Taloforum.fi

We Land 13.4.2023

Hyvä kun lastauslaiturit vaihtuu terassiksi!

Ennen tuo kauppahalli ei ollut kovin kutsuva. Torin paraatipuolella oli lihalaatikoita ja rullakoita läjäpäin ja piti varoa kuorma-autoja. Takaa taas meni vilkasliikenteinen hämeentie.
Nyt tulee eteläpuolelle kutsuva terassi, mikä tulee vetämään jengiä torin kauppahallin päähän. Myöskin hallin pohjoispuolella ei enää ole niin pakokaasuista kun tie muuttui joukkoliikennekaduksi.

https://www.google.com/maps/place/Hakan ... 0vMDJuXzYz

Kun kartasta katsoo, tulee tuosta terassista suojaisa ja koko päivän auringolla varustettu. Tuo ihan eri lailla torille väkeä entiseen lastauslaiturimeininkiin verrattuna.

Hesarissa kuvia Erottajalla sijaitsevan entisen Tullihallituksen talon rempatusta sisustuksesta: Tuntematon möhkäle

^Aika uskomaton otsikoinnin pohjanoteeraus. Kyseessä on siis tämä Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssirakennus vuodelta 1891, joka on remontoitu toimistokäyttöön. Yksi Helsingin keskustan komeimmista rakennuksista, joka on aikoinaan toiminut myös asuintalona. Kokonaisuuteen kuuluvat myös viereinen jugend-talo ja näiden takana sijaitseva pihasiipi.

https://l-ark.fi/case/erottaja-2/

Erottaja 2 - kuva: L Arkkitehdit

Kymp-lautakunnan kokous tänään palaa maaliskuussa käsiteltyyn 24 valtuutetun ehdotukseen Lenininpuiston nimen muuttamisesta. Silloin virkamiesten valmistelema ehdotus vastusti nimen muuttamista. "Poliittinen tai maailmantilanteeseen liittyvä syy ei ole ollut nimistöön vaikuttava asia", nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen valisti tuolloin. Lautakunta kuitenkin palautti asian uuteen valmisteluun äänin 7-6.

Lehtonen varmaan tietää puhuvansa puppua, alkaen puiston nimeämisestä vuonna 1970, jolle oli epäilemättä vahva poliittinen tilaus. Helsingin katujen ja paikkojen nimistöä ovat tietysti aina värittäneet aikansa poliittiset suhdanteet. Kaikenlaista vähän kummaakin on sattunut. Esimerkiksi Vladimirinkatu nimettiin 1920-luvun lopulla uudestaan Kalevankaduksi, mikä sopi mainiosti kadun nimikylttejä omin päin muutelleelle aitosuomalaiselle aktivistille Kekkoselle. Samaan syssyyn Nikolainkatu muuttui Snellmaninkaduksi.

Uuden esityksen mukaan lautakunta katsoo, että Leninin hirmutekojen ja Venäjän laajentuneen kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyssodan takia puisto tulee nimetä uudelleen. Uuden nimen valmistelussa tulee huomioida, että naiset ovat edelleen aliedustettuja henkilöiden mukaan nimetyissä Helsingin kaupungin julkisissa paikoissa.

Samassa yhteydessä käsitellään myös kuntalaisaloite, jossa ehdotetaan Lenininpuiston uudeksi nimeksi Lotta Svärd -puisto.

kuva: Helsingin kaupunginmuseo

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 14283.html

^ Maksimaalisen sekaannuksen aikaansaamikseksi ehdotan nimeksi Huvipuisto.

Noin vakavammin, olen aina vierastanut paikkojen, rakennusten ja varsinkin luentosalien nimeämistä henkilön mukaan, varsinkin jos henkilö on elossa tai vielä elävässä muistissa. Onneksi Helsinki-Vantaan nimeäminen Sibeliuksen mukaan ei ottanut vauhtia. Aalto-yliopistokin vähän ärsyttävä. Nimettäköön puisto jollakin Alppilaan liittyvällä paikannimellä. Alppipuisto jo on vieressä.

Törmäsin tossa Teollisuuskatu 14 konepajan alueelle rakennetavan rakennuksen tietojen äärelle. Tavoite valmistuminen 6/2025.
https://cushmanwakefield.fi/toimitilat/ ... +14/26423/

^^Lenininpuiston nimenmuutosehdotus hyväksyttiin eilen lautakunnassa äänin 8-4. Vastaaan äänestivät kahden vasemmistoliittolaisen lisäksi yksi vihreä ja yksi demari. Seuraavaksi ehdotus menee kaupunginhallitukseen.

Haagan liikenneympyrä ml. Vihdintien bulevardialue palaa käsittelyyn tämän illan kymp-lautakunnan kokouksessa. Viimeksi se oli lautakunnassa puoli vuotta sitten, minkä jälkeen lausuntokierroksella. Tarkoitus on, ettei tähän enää tarvitse palata, vaan asemakaavaehdotus siirtyy eteenpäin lopullisesti päätettäväksi.

Kierroksen aikana ei mikään oleellinen näytä muuttuneen. Kaavaselostuksessa kerrotaan nyt, että ”Lintujen törmäysriski tulee pyrkiä minimoimaan lasipintojen keskinäisen sijoittelun tai muiden suunnitteluratkaisujen avulla.” Lisäksi Länsi-Haagan aukion ympäristössä liito-oravan kulkuyhteyttä on laajennettu aiemmasta sekä Pitäjänmäentien ja Länsiympyrän risteyksessä liito-oravan kulkuyhteyttä vahvistettu. Kaiken kukkuraksi kaavakarttaan on lisätty säilytettävän puun merkintä.

Isoin muutos on korttelin 29267 rakennusoikeuden väheneminen 2 500 k-m²:llä. Siinä on kyse juuri Suomen vahvimman eläimen, liito-oravan lähes taianomaisista kyvyistä: talotkin liikkuvat sen voimin. Ao. kuvassa tämä näkyy yläosan valkoisen talomassan pienenemisenä edellisestä ehdotuksesta.

Aika käsittämätöntä, että metsien ja kallioiden raivaamisen jälkeen lopputuloksena saadaan näin yhdentekevä suunnitelma. En edelleenkään ymmärrä, miksi paikalle on pitänyt jättää väljä ja keinotekoinen ympyrä, vaikka tässä olisi mainio tilaisuus yhdistää eri kaupunginosat toisiinsa. Riistavuoren puistokin säästyisi pahimmalta rakentamiselta, jos tähän panostettaisiin kunnollisilla kerroskorkeuksilla. Nyt mennään varovaisesti, mikä tuskin lohduttaa liito-oravaakaan, jonka pesät hajotetaan joka tapauksessa naapurista.

Ympyrään rakennetut talot on mielestäni ihan hyvä idea ja hauska kun ratikka menee siitä välistä. Jotain hyvää sentään, kun ei kerran voitu tehdä tehokasta liikennevälinettä, eli metroa. Puistikon saisi tosiaankin kyllä säästää, ehkä pientä kaistaletta vihdintien puolella lukuunottamatta. Vihdintien itäpuolella saisi kuitenkin toimistoaluetta tiivistettyä hyvinkin paljon. Lähteeköhän englantilainen koulu koska liikkeelle?

Kallion länsilaidalla sijaitseva möhkälemäinen Kuntatalo (Kuntaliiton toimitalo, ent. Kaupunkien talo, Ekan ja Tokan linjan välissä) remontoidaan täysin. Arvokkaaksi arvioitu keskiosa säilyy ja kunnostetaan. Sivusiipien osittain jo tyhjilleen jääneet toimistotilat puretaan, ja niiden tilalle rakennetaan viisi pistetalomaista asuintaloa. Suunnitelma on nähtävänä 14.8. saakka.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2023-004460







Kaupunkien talo, 1984 - Jan Aranco, Helsingin kaupunginmuseo

Lyyra

Alimmassa kuvassa näkyy hyvin kaupunkuvan kerroksellisuutta eri aikakausilta, mutta ilman oikeanpuoleista näky olisi aika karsea.

Mites meinasit rakentaa uutta kaunista umpikorttelikaupunginosaa jos joku satavuotias muumitalo on pakollinen osa maisemaa?