Taloforum.fi

Tämä Frauenkirche on ehkä tämän päivän tunnetuin rekonstruktio maailmalla!

Aika tunnettu taitaa olla myös nykyinen Hotelli Kämp

Hotellitoiminta herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1999. Antilooppi-korttelin peruskorjauksen suunnitteli Petri Blomstedt, ja sen yhteydessä kortteliin avattiin kauppakeskus Kämp Galleria. Pohjoisesplanadin julkisivu, Kluuvikadun julkisivun alkuosa ja osa sisätiloista ovat rekonstruktioita.

En pane lainkaan pahakseni Kämpin kulissijulkisivustakaan, hieno se on!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hotelli_Kämp

Frauenkirchen rekonstruktio on vieläpä loistavasti toteutettu ja joitain asioita on nykyaikaistettu missä kätevää. Esimerkiksi näköalapaikalle vievä reitti on huomattavasti turistiystävällisempi (tilava, helppokulkuinen) kuin joskus aikanaan ja seinissä on sähkö- ja jopa verkkopistokkeita.

Berliinin kaupunginlinna on tulossa takaisin ja kyse on vain rahoituksen järjestymisestä. En ole vuoteen kerennyt aihetta seurata, enkä aiheesta laittaa vielä juttuakaan, mutta suunnitelma linnan ennallistamiseksi museoksi ja taidetiloiksi on ehdottomasti käynnissä.

Olen empimättä hyväksymässä tällaisen rakennuksen ulkonaisen alkuperäisyyden palauttamisen! Ihmettelyä ennemminkin aiheuttaa se miksi vintti-ikkunat on aikanaan poistettu rakennuksesta?

Tai no, on haluttu tehdä kattorempasta vain mahdollisimman halpa. Siinähän se syy...

Hieno, oikea ja perusteltu rekonstruktio! Jotkin asiat menevät kuitenkin oikeaan suuntaan - välillä.

Kantti kirjoitti:Hieno, oikea ja perusteltu rekonstruktio! Jotkin asiat menevät kuitenkin oikeaan suuntaan - välillä.

Näillä kahdella kattorekonstruktiolla on suuri vaikutus Oulun kaupunkikuvaan. Kiitokset niiden toteuttamisesta rakennukset omistaville tahoille ja myös suunnittelun toteuttaneille henkilöille. Näiden lisäksi Oulun keskustassa on vielä muutama vanha rakennus joille toivoisi samanlaista kohtelua (Järjestötalo ja Pallas). Vanhan rakennuksen arkkitehtuuri kärsii toisinaan sanomattoman paljon pelkästään siitä että sen kattorakenteita on muutettu.

Seuraavaksi siirrytään itärajan toiselle puolelle. Siellä neuvostoliittolaiset toteuttivat reilut kolmekymmentä vuotta sitten varsin kiinnostavan rekonstruktion. Kohteena oli Viipurin vanhan Raatitornin ylärakenteet. Torni on ainoa säilynyt osa kaupunkia aikanaan ympäröinyttä linnoitusmuuria.

Raatitornin yläosa tuhoutui Talvisodan pommituksessa. Jo suomalaiset ehtivät suunnitella jatkosodan aikana kyseistä toimenpidettä mutta se jäi toteuttamatta sotaonnen käännyttyä.

Monet kannattavat rekonstruktioiden suhteen puhdasoppista nollalinjaa. Monet kaupungit ja niiden merkittävimmät paikat olisivat kuitenkin tuhoisan historian takia varsin ankeita ellei tuhoja olisi paikkailtu vanhojen rakennusten kopioilla. Olipahan niiden rakentaminen oikein tai väärin, niin rekonstruktioita on rakennettu yllättävänkin paljon, ja niin tullaan varmasti tekemään jatkossakin. Suomi on tässä suhteessa poikkeus. Meillä kopioita on tehty vain vähän.

RÖMERBERG

Römerbergin historiallinen rakennuskanta tuhoutui vuonna 1944 Ison-Britannian ilmavoimien ilmapommituksissa. Nykyiset rakennukset alueella on jälleenrakennettu


https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6merberg
https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... 97v-fh.jpg

Berliinissä Stadtschloss eli vanha preussilainen keisarinlinna alkaa ottamaan muotoaan:

Berliner Stadtschloss / Humboldt-Forum by Gertrud K., auf Flickr

Täällä voi katsella, mitä tuleman pitää. Yksi julkisivuista ei noudata rekonstruktiota vaan toteutaan modernina varianttina.

Berliinin ja tietysti Dresdenin lisäksi Saksassa on rekonstruktiokiimaa käynnissä myös Potsdamissa, jossa sikäläinen Stadtschloss on jo saatu pitkälti jälleen valmiiksi.

^ Jostain syystä rendereissä modernistinen kaistale pökkää omaan silmääni aika pahasti. Siis ei se, että sen tyyli on modernistinen, vaan se, että se vaikuttaa jotenkin todella kömpelöltä. Tuntuu siltä, että siinä olisi pitänyt jotenkin modernein keinoin pyrkiä yhtä juhlalliseen toteutukseen kuin rekonstruktiossa.

^Samaa mieltä. Tosin nuo rekonstruktiojulkisivujen erkkerimäiset kulmat onneksi auttavat vähän siinä, että tosta vanhan ja uuden liitoksesta ei tule liian kömpelö, vaikka itse moderni osa kieltämättä vähän kömpelöltä näyttää.

Pikaisesti katsottuna näyttää tosiaan jotenkin "halvalta kopiolta" ja kömpelöltä - vaikkei tosin lopputulosta vielä näe. Kyllä se DDR-palatsikin oli ihan tasokasta modernistista arkkitehtuuria, johon DDR:ssä toisin kuin muualla sosialistimaissa ihan panostettiinkin jo sen vuoksi, että Länsi-Berliinistä katsoen näyttäisi makeelta.

Ketjussa viitataan useasti Dresdeniin. Minusta itse Frauenkircheä mielenkiintoisempi on ympäröivä Neumarktin alue, joka tuhoutui sodassa täysin. Sen uudelleenrakentamisen periaatteista väännettiin saksalaisen perusteellisti ja filosofisesti lähes 20 vuotta (aloitus DDR-aikana), ennen kuin rakennukset alkoivat nousta reilu kymmenen vuotta sitten. Jälleenrakennus on yhdistelmä rekonstruktioita, julkisivukopioita ja uudisrakennuksia. Itse pidän lopputulosta erittäin onnistuneena. Suomessa vastaava ei tietenkään olisi mahdollista, alkaen ihan parkkipaikka- ja esteettömyysnormeista.

Lyhyesti:
- Päätettiin että vanha katuverkko tulee palauttaa ja rakentamisen oltava pienijakoista
- 60 hyvin dokumentoidusta tuhoutuneesta rakennuksesta valittiin 20 ("johtorakennukset"), jotka uudelleenrakennetaan huonejakoa myöten; lopuista 40:stä uudeellenrakennetaan julkisivut ("johtofasadit"). Nämä 60 rakennusta luovat mittakaavan, johon ilman esikuvaa rakennettavat rakennukset pitää sovittaa
- Kellarit ja mahdolliset muut reliikit esim. julkisivuista integroidaan rakennuksiin tuomaan historiallista jatkuvuutta
- Asia ei ollut läpihuutojuttu; noita on mm. verrattu Las Vegasin hotelleihin, ja kritisoitu sitä että juuri tietyn aikakauden "postikorteista tuttu" kaupunkikuva palautettiin, vaikka sitä oli osin tuhottu jo ennen sotaa.

Saksaksi löytyy selvennystä täältä (erityisesti kohdan "Städtebaulich-gestalterisches Konzept" ja ihan lopun keltaisista "Quartier"-laatikoista), samoin wikipediasta:
http://www.dresden.de/de/stadtraum/bren ... umarkt.php
https://de.wikipedia.org/wiki/Neumarkt_(Dresden)

Lopuksi vielä muutama kuva wikipediasta havainnollistamassa lopputulosta:


Korttelit 3 ja 4

Kortteli 3

Kortteli 7

Kortteli 1

Kortteli 2

Hurva synagogan rekonstruktio


Alkujaan 1700-luvulla perustettu synagoga on Jerusalemin juutalaiskorttelin näkyvin rakennus. Se on tuhoutunut historiansa aikana useampaan kertaan mutta rakennettu aina takaisin. Nykyinen rekonstruktio valmistui v.2010.




Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Hurva_Synagogue

On se vaan jotenkin niin sääli kun Suomessa ollaan niin hemmetin tömähtäneitä 60-luvulle. Sen näkee ``nyky´´ arkkitehtuurista ja siittä että vanhoja rakennuksia ei rekunstroida.
Luin äsken artikkelin siittän kun Kajaanissa haluttaisiin rekunstroida Kajaanin linna, mutta joku museoviraston tyyppi lyttäsi hankeen sanomalla että ``Suomessa on ollut tapana pitää rauniolinnat rauniolinnoina ja sillä että ei mukamassa ole rahoja sen tekemiseen. Paskanmarjat sanon mä, Finlandia talo tai se Stora Ensön pääkonttorin(kummatkin hirveän näköisiä) julkissivun korjaamiseen käytettiin miljoonia euroja, siksi koska herra Aalto ei osannut valita oikeita materiaaleja.
Ja on järkyttävää nähdä miten Suomessa suojellaan 60-80 lukujen mauttomia leegopalikoita mitä rakennettiin yksityiskohtaisten empire- ja jugendi tyylisten talojen päälle(tai muuten rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten). Voin sanoa että Suomalainen arkkitehtuuri ei ole ollut mitään viimeiseen 60-vuoteen. Tästä tämmönen tunteen purkaus. Haluaisin saada keskustelua aikaan kyseisistä aiheista, kiitän:)

Suoraan sanottuna jonkun keskiaikaisen linnan rekonstruoiminen turistinähtävyydeksi on jotakuinkin tyhmintä mahdollista toimintaa, eikä sitä voi millään lailla verrata olevien rakennusten peruskorjaamiseen.

Noin muuten olen sitä mieltä, että kannattaisi panostaa enemmän uuteen rakentamiseen kuin haikailla vanhojen perään. Uusi rakentaminen kun ei ole keskimäärin paskaa siksi, että ulkonäöstä itseisarvoisesti haluttaisiin tehdä paskaa, vaan siksi, että muut (eli taloudelliset) arvot menevät esteettisten arvojen yli käytännössä kaikessa rakentamisessa. On täysin absurdia ajatella, että joku jugend-rekonstruktio ja uuden betonielementtilaatikon rakentaminen olisivat millään lailla keskenään tasa-arvoisia vaihtoehtoja.

Suosittelisin suvaitsevaisuutta. Jos kajaanilaiset haluavat rakentaa linnansa uusiksi ja arvelevat tulevansa sillä lailla onnellisiksi, rakentakoot. Eihän se ole keneltäkään pois, ja kivahan siihen ehjään linnaan olisi tutustua. Itekin haluaisin rakentaa joitakin Helsingin keskustasta tuhottuja taloja uudestaan ja entisenlaisina ainakin ulkonäöltään. Ja toteuttaisinkin haaveeni, jos sukunimeni olisi Kamprad tai Herlin. Sen sijaaan jonkin Finlandia-talon sotkeminen tällaiseen keskusteluun on vaan niin tyhmää. Kyllähän sekin on suuri ja ainutlaatuinen saavutus. Ja vaikka ei jonkun mielestä olisikaan, niin mitä sitten. Keskittyisi edistämään kannattamiaan hankkeita eikä vastustamaan muiden suosikkeja.