Taloforum.fi

Kyllä rautatieaseman pitäisi olla nimeltään sitä, mitä se on, eikä jotain muuta. Mielestäni sellainen kauppakeskusmainen nimien antaminen on arvoa alentavaa.

Komppaan bitterflya. Ja kuitenkin ihmiset tulevat Vantaalle, Tikkurilaan. Mielestäni matkakeskusten nimeäminen vain sekoittaa ihmisiä.

Matkakeskus on matkakeskus, mutta toimisto ja liikekeskuksen nimeksi tuli Dixi. Eli överi fail nimi ja muutenkin sekavaa kun asema on käytännössä yhtä rakennusta. Tod.näk saadaan kolmas nimi vielä soppaan kun toisen vaiheen hotelli valmistuu.

En haluis valittaa, mut Dixi. Miksi? Teinit käyttää x:ää. Kuinka alas pitää vajota, että lainataan toimisto- ja liikekeskuksen nimeen yhtään mitään teineiltä? (korjatkaa, jos olen väärässä tän alkuperäissanan käyttäjäryhmästä) Muutenkin vähän turhan nuorekas. Missä omanarvontunto? Ei kukaan itseään arvostava yritysjohtajakaan pukeutuisi SVEA-pipoon näyttääkseen ihan vitun coolilta tyypiltä. Tulee taas tällainen "yritetään olla cool ja nuorekas" -fiilis ja ne tuppaa menemään metsään. Tässä asiassa vähän tyyliin Lahden the business city -slogan. Kuulostaa just sellaselta nimeltä, joka on ostettu konsultilta jumalattomalla setelinipulla, joskaan siitä nyt ei olekaan kysymys. Mulla on liian matala ärsytyskynnys.

FB:ssä järjestetty nimikilpailu ja sitä kautta tuli tuo Dixi. En tiedä onko sillä nimellä joku ovela merkitys, mutta ainakin se kuulostaa väkisin väännetyltä versiolta Tiksi sanasta. Mut samaan hölmöön sarjaan Itis nimen kanssa...

Saksassa on/oli lähiömarket(ketju) nimeltään Dixi Market. Suomessa on näköjään muutama tuon niminen nuorisotilakin ja muitakin merkityksiä löytyy: http://en.wikipedia.org/wiki/Dixi. Itse kuitenkin aina miellän dixin olevan johdannainen englanninkielisestä sanasta dick(s).

Itishän tulee yleisesti käytössä olevasta nimityksestä. Sama asia kuin jos Koskikeskus muuttaisi nimensä Koskariksi. Mielenkiintoista tosiaan kuinka Tiksistä on sitten tullut Dixi.

http://www.nordicum.com/magazine/721/index.html?p=40

Artikkelin mukaan ostoskeskuksen tilat on kokonaan varattu kesään mennessä ja 40% toimistotilasta on jo nyt varattu vaikka peruskivi muurattiin vasta eilen (28.2).

Sieltä se nousee.

3 nosturia matkakeskuksen kimpussa. Sää kuin lokakuussa...

No niin, kiintoisaa nähdä mihin saakka pääsevät joulukuuhun mennessä, kun tuosta varmaan seuraavan kerran tulee mentyä junalla ohitse.

Kuvat: Emmakaisa Jokiniemi

Torninosturikuski Henri Karvosen työmatka on 64 metriä, tikkaita ylöspäin.

Ammattilaiselle kapuaminen on kuin leipää söisi, maallikon jaloissa tutina kasvaa taso tasolta, vaikka tikkaiden ympärillä onkin tuntuvasti rautaa.

– Moni ajattelee, että se korkeus on se juttu, mutta vaikeinta on koneen ohjaaminen.

Helmikuusta asti Dixin kattojen yllä keikkuneella Karvosella on kokemusta torninostureista yhteensä neljä vuotta. Karvosen ajama 64 metriä korkea nosturi on Dixin työmaan korkein. Kaksi muuta kohoavat 39 ja 54 metrin korkeuteen. Linnanmäen Space Shot on 56 metriä korkea. Torninosturi pyörähtää ympäri puolessatoista minuuttissa.

Maisemien ihailun sijaan Karvonen tähyilee suurimman osan työvuorosta maahan lattiassa olevan ikkunan ja puomissa liikkuvan vaunun kameran kautta. Torninosturikuskin työ on ennen kaikkea yhteistyötä, vaikka pöntössä istutaankin yksin. Karvonen kommunikoi maassa olevien rakennusmiesten kanssa radiopuhelimella. Turvakengät vaihtuvat nosturin kopissa aamutohveleihin, mutta muuten torninosturikuskin työ on kaikkea muuta kuin rentoa. Karvosen koneella saa ilmaan 16 tonnia juuresta ja kahdeksan tonnia puomin päästä.

– Sillä saa tehtyä isoa vahinkoa, jos ei hallitse konetta.

Nostoissa on otettu huomioon vaaratilanteet monilla varmuuskertoimilla. Tikkurilan työmaalla junaradan päällä ei saa nostaa mitään, eikä nostoja saa tehdä rakennusten yli. Nostot on rajoitettu sähköisesti niin, että taakkoja ei edes pysty nostamaan radan päälle.

Nostojen varmuuskertoimien lisäksi torninostureiden turvallisuus varmistetaan perusteellisilla tarkastuksilla viikottain.

Kylmä tai kuuma ei vaikuta niinkään torninosturin ajamiseen, mutta kovalla tuulella nostaminen saattaa olla ongelmallista. Torniin kiipeäminen hoituu Karvosen mukaan kuitenkin melkeinpä säällä kuin säällä.

– Kovalla tuulella kypärän saa laittaa ihan kunnolla kireelle.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/ ... rilan-ylle

Onko tämä ketju muuten oikeassa paikassa täällä alakerrassa?

kirjoitti: Karvosen koneella saa ilmaan 16 000 tonnia juuresta ja 8100 tonnia puomin päästä.

Tainnut toimittajalla mennä tonnit ja kilot sekaisin jossain kohtaa Epäilen ettei tuolta puomin päästä ihan tuo 8 100 000kg nouse

Heh no nyt se on korjattu

25.5




Tämä on kyllä vaikea projeti kuvata kun rakennus on niin laaja, eikä oikein mistään pääse sopivalle etäisyydelle.

Kolme torninosturia yhdessä rakenuksessa on vaan jotain niin kaunista.