintaan vuonna 2030.

- -

TÄLLÄ hetkellä Kruunuvuorenrannassa asuu reilut 6 000 asukasta. Alueen ennakoitiin valmistuvan vuonna 2030, mutta nyt näyttää siltä, ettei tavoitteeseen päästä.

Kun alue on valmis, siellä tulee asumaan noin 13 000 helsinkiläistä.

Hesarin päivitys Pasilan areenan tilanteesta: Helsinki uusi tarjouksensa, mutta oligarkkien omistamaa entistä Hartwall-areena uhkaa tyly kohtalo

Asia ei näytä etenevän vapaaehtoisesti, ja pakkolunastaminen on tuon mukaan erilaisine käsittelyineen vähintään parin vuoden ruljanssi. Ts. edessä on suurella todennäköisyydellä pari vuotta lisää ilman areenaa Helsingissä. Oligarkkien suomalainen asiainhoitaja sanoo, että vapaaehtoinen kauppa etenee, mutta hän on sanonut niin koko ajan. Omaan silmääni uskottavuus on nolla. Ukrainan sota on semmoisessa asennossa, että oletan, että Putin haluaa tehdä maksimaalisesti kiusaa Helsingille. Ts. oligarkkien ja asiainhoitajan mielipiteillä ei taida olla tässä mitään merkitystä, asia päätetään Kremlissä.

bonk kirjoitti: ↑13.04.24 15:28 Tuli vähän käveltyä ytimen lähellä. Huomasin muutamien hankkeiden edistymisen:

- Supon talo kaartinkaupungissa oli osin saanut hupun pois. Tykkään vaalean tiilijulkisivun aukotuksesta. Toimii hyvin puolustusministeriön ikkunoiden kanssa vaikka supolla on lattiaan asti ulottuvat ikkunat.

Kävin näppäämässä pari kuvaa Supon bunkkerista. Muovihuppu peittää yhä rakennuksen korkeamman eteläpään, mutta pohjoispää näyttää ainakin pinnalta jo valmiilta. Vaalean seinän muurausjälki on tosiaan upean näköistä. Se pelastaa paljon, sillä talon perusilme on vahvasti sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut, kuten varmaan kuuluukin olla. Kivijalkaan ei taida tulla mitään elävöittävää. Paikka on vain kahden korttelin päässä Makasiinirannasta.

Komea rakennus tulossa Helsinkiin.