Taloforum.fi

@ -Gentleman82-

Sinähän spämmäät Turkua vastaan näemmä Joukkoliikennefoorumillakin:
http://jlf.fi/f20/2590-turun-seudun-jou ... ne-2020-a/
Valitettavan tutunnäköistä paatosta, joka negatiivisuudellaan on kuihduttanut hyvän keskustelun heti alkuunsa.

Seuraavassa viestissä tälläkin foorumilla muutaman viestin kirjoittaneen Anteron tuntemukset sinusta peilaavat aika hyvin omia fiiliksiäni mitä tulee kirjoitustesi sisältöön:
http://jlf.fi/f20/126-raideyhteys-helsi ... #post36770
”Koska ne ovat ristiriidassa valitsemasi mielipiteen kanssa, etkä halua myöntää, että mielipiteellesi ei olekaan rationaalisia perusteita. Toisin sanoen et halua myöntää olevasi tosiasioiden näkökulmasta väärässä.”

Toivottavasti Antero ei pahastu, vaikka hänen tekstiään vähän lainasinkin. No, se siitä ja sinusta. Tämän enempää en aio trollille aikaani uhrata vaan jatkossa aion tässä ketjussa keskittyä otsikon mukaisesti Turun projekteihin ja jättää pään seinään lyömisen vähemmälle.

Gentleman82- näyttää urahtaneen samoille raiteille pyörimään ja toistaa juttuja pakonomaisesti. Joku projekti menossa hänellä?

Todistelu Turun keskustan hirveästä kaikkeen rakentamiseen kohdistuneesta tuhovimmasta on monilta osin jo edellä revitty rikki. Asiaan liittyvästä vanhasta, ennen vuotta 1935 otetusta valokuvasta ilmenee mitä Turun kauppatorin läheisyydessä on jälellä tänään (ja erinomaisessa kunnossa). http://i133.photobucket.com/albums/q51/ ... 5piire.jpg

Muonamiehen torppa - kuten Aboan kartasta voi havaita - ei ole lähelläkään Turun keskustaa. http://i103.photobucket.com/albums/m149 ... jainti.jpg

Kaikkia purettuja rakennuksia ei purettu purkuvimman vallassa uuden talon tieltä vaan siksi että vanha ei ollut pelastettavissa. http://i133.photobucket.com/albums/q51/ ... pikku1.jpg

"Uudenmaankadun palatsit" osoittautuivat Nobelin taloksi. http://i103.photobucket.com/albums/m149 ... intalo.jpg

Paperi Lehdon taloa ei pureta.


Turun Sanomien artikkelissa kyseisestä tontista näkyy vanha Natsu. http://media.turunsanomat.fi/?ts=381742,5
Talossa ei sinänsä ole mitään poikkeavan suurta arkkitehtuuria mutta sillä oli runsaasti kulttuurihistoriallista merkitystä toimittuaan hotellin lisäksi suosittuna kulttuuriväen anniskeluravintolana. Tuskimpa -Gentleman82- tätä on ajatellut heitellessään rakennusten nimiä esiin
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:

Ja se mikä kenestäkin on rumaa tai kaunista on makuasia. Olisi kiintoisaa tietää mitä mainitussa Kivistön gradussa oikein kerrotaan, annetussa linkissä ei ainakaan ollut mitään erityistä!

TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

KIVISTÖ MARKUS: Vanha pois uuden tieltä - vanhojen rakennusten purkaminen ja suojelukiista Turussa vv. 1956-76

Pro gradu-tutkimus 136 sivua, 1 liitesivu, 1 kartta
Kulttuurihistoria
Huhtikuu 1999
______________________________________________________________________
Tutkimuksen aiheena on toisen maailmansodan jälkeisen yhteiskunnallisen murroksen ja historiallisen rakennuskannan välinen ristiriita, joka syntyi kaupunkien kasvun ja rakennustoiminnan kiihtymisen myötä. Tutkimuskohteena on Turun kaupunki, johon Suo-men vanhimpana kaupunkina on keskittynyt merkittävä osa maan rakennusperinnöstä. Tutkimuskohteena Turku on edustava myös siksi, että kaupunki sai sodanjälkeisinä vuosikymmeninä kyseenalaista kuuluisuutta rakennetun kulttuuriympäristön purkamisesta. Osin tästä juontuu myös aikanaan yleisesti käytetty käsite 'Turun tauti'. Työn aikalaislähteistö koostuu Turun kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjoista, turkulaisista sanomalehdistä ja muusta aikalaismateriaalista.

Turussa ja muualla maassa esiintynyttä purkukautta tarkastellaan Suomen sodanjälkeisen modernisaation kautta, minkä näkyvimpinä ilmiöinä olivat muutto maalta kaupunkeihin ja itse kaupunkien raju muutos. Suomeen maailmansotien välillä rantautuneiden modernismin ja funktionalismin ideat olivat tärkeitä taustatekijöitä maan kaupunkien kehityksessä ja rakentamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Moderni rakentaminen muutti Turunkin ilmeen tehokkaasti ja nopeasti. Rajun muutoksen tähden ryhtyi kaupungin museolautakunta jo 50-luvun puolivälissä toimenpiteisiin kaupungin kulttuuri-historiallisen rakennuskannan suojaamiseksi. Ongelma tiedostettiin myös valtakunnallisella tasolla. Erillisen suojelulainsäädännön valmistelu alkoi pian sodan jälkeen, ja sen tuloksena säädettiin vuoden 1964 rakennussuojelulaki. Lain tulkintavaikeuksien vuoksi se osoittautui kuitenkin rakennussuojelun kannalta epäonnistuneeksi.

Turun kaupungin kohdalla suojelupyrkimyksiä vaikeutti myös kaupungin kaavoituskäytäntö. Kaupungin kaavoitus eteni kokonaissuunnitelman puuttuessa pala palalta ja yleensä tonttikohtaisin kaavoin. Keskustan osalle myönnetyt suuret rakennusoikeudet lisäsivät osaltaan paineita keskustan saneeraukseen; entinen "puutalojen meri" muuttui parissa vuosikymmenessä moderniksi kerrostaloalueeksi. Ilmiöön liittyy kiinteästi myös modernin tehokkuuden ihailu, jonka rinnalla vanhan rakennuskannan häviämistä pidettiin kaupungin kehityksen kannalta luonnollisena ilmiönä. Tämän johdosta pyrkimykset vanhan rakennuskannan suojelemiseksi nähtiin usein kaupungin museointina.

Asiasanat: Turku, rakennussuojelu, modernisaatio, funktionalismi, tehokkuus, saneeraus, kaavoitus.

Itäisestä Pitkästäkadusta puhuttaessa, tietäneekö -Gentleman82- millainen se oikeasti on ollut? Ei tietenkään! Joku on hänelle joskus kertonut kyseisen kadun puutaloista - niistäkin. Jankkaaminen menee lähinnä tuuban puolelle koska mistään keskustelusta ei näytä lainkaan olevankaan kyse vaan yksisilmäisestä mollaamisesta ja vaihtoehdottomasta kaupungin kehityksen ruususen uneen vaivuttamisen ajatellusta pelastavasta vaikutuksesta jossa Turun olisi ollut museoiduttava puukaupungiksi!! Huh, huh...

Aboa kirjoitti:@ -Gentleman82-

Sinähän spämmäät Turkua vastaan näemmä Joukkoliikennefoorumillakin:
http://jlf.fi/f20/2590-turun-seudun-jou ... ne-2020-a/
Valitettavan tutunnäköistä paatosta, joka negatiivisuudellaan on kuihduttanut hyvän keskustelun heti alkuunsa.

Tuolla taas turkuviha nostaa päätään, mikäköhän syy tällä Sebastinilla on väittää, ettei Turussa tarvita raiteita, mistä näitä sisältä mätiä persoonia sikiää. Taas kommentti, joka kumpuaa pelkästään siitä miten kaveri haluaisi asian olevan. Sairasta! Eikä ole yllätys, että imbesillin kotipaikkakunta on Helsinki, eikä Tampere tai Oulu.

Sebastin joukkoliikennefoorumilla kirjoitti:v. 2020 Turussa ajettakoon busseilla. Tampere ja Oulu on kiireisemmät ja tärkeämmät raidejoukkoliikennekaupungit.

Oulun seutukunnassa asuu wikipedian mukaan n . 212 000 ihmistä. Pelkästään Turun kaupunkiseudulla asuu lähes 240 000 ihmistä ja seutukunnassa yli 300 000, eli Sebastin puhuu täyttä fuulaa!

Huvittavaa puhetta, Anteron esittämät "faktat" ovat hyvinkin kiisteltyjä. Hän on metronvastustaja ja vastustaa kehärataakin ja on väittänyt, että olisi hyvä ampua Espoosta tulevat bussit Helsingin (jo muutenkin ruuhkaiseen) katuverkkoon.
Paatosta tai, faktat Turun tuhoamisesta eivät muutu. Kannattaa lukea Kivistön gradu. Vai onko se gradukin "Turkuvihaa"?

Ainiin, minä en ainakaan vastusta Turun raideliikennettä. Mitäköhän Antonissa kokoontuva loosi on mieltä? Häiritseekö se mahdollisesti Simo Anderssonin tai TLO:n tai Vainion businessta? iik. mitä me nyt tehdään, jos Vainion keltaiset autot häviää katukuvasta ja ratikka tulee. Missäpäin Turkua muuten ratikat poltettiin,osaako bitterfly kertoa?

Ja tosiaan kannattaa lukea se gradu. Siinä kerrotaan muun muassa, että vuoden 1955 suojelulistan taloista suurin osa purettu.Ja eipähän siinä Natsussa mitään arvokasta ollut, mitä nyt vanha arvokas kivitalo. Ja se Nobelkin piti korvata elementtitaloilla. Uudenmaankadun varsi on hyvin jakomäkiläinen. Ja tosiaan sitä museoitumista on turha pelätä, esimerkiksi Itäinen Pitkäkatu Kupittaan asemalle asti on hyvin jo tuhottu kaikesta vanhasta. Ei vain Turussa ole pokkaa myöntää näitä asioita ja sitten pitää vääristellä. Mielenkiintoista,että Portsakin piti muuten hävittää mutta jäi jäljelle, sentään K-Portsan elementtitalo saatiin tungettua sinne. Jäiköhän Antonin loosilaisilta konjakkilasi Portsan päälle kartalla, kun se säästyi? Nobelin talokin oli tosi mitätön ja turha,samoin Julinin talo, Linnankadun ja Kauppiaskadun kulma...kyllähän näitä riittää. Onneksi turkulaiset eivät ole olleet "kehittämässä" Unescon maailmanperintölistalle kuuluvaa Raumaa. Tai esimerkiksi Porvoota. Turussa on aina löytynyt jokin syy tuhota vanhaa, Turun kaupungin nuiva suhtautuminen rakennussuojeluun käy hyvin ilmi Kivistön gradusta, joka on "turkuvihaa". Turkuvihaa ei tietenkään ole ollut Suomen vanhimman kaupungin armoton purkaminen.

Paperi-Lehdon omistaja olisi haastattelussa kuitenkin kovasti toivonut, että talo olisi purettu ja tottahan toki se pitäisi purkaa, se ei ole tehokas ja tarkoituksenmukainen. mutta ei hätää, Rauhankadulta menee puutalo ja sisäpihaltakin, voitte nukkua taas rauhassa. Omistajahan kertoo haastattelussa, että "on nähnyt Humalistonkadun nousun". Joo, tosi hienoa ollut hävittää Humalistokatu ja kop-kolmion tilalta arvotalo.

Sebastin kommentti ei liittynyt vanhoihin taloihin vaan oli tunnepitoista panettelua ja vähättelyä.

Mitä sinuun tulee, niin en tiedä mitä vihaa paatoksesi on, mutta suunnatonta ja varsin mieletönsä se on. Kaikista typerintä siinä on se, että asia on jo palstalla ruodittu, mutta sinä päätit aloittaa sen uudestaan ja aivan väärässä ketjussa. Esität mielettömiä väitteitä ja vertauksia. Meidän on aivan turha lukea Turun puretuista taloista, koska me tiedämme että niitä on paljon, me myös tiedämme että paljon on vielä purkamatta.

Minusta ei ole mitään itua pyöriskellä itsesäälissä ja parkua purettuja taloja. Ei niitä takaisin saa. En minä tahdo kerätä yhtään lisää vihaa sisälleni, jostain johon minä en voi vaikuttaa. Jos joku talo, joka minusta on tärkeä, aiotaan purkaa, niin taatusti asiaa vastustan, mutta en minä minkään periaatteen takia ala vastustamaan talojen purkamista. Koska nyt homma on mennyt sellaiseksi pelleilyksi, että jos keskustassa olisi 1800-luvun alussa rakennettu puolilaho heinälato, niin sellaisenkin perään oltaisiin parkumassa. Minusta tämä tölli, josta täälläkin mainittiin, on juuri jotain yhtä tyhmää.

Pitäisikö kaupunkirakenteen alkaa väistelemään jotain reliikkejä! Jos reliikki ei ole mukautuvissa kaupungin muutokseen, sen on aika poistua. Eri asia on joku Turun tuomiokirkko, koska se on kaupungin symboli itsessään, mutta joku niin kuin lato, joka ei enää ole lato, niin ei sitä tarvitse suojella vain siksi, että voisimme nähdä, että tässä oli joskus tarvetta ladolle. Loft-asuminen on nerokas tapa ottaa vanha uuteen käyttöön, jos joku vastaava ratkaisu ei toimi, niin säilyttämiselle ei ole perusteita.

Gentleman82 kirjoitti: Onneksi turkulaiset eivät ole olleet "kehittämässä" Unescon maailmanperintölistalle kuuluvaa Raumaa. Tai esimerkiksi Porvoota. Turussa on aina löytynyt jokin syy tuhota vanhaa, Turun kaupungin nuiva suhtautuminen rakennussuojeluun käy hyvin ilmi Kivistön gradusta, joka on "turkuvihaa". Turkuvihaa ei tietenkään ole ollut Suomen vanhimman kaupungin armoton purkaminen.

Onko se niin helkkarin vaikea sisäistää, että niitä taloja purettiin kyllä muuallakin kuin Turussa. Taas siellä puhutaan "turkulaiset sitä ja turkulaiset tätä" ja tyyli on, että vain Turussa on purettu taloja. "Turkuvihaa" on tuollainen umpimielinen tapa keskustella, jossa kanssakeskustelijoihin suhtaudutaan suorastaan ylimielisesti. Mitä yrität nyt saada aikaiseksi? Epätoivoa, vihaa vai kenties kateutta? Sillä mitään hyvää ei aloittamasi vuodatusten sarja ainakaan saa aikaan. Jos meitä täällä jostain syytät, niin sano se nyt. Ei kolme vuotta Turussa ja pari gradua anna aihetta hyppiä silmille!

Pitäisiköhän moderaattoreiden pikkuhiljaa laittaa piste tälle trollaukselle ja antaa kyseiselle nimimerkille bännit tältä foorumilta? Sama henkilö näyttää harjoittavan tätä yhden miehen katkeroitunutta sotaansa Turkua vastaan yhdellä jos toisellakin foorumilla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0028840634

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0028850843

http://vessanseina.blogspot.com/2007/09 ... turku.html

http://www.hs.fi/keskustelu/post!reply. ... eID=678679

http://jlf.fi/f20/2590-turun-seudun-jou ... ne-2020-a/

Miten paljon vihaa pitää ihmisen sisällä oikein olla, että se saa mielen noin katkeraksi?

Gentleman82 kirjoitti: Onneksi turkulaiset eivät ole olleet "kehittämässä" Unescon maailmanperintölistalle kuuluvaa Raumaa. Tai esimerkiksi Porvoota. Turussa on aina löytynyt jokin syy tuhota vanhaa, Turun kaupungin nuiva suhtautuminen rakennussuojeluun käy hyvin ilmi Kivistön gradusta, joka on "turkuvihaa". Turkuvihaa ei tietenkään ole ollut Suomen vanhimman kaupungin armoton purkaminen.

Porvoosta sen verran, että täällä oli aikoinaan empire-keskusta. 60-70-luvuilla ydinkeskustan kaikki, SIIS AIVAN KAIKKI! keskustan kiviset empire-talot, ja muutenkin vanhat talot, raatihuonetta lukuunottamatta, purettiin. Tilalle tuli 2-kerroksisia betonisia rakennuksia.

Porvoon ydinkeskustaa


Ja eipäs täällä ole näkynyt turkulaisia päättäjiä.

Mielestäni Turku on hieno vanha kaupunki, joka on vieläkin mielenkiintoisempi, koska tunnen sitä niin vähän. Lisäksi voin avoimesti sanoa sitä Suomen eurooppalaisimmaksi kaupungiksi. Rikoksia on siellä hienojen vanhojen rakennusten suhteen tehty, se on totta. Mutta niin on muuallakin Suomessa.

PS: Porvoon ydinkeskustana en tarkoita vanhaakaupunkia, vaan keskustorin seutua.

Minua ei kiinnosta mitä joku on kirjoittanut jollain toisella foorumilla, ja viestit täälläkin vaikuttavat ihan asiallisilta. Kaikesta ei tarvi olla samaa mieltä ja niin edelleen. En sitä välttämättä trollaamiseksi kutsuisi, jos haluaa ajaa omaa näkemystään foorumeilla. Yleensä tällaisessa tilanteessa vain syntyy loputon sanasota, jossa osapuolet yrittävät puolustella argumenttiensa oikeudellisuutta ilman vastapuolelle annettavia myönnytyksiä. Väkisinvänkääminen ja 100-prosenttisesti kannassaan pysyminen jopa nimbymäisellä tavalla ei oikein palvele ketään.

Omasta mielestäni Gentlemanilta on tullut ihan mielenkiintoisia pointteja eri foorumeilla, joskin vähän räikeästi. Mielipiteet tuntuvat myös pysyvät tiukasti muuttumattomina. Mutta en kuitenkaan lähtisi trolliksi syyttämään tai miksikään yhden miehen katkeroituneeksi sodaksi. Enkä banneja missään tapauksessa. Tuskinpa hän Turun Sanomiakaan tilaisi jos niin katkerasti vihaisi kaupunkia?

-Tuolla on tullut esille mm. turkulaisten epäystävällisyydestä. Olen kuullut samaa hyvin monilta ihmisiltä. Onko totta, sitä en tiedä. Mutta olen kuullut tätä eri puolelta Suomea tulleilta ihmisiltä.
-Kaupunkia on tuhottu kovalla kädellä, mutta niin on muitakin Suomen kaupunkeja. RV laittoi hyvän esimerkin Porvoosta. En kieltäisi Turun rankkaa tuhoamista, mutta en myöskään laittaisi sitä vain Turun "ominaisuudeksi".
-Toisaalta monissa kaupungeissa on jätetty rauhaan vanhat kaupunginosat (mm. Gamla stan Tukholmassa), ja näin voisi hyvin Turussakin tehdä. jokaisen alueen ei tarvitse uudistua.
-Mystiset tulipalot ovat myös aikamoinen mysteeri. En usko niiden olevan vahinkoja.. Harmi vain.
-Turku on kuitenkin mielestäni hyvin kaunis kaupunki yhä.
-http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1143734 <- Gentlemanin postaama linkki jlf:ssä oli hyvin mielenkiintoista luettavaa. Olen asettunut vähän sille kannalle, että Turun ongelmana ovat sen päättäjät.
-Kuntaliitokset auttaisivat joissain ongelmissa, mutta ongelmana taas kyseisten kuntien päättäjät..

"Esimerkiksi Turun taidemuseon julkisivuremontti unohtui kilpailuttaa ja saneerausurakkaa puitiin markkinaoikeudessa. Uuden pääkirjastonkin rakentamisessa kilpailutus jäi sijaintipaikan muututtua. Rakennusbudjetti paisui alkuperäisestä yli 300 prosenttia, ja vanhan kirjastorakennuksen paalutuksessa sählättiin, mikä maksoi lisää."

Olisi mukava kuulla muiden kuin turkulaisten tai gentlemanin mielipiteitä tämän threadin väittelyn tasosta.

zeizei kirjoitti:-Tuolla on tullut esille mm. turkulaisten epäystävällisyydestä. Olen kuullut samaa hyvin monilta ihmisiltä. Onko totta, sitä en tiedä. Mutta olen kuullut tätä eri puolelta Suomea tulleilta ihmisiltä.

Minusta tämä on myytti ja toisaalta ison kaupungin ongelma. Ja yksi aisia on, että ne ketkä näin väittää, eivät ota huomioon sitä, miten turkulaisia kohdellaan muualla, ei siinä kukaan ole luonnollinen. Varsinaissuomalaisilla on hivenen erilainen tapakulttuuri, ja se saattaa johtaa virhetulkintoihin, mutta yleensä tämä virheellinen tulkinta johtuu silloinkin siitä, että toinen on ennakkoluulojensa ylivirittämä ja tulkitsee asioita liian voimakkaasti.

Turulla olisi voinut olla kykyä kasvattaa erillistä uutta kaupunkia, mutta kun juuri kaupungistumisen kynnyksellä viedään pääkaupungin asema, kaupunki palaa ja yliopistokin varastetaan, niin eiköhän ne tapaukset sinetöineet Turun mahdollisuudet kasvaa loisteliaasti keskustaa levittäen. Jospa saisi Futurama-sarjasta "What if"-koneen, lähtisin ensitöikseni ihailemaan oikeaa Turkua.

Q kirjoitti:Kehottaisin jatkamaan - tämän ketjun puitteissa - keskustelua Turun rakennusprojekteista, eikä kaupungista tai sen päättäjistä yleisesti. Jos tuntee tarvetta sananvaihtoon koskien Turun kaupunkikuvaa, ovi on avoin uudelle ketjulle jossa näitä asioita voi käsitellä.

Periaatteessahan tämän ketjun harhateille ajautuneet viestit voisi myös siirtää oman otsikon alle jolloin tämäkin ketju siivoutuisi viesteistä jotka eivät tähän topicciin kuulu. Tällöin yksittäisten kohteiden tarkastelu ja analysointi olisi huomattavasti mielekkäämpää, kun keskustelua käytäisiin sille erikseen varatussa osiossa.

Tuosta turkulaisten väitetystä sisäänpäin lämpiäväisyydestä oli jokunen aika sitten paikallislehdessäkin pientä juttua:

Ei mitään sen ihmeellisempää, mutta kuten tuossakin jutussa todetaan, ”myytit elää sitkeästi:”

Omalta osaltani keskustelu Turun purkamisesta päättyy tässä ja nyt. Lisään tähän otteita Markus Kivistön pro gradu-työstä, jonka hän teki Turun yliopistossa. Sivunumerot ja korostuksen lisäämiäni.

Turun vanhan rakennuskannan siirtyessä nopeassa tahdissa kuorma-autojen lavoilla
kaatopaikoille heräsi kysymys rakennusperinnön suojelutarpeen määrittelystä
s.31.

Museolautakunnan ja Muinaistieteellisen
toimikunnan (nykyinen Museovirasto) taistelu kartanon säilyttämisen puolesta
päättyi tappiollisesti, ja 1700-luvun everstin puustelli [Iso-Heikkilän kartano]siirtyi talojen taivaaseen
syksyllä 1955.s32.

Pian Iso-Heikkilän tapauksen jälkeen puhkesi kiista myös keskusta-alueen vanhan
rakennuskannan purkamisesta. Oireita siitä nähtiin jo vuoden 1956 alussa, kun
Kauppatorin laidalla ryhdyttiin purkamaan 1800-luvun lopulla rakennettua ns.
Lindblomin taloa Wiklundin uuden tavaratalohankkeen tieltä. Rakennus edusti
vuosisadan lopulla yleistynyttä kertaustyyliä, jossa koristelu oli viety huippuunsa.
KALPAN mukaan taloa pidettiin syystä Suomen koristeellisimpana rakennuksena.
s34.

Joitakin vuosia
myöhemmin totesi Lindblomin talosta arkkitehti Olli Kestilä Turku-seuran
yleiskaavakeskustelussa seuraavaa:
”Asemakaava on kaupungin sisustussuunnitelma, jolla luodaan viihtyisyyttä. Tyylillisesti
epäkelpo voidaan hävittää ja sellaiseksi voidaan Turussa katsoa muutama
vuosi sitten purettu Lindblomin talo tietynlaisesta kuriositeettiarvostaan huolimatta”.s35.

Pian Lindblomin tapauksen jälkeen joutui purku-uhan alaiseksi myös
museolautakunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusmuistomerkkien
luetteloon kuuluvia rakennuksia. Ensimmäisinä kiistelyn kohteeksi joutui kaksi
italialaissyntyisen arkkitehdin Charles (Carlo) Bassin82 nimeen liittynyttä rakennusta.
Osoitteessa Linnankatu 5 sijainneen Bassin-Gylichin talon83 paikalla on nyttemmin
As. Oy Brahenlinnan kahdeksankerroksinen asuintalo s35.

Brahenlinnan uudisrakennuksen suunnittelija arkkitehti Olli Kestilä otti myös asiaan
kantaa Uuden Auran sivuilla. Hänen mukaansa Bassin rakennuksen säilyttäminen
peittäisi Brahenlinnan alimpien kerrosten näköalat ja aiheuttaisi jatkuvasti
kustannuksia.s38

Aurajoen rannassa vähän Tuomiokirkkosillan yläpuolella sijaitsevan VI
kaupunginosan 9. korttelin asemakaavamuutos tuotiin valtuustoon syyskuussa 1958,
kun kiista tuomiokirkon ympäristöstä oli vielä käynnissä. Tontilla aivan Aurajoen
partaalla sijaitsi Richterin talona tunnettu rakennuskompleksi, jonka
museolautakunta oli sisällyttänyt historiallisesti arvokkaiden rakennusten listaan. s45.

Karvari Richterin 1700-luvun puolivälissä rakennuttama ja myöhemmin laajennettu
rakennusryhmä purettiin vuonna 1960 kun Turun kaupunki ei vetoomuksista huolimatta pitänyt
rakennusten säilyttämistä tarpeellisena. Alkuperäisen suunnitelman mukaan paikalle piti rakentaa
mm. kävelykatu, mutta paikalle nousi lopulta moderneja asuintaloja.s46.
Valtuusto ei ilmeisestikään
vakuuttunut Richterin talon kulttuurihistoriallisista arvoista, koska
asemakaavamuutos hyväksyttiin heti ensimmäisessä käsittelyssä äänin 29-24. s47.

Multavierun korttelin vanha rakennuskanta Richterin taloineen purettiin vuonna
1960, jolloin rakennustoimisto A. Puolimatka Oy alkoi rakentaa paikalle neljää
modernia kerrostaloa. "Yhteiselle kansalle" tarkoitettua rantakatua ei uudessa
kaavassa kuitenkaan toteutettu, vaan kerrostalot ulotettiin rantaan asti. Paikalle
nousseet lamellitalot oli suunnitellut arkkitehtitoimisto Olavi Laisaari.Tämä antaa
asialle mielenkiintoisen sivujuonteen: Laisaari toimi Turun asemakaava-arkkitehtinä
kun Richterin tontin uusi kaava laadittiin.s48.

Marraskuussa 1959
valtuusto sai käsiteltäväkseen Piispankadun ja Porthaninkadun kulmatontin (I-5-2)
asemakaavan. Tontilla sijainneet (kadunvarren) empirerakennukset kuuluivat nekin
Turku-seuran vuonna 1958 täydentämään museolautakunnan luetteloon, mistä valt.
Wainio kaavan käsittelyssä muistutti. Käytännön merkitystä ei museolautakunnan
toimilla eikä kaavan käsittelylläkään enää ollut, koska tontin vanha rakennuskanta
oli purettu ja uudisrakennuksen pohjakin jo valettu.s48.

Yleiskaavan ja yhtenäisen suunnitelman puuttumisesta huolimatta Turun kaupunki
pyrki edistämään keskustan uudistumista kaikin keinoin. Keskustan rakennuskanta
oli kuusikymmenluvun alussa vielä pääosin vanhaa ja varsinkin keskusta-alueen
laidoilla puutalovaltaista. Turun uuden asemakaava-arkkitehdin Pekka Sivulan
mukaan vanhojen kaupunginosien (ruutukaava-alue) rakennuskanta oli suureksi
osaksi peräisin vuosisadan alusta ja "sellaisenaan kypsä uudistettavaksi".
s50.

Modernisoituvan Turun keskustassa muutoksen sinfonia soikin voimakkaimmillaan.
Rakentamisen 'hulluina vuosina' kaupungin keskusta oli lähes jatkuvasti
rakennustyömaana, mikä merkitsi myös vanhemman rakennuskannan nopeaa
väistymistä. Vuoteen 1963 mennessä ruutukaava-alueesta oli rakennettu uudelleen jo
neljäkymmentä prosenttia.154 Uudisrakentamisen vauhtia vastasi myös purkamisen
kiihkeys: vuosittainen poistuma saattoi nousta satoihin rakennuksiin.
s56.

Ylitehokkaan rakentamisen pelättiin liikenteen kasvun myötä
ruuhkauttavan kaupungin kadut ja johtavan keskustan slummiutumiseen: mm.
väestöliiton puheenjohtaja Heikki S. von Hertzen arvosteli Turun keskustan
rakentamista kaupunkisuunnittelun ja sosiaalipolitiikan kannalta kelvottomana.(s157)
Turkulaista tehokkuutta kavahti myös suomalaisen asemakaavoituksen isä prof.
Otto-Iivari Meurman. Rautatieasemalta uudistuvalle Humalistonkadulle päästyään
oli professori puuskahtanut isännilleen: "Mitä teettekään täällä!"s158. Samansuuntaisen
tuomion antoi Turussa vieraillut Göteborgin TKK:n arkkitehtuurin professori jonka
mielestä tuomiokirkon ympäristöön nousevat uudet kerrostalot olivat purkamiseen
soveliaita jo ennen valmistumistaan.
Keskustan tehokas myllertäminen sai pian ryöpytystä myös turkulaiselta yleisöltä.
Kaupungin 'ylärakenteen' aktiiviseksi keskustelufoorumiksi muodostui Turku-Seuran
neljästi vuodessa julkaisema Turku-Åbo -lehti. Jo seuran ensimmäisessä lehdessä
pakinoitsija Pavi ("Anderssoni Mandi") otti kantaa 'vanhan Turun' ja erityisesti
kauppatorin ympäristön puolesta:
Jos ne ny viäl hävittä ton ruattalaisen teatteri ja Pörssin talo, ni kyl tämä Turun tori ympärys
niin pal kamalaks ja uureaikaseks tule, ettei täsä kohta kaupunki voi mittän puhu vanhast
Turust.

Turun tulevaisuutta koskevissa suunnitelmissa ei
suojelukysymyksiä eikä museolautakunnan luetteloa otettu huomioon mitenkään,
joten lautakunta ja museo joutuivat puolustamaan suojelunäkökohtiaan rakennus- tai
tonttikohtaisesti asemakaavamuutosten tullessa ajankohtaisiksi. Julkisuudessa
kaupungin historiallisten ja kulttuuriarvojen säilyttämisestä keskustan
saneerauksessa keskusteltiin toki vilkkaasti. Keskustelun erikoinen piirre oli se, että
sen osapuolet puhuivat toistensa ohi: 'vanhojen arvojen' puolestapuhujat eivät
saaneet kaupungilta juurikaan vastakaikua. Kaupungin edustajien
tulevaisuudenkuvissa ei vanhan rakennuskannan säilyttämistä mainittu, vaan kaupungin uusiutuminen oli kantava teema. Ruotsalainen teatteri on nyttemmin suojeltu rakennussuojelulailla, "Pörssin talo"
sen sijaan hävisi torin laidalta 70-luvulla.

Krl:n kaavoitusjaosto taas päätyi kokouksessaan 10.3. [jälkimmäiseen
vaihtoehtoon] jossa Nobelin talo tuomittiin hävitettäväksi katulevennyksen tieltä.167
Asemakaavaosastolle antamassaan lausunnossa lautakunta perusteli rakennuksen
säilyttämistä suurella rakennushistoriallisella arvolla, mikä talolla oli niin
yksittäisenä rakennuksena kuin ns. Turun empiren edustajana. Ruotsalaisen
arkkitehdin Immanuel Nobelin suunnittelema rakennus oli Suomessa ja Turussa
ainoa ruotsalaisen empiretyylin edustaja ja ml:n mukaan kauneimpia säilyneitä
esimerkkejä empireajan rakennustaiteesta. Rakennuksen säilyttäminen ei haittaisi
tontille rakentamista eikä liikenteen järjestelyjäkään. Uudenmaankadulle voitaisiin
järjestää kaksi suoraa ajokaistaa mikäli pysäköiminen talon kohdalla kiellettäisiin.
Uudenmaankadun muuttuneeseen katukuvaan Nobelin talo soveltui koska se oli
mäessä; näin sen kattolista oli suunnilleen samalla tasolla kuin alempana sijaitsevien
uusien rakennusten

Kiinteistö- ja rakennustoimen
lautakunta päätti 12.7. pitämässään kokouksessa esittää rakennuksen purkamista
kadun leventämistä varten, mikä naapuritonttien kohdalla oli toteutettu jo aiemmin.
Lautakunnan päätös herätti ihmetystä: rakennuksen puoltajat ja Piipponen Oy olivat
luonnollisesti tyrmistyneitä kuten lehdistökin. Kaupungin virkamiehetkään eivät
lautakunnan päätöstä yksimielisesti puoltaneet: asemakaava-arkkitehti Sivulan
mielestä mukaan liikenne ei vaatinut rakennuksen hävittämistä. Sivula arveli
päätöksen perustuvan siihen että rakennus oli ympäristöstään irrallinen eikä osa
laajempaa kokonaisuutta s.62.
Lopullista ratkaisua odotellessa käytiin Nobelin talon kohtalosta vilkasta
keskustelua. Museojohtaja C.J. Gardbergin mukaan kysymys oli yksittäisen
rakennuksen lisäksi koko Turun empiretyylin säilymisestä: mikäli Nobelin talo
menetettäisiin olisi Turun empire enää vain paperilla oleva käsite jota voidaan tutkia
vain valokuvien avulla.s63.

Kaupunginvaltuustossa Nobelin talon kaavamuutos hyväksyttiin
ilman keskustelua, ja Nobelin talon purkaminen aloitettiin uudisrakennuksen jo
noustessa sen yläpuolelle.s64.

Turun kasvojen muuttuessa moderneiksi hurjan rakennusaallon myötä jäivät monet
muutkin historialliset rakennukset Nobelin talon tavoin yksinään seisomaan
moderniin ja mittakaavaltaan uuteen ympäristöön. Modernien
monumentaalirakennusten taas katsottiin tarvitsevan ympärilleen väljyyttä ja tilaa,
jolloin kokonaisia kortteleita saatettiin raivata uuden suunnitelman tieltä. Turussa
tällaista ratkaisua käytettiin kaupungin uuden ylpeyden, kaupunginteatterin
ympäristön järjestelyssä. Monta vuotta vireillä olleen kaupunginteatterin
rakentaminen Aurajoen itärannalle aloitettiin vuonna 1961, jolloin paikalla sijainnut
1800-luvun alun ns. makasiinikortteli purettiin paikalta kokonaan.s65.

Entinen siementarkastuslaitos, aikanaan myös sukupuolitautien klinikkana toiminut rakennus
Samppalinnanmäen kupeessa periytyi ajalta ennen Turun paloa. Turun uuden kaupunginteatterin
moderniin miljööseen sitä pidettiin kuitenkin sopimattomana, ja ympäristön ehostamiseksi ja
liikenteen sujuvuuden edistämiseksi rakennus päätettiin purkaa. Vasemmalla näkyvä entinen
kaupunginkaivo (tuolloin yleinen käymälä) sai jäädä paikoilleen koska jalankulku pystyttiin
järjestämään sen taakse.s67

Itäisen Rantakadun empiretalojen saatua purkutuomionsa kyseli Uusi Aura
"tunnetuilta turkulaisilta" näiden mielipiteitä historian ja nykypäivän ristiriidasta.s68

Vuoden 1964 alussa olivat tonttikaupat Turun keskustassa lamassa, mikä ak-arkkitehti
Sivulan mielestä vaikutti kielteisesti kaupungin kehitykseen: ruutukaavaalueella
oli yhä kymmeniä hehtaareja tontteja joiden rakennuskanta oli vanhentunut
ja jopa purkamiskelpoinen.s69.

Kolmen vuoden ennennäkemätön rakentaminen oli kuitenkin muuttanut kaupungin
ulkonäön perusteellisesti. Keskusta-alueesta oli lyhyessä ajassa rakennettu kokonaan
uudelleen noin kaksi kolmannesta; kaupungin aiemmin melko matalaa profiilia
hallitsivat nyt kahdeksasta jopa neljääntoista kerrokseen yltävät modernit kerrostalot.
Vastaavasti oli muuttunut myös katukuva, jossa uusien rakennusten välistä eteenpäin
työntyvät vanhat rakennukset näyttivät vain odottavan saneeraamistaan.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle rakennuskannalle rakentamisen 'hullut vuodet'
olivat olleet tuhoisia: kiistanalaiset tapaukset päättyivät lähes poikkeuksetta
purkutuomioon. Museolautakunnan suojeluluetteloa ei kaupungin kaavoituksessa ja
suunnittelussa otettu huomioon, vaan lautakunnalle lähetettiin lausuntopyyntö aina
asemakaavan muutosten yhteydessä. Rakentamisen tieltä nopeasti väistyvän vanhan
rakennuskannan säilyttäminen alkoi näyttää toivottomalta tehtävältä: vuonna 1963
museolautakunnan puheenjohtajan Haakon Wainion mielestä "taistelu vanhasta
Turusta" oli jo hävitty



Börsin omistajan Turun
Osuuskaupan suunnitelmaan kuului tontin kaikkien rakennusten purkaminen
lukuunottamatta Kauppiaskadun puoleista ns. Vanhaa Börsiä. Börsin molemmat osat
olivat jo ml:n suojeluluettelossa merkitty RIII-luokkaan; sisustukseltaan Börs oli
lautakunnan mukaan ainoita säilyneitä jugend-interiöörejä koko kaupungissa.
Mahdollinen lisäosa voitaisiin sitä paitsi rakentaa Börsin ja Affärscentrumin väliin.
Turun Osuuskauppa vastusti odotetusti suojeluesitystä: TOK:n mielestä hotellin torin
puoleinen siipi oli vailla rakennushistoriallista arvoa ja sen kunnostaminen
aiheuttaisi kohtuuttomasti kustannuksia.
Valtioneuvoston hylättyä Enemmistö ry:n valituksen alkoi TOK viivyttelemättä
toteuttaa kauan vireillä ollutta purkuhanketta. Hotellia ryhdyttiin tyhjentämään
sellaisella kiireellä että historiallinen museo joutui dokumentoimaan hotellia
pikavauhdilla. Museon tutkijoiden ehdittyä paikalle oli hotellin kolmas kerros
ehditty tyhjentää jo kokonaan.

Turussa puutalot hävisivät liikekeskustasta nopeassa tahdissa, ja laajempia yhtenäisiä
puutaloalueita löytyi enää ruutukaava-alueen laidoilta.s104

Arkkitehtitoimisto Olli Kivisen alustavassa
yleiskaavasuunnitelmassa Portsan alue merkittiin kerrostalovaltaiseksi
asuntoalueeksi jonka täydellinen saneeraus oli tarkoitus toteuttaa vuoteen 1980
mennessä. Saneerauksen nopeaan aikatauluun vaikutti mm. se että alueen kaikki
rakennukset olivat yli 55 vuotta vanhoja mikä yleiskaavaluonnoksessa määriteltiin
rakennusten keskimääräiseksi käyttöajaksi..s107

Kuten jo aiemmin on tullut ilmi sisältyi Piispankadun empiremiljöö jo ensimmäiseen
museolautakunnan suojeluraporttiin vuodelta 1955. Ensimmäinen särö lautakunnan
arvokkaana pitämään katumiljööseen tuli kun Piispankatu 12:ssa sijainneet puutalot
purettiin As. Oy Piispankulman kerrostalon tieltä 50-luvun lopulla. Vuoden 1965
alussa muutettiin Skdl:n aloitteesta alueen yhdeksän korttelin asemakaavaa Turun
korkeakoulujen laajentumistarpeita silmälläpitäen. Aloitteen mukaan koko
Hämeenkadun, Helsingin rautatien, Aurajoen ja Turomiokirkkokadun rajoittama alue
tulisi varata korkeakoulujen käyttöön. s113.
Turun Sanomien Okan mielestä
asemakaavamuutoksesta pitäisi päästä nopeasti myös tonttien lunastamiseen, koska
rakennuskanta alueella oli "suureksi osaksi purkamiseen kypsää".324
Museolautakunnan suojelutavoitteita ei suunnitelmassa otettu huomioon.114.
Vuonna 1964 purettiin Piispankatu 10 empiretalot
ns. viitoskorttelista (I-5) Åbo Akademin Studentkårenin asuntolan tieltä. Piispankatu 8 idyllinen pihamiljöö sai väistyä 70-luvun alussa Åbo Akademin laitosten tieltä.

Turun kaupungin museolautakunnan rooli puutalokysymyksessä oli jäädä enemmän
taka-alalle. Port Arthurin osalta museolautakunta toimi aloitteentekijänä
luetteloimalla osan sen kortteleista säilytettäviksi, mutta päärooli alueen
'pelastamisessa' lankesi muille osapuolille. Piispankadun kohdalla museolautakunta
joutui kamppailemaan paitsi rakennusten myös oman asemansa puolesta:
asemakaavan valmistelussa lautakunta oli sivuutettu tyystin, vaikka ko. alueen
kaavoittaminen olisi edellyttänyt lausuntoa myös museolautakunnalta. Piispankadun
tapaus ei myöskään jäänyt ainoaksi. Kesällä 1974 sai ml havaita tulleensa
syrjäytetyksi toistamiseen kun tieto Yliopistonkadun alkupäässä sijaitsevien tonttien
uudesta kaavasta tuli lautakunnalle lehdistön välityksellä. Koska tonteilla sijaitsevat
puutalot olivat 1800-luvun alusta ja kellarit osittain 1700-luvulta katsoi ml että sitä
olisi pitänyt kuulla ennen ak-muutoksen hyväksymistä ja kehotti krl:aa
vastaisuudessa hankkimaan myös ml:n lausunnon. Kaupunginhallitukselta lautakunta
toivoi ko. rakennusten merkitsemistä suojelukohteiksi.337
Keväällä 1976 sai museolautakunta huomata jälleen joutuneensa sivuutetuksi kun
Yliopistonkadun puutalot purettiin ml:n (museolautakunta) tietämättä.

Turun asemakaava-arkkitehtinä 60-luvun vaihteeseen toiminut
Olavi Laisaari kannatti kaupunkisuunnittelussa äärimmäistä tehokkuutta. Laisaaren
näkemyksen mukaan autoliikenteen huomioiminen oli eräs tärkeimpiä tekijöitä
kaavoituksessa; hänen aikanaan aloitettiin mm. käytännöksi tullut katujen
levittäminen liikenteen sujuvuuden edistämiseksi.
Keskikaupungin puutalovaltaisen rakennuskannan katsottiin
olevan jo täysin saneerauskypsää, minkä vuoksi rakennustoiminnan keskittymistä ns.
vanhoihin kaupunginosiin pidettiin positiivisena kehityksenä.136

Ehdotus kaupungin historiallisen rakennuskannan rajoitetusta säilyttämisestä
(luettelossa oli alunperin vain 68 rakennusta koko keskustan alueelta) otettiin jopa
vihamielisesti vastaan Turun kaupungin johdossa. Kaupungin puolelta myötätunto
museolautakunnan suojelupyrkimyksille jäikin yleensä retoriikan tasolle. Myös
Turku-seuran kanssa yhteistyössä uudistettu luettelo jäi vaille kaupungin huomiota
(s139)

Turun kaupungin pyrkimys keskustan modernisointiin herätti vielä alkuvaiheissaan
valtakunnallista mielenkiintoa. Suomalainen kulttuuriväki otti 50- ja 60-luvun
taitteessa aktiivisesti osaa keskusteluun vetoamalla päättäjiin uhanalaisten
rakennusten puolesta. Julinin tapauksen jälkeen into laantui, kun adresseista ei
näyttänyt olevan juuri apua. Julinin ja Nobelin rakennusten kohtaloissa heijastuu
kaupungin kiihkeä pyrkimys keskustansa radikaaliin modernisointiin: Nobelin taloa
ei haluttu missään tapauksessa säilyttää, vaikka rakennuttaja lupasi jopa kustantaa
korjaukset eikä tontin rakennusoikeutta oltu supistettu. Modernien, korkeiden
kerrostalojen varjossa matalahkon empiretalon katsottiin olevan ympäristöstään
irrallinen ja vanhentunut jäänne. Julinin tapauksessa kaupunki pyrki edistämään
saneeraushanketta mm. vetoamalla uuden muinaismuistolain kajoamispykäliin.
Kaikkein radikaalimpien mielipiteiden mukaan kaupungin historiasta ei ollut
tarpeellista säilyttää muuta kuin sen ikoneiksi muodostuneet Tuomiokirkko,
Luostarinmäki ja Turun linna

Modernin ihailu ja modernisaation vauhti alkoivat hiipua 60-luvun loppua kohti kun
lähes sääntelemättömän rakentamisen jäljet alkoivat näkyä kaupunkikuvassa.
Turussa keskustan ilme oli muuttunut kokonaan vain muutamassa vuodessa, mikä ei
herättänyt pelkästään ihailua. Jatkuvuuden katkeaminen kaupunkirakentamisessa ja
vanhan rakennuskulttuurin estoton hävittäminen saivat arvostelua osakseen niin
yleisöltä kuin asiantuntijoiltakin; rankinta kritiikkiä on esittänyt professori Nils-Erik
WICKBERG jonka mielestä Turusta on sodan jälkeen tullut "tylsämielinen kaupungin
irvikuva". Kuusikymmenluvun lopulla heränneet vaatimukset perinteisen
suomalaisen puukaupungin pelastamiseksi heijastuivat myös Turkuun, kun
kaupungin viimeiset laajat puutaloalueet tulivat saneerausvuoroon. Samassa
yhteydessä osoittautui kunnallishallinnossa vaalittu käsitys kaupunkilaisten
odotuksista virheelliseksi: puutaloalueiden tontin- ja osakkeenomistajat eivät
yksimielisesti toivoneetkaan asuinympäristönsä saneerausta moderniksi
kerrostaloalueeksi
Ristiriita modernin ja vanhan kaupunkirakenteen välillä säilyy yhä
ratkaisemattomana, minkä osoittaa Turussa syksyllä 1998 käyty kiivas väittely
Humalistonkadun puutalojen kohtalosta

Turun museolautakunnan suojeluluettelo 31.12.1955 (ruutukaava-alueen osalta)

Gezeliuksenkatu 2 – Piispankatu 17 (I:1:1), kaikki rakennukset
Piharakennukset purettu

Hämeenkatu 1 (I:1:2), kaikki rakennukset
Purettu

Tuomiokirkkokatu 4 – Henrikinkatu 9 (I:6:1), katurakennukset
Henrikinkadun rak. purettu

Tuomiokirkkokatu 2 – Piispankatu 16 (I:6:2), katurakennukset

Tuomiokirkkokatu 9 – Henrikinkatu 10 (I:8:1), katurakennukset

Vanha Akatemiantalo
Tuomiokirkkotori 1 (I:7:1)
Tuomiokirkkotori 3 (I:7:2)
Vanha Suurtori 3 (I:7:2)
Vanha Suurtori 5 (I:2:3)

Vanha Suurtori 1 – Itäinen Rantakatu 2 (I:2:4), koulutalo

Piispankatu 8 – Agricolankatu 4 (I:4:1), katurakennukset
Purettu

Piispankatu 10 – Agricolankatu 3 (I:5:1), katurakennukset
Purettu
Piispankatu 12 – Porthaninkatu 4 (I:5:2), katurakennukset
Purettu

Piispankatu 14 – Porthaninkatu 3 (I:6:3), katurakennukset
Porthaninkadun rak. purettu
Ravintola Pinella pylväikköineen
Hämeenkatu 28 (II:4:1), katurakennukset
Läntinen Rantakatu 5 (VI:1:1), katurakennus
Läntinen Rantakatu 7 (VI:1:2), katurakennus
Läntinen Rantakatu 9 – Aurakatu 1 (VI:1:3), kulmarakennus


Brahenkatu 2 – Linnankatu 5 (VI:4:2), kulmarakennus
Purettu

Eerikinkatu 4 – Brahenkatu 3 (VI:3:2), kaikki rakennukset
Purettu

Uudenmaankatu 8 – Vähä-Hämeenkatu (I:1:4), kulmarakennus
Purettu

Vartiovuoren tähtitorni

Åbo Svenska Teater (VII:10:4)

Itäinen Rantakatu 8 (II:18:1), kaikki rakennukset
Purettu

Yliopistonkatu 2 – Multavierunkatu 1 (VI:9:1-2)
Purettu

Läntinen Rantakatu 13 (VII:1:3), Qwensel
Läntinen Rantakatu 27 (VII:3:1)
Linnankatu 33 (VII:6:4), vanhimmat rakennukset
Linnankatu 39-41a – Puistokatu 2 (VIII:9:1), kivitalo ja puutalo Linnankadun varrella
"Pyhän Hengen" talo Puolalanmäellä

-Gentleman82- kirjoitti:...Mitäköhän Antonissa kokoontuva loosi on mieltä?

En ole koskaan kuullut Antonin loosista, missä on tämä Anton?

-Gentleman82- kirjoitti:Ja tosiaan kannattaa lukea se gradu. Siinä kerrotaan muun muassa, että vuoden 1955 suojelulistan taloista suurin osa purettu.

Voisit postata tästä Kivistön gradusta väitteidesi tueksi muutakin kuiin vain nimen, sanapari "Kivistön gradu" ei kerro kenellekään mitään

-Gentleman82- kirjoitti:Ja eipähän siinä Natsussa mitään arvokasta ollut, mitä nyt vanha arvokas kivitalo.

Mikä tekee talosta arvokkaan? Natsu ei ollut sinänsä arvokas, vanha ja huonohkossa kunnossa mutta kyllä kunnostettavissa jos on rahaa. Katukuvallisesti olisin suonut Natsun ja muidenkin rakennusten kadunvarressa säilyvän, mutta elämä ei ole reilua eikä tasapuolista, eikä asian vuoksi kannata ainakaan jälkeenpäin repäistä pelihousuja.

-Gentleman82- kirjoitti:Ja tosiaan sitä museoitumista on turha pelätä, esimerkiksi Itäinen Pitkäkatu Kupittaan asemalle asti on hyvin jo tuhottu kaikesta vanhasta. Ei vain Turussa ole pokkaa myöntää näitä asioita ja sitten pitää vääristellä.

Kuka on vääristellyt asioita, täällä en mielestäni ole sellaista havainnut? Tähän asti täällä kirjoittaneet ja kuvia postanneet turkulaiset eivät muuta ole tehneetkään kuin tuominneet Turusta tuhottuja vanhoja arvorakennuksia ja katukuvan muutosta, siis mistä myöntämättömyydestä kirjoitat, ja onko se ehkä osoitettu jollekin meistä turkulaisista jäsenistä? Voisitko tarkentaa?

Alla muutama otos Itäisestä Pitkästäkadusta jonka ilmoitit totaalisesti tuhotuksi!


Itäisenkadun alkupäätä.


Kaivokadun ja Itäisenkadun risteys, takana kohoaa Biocityn rakennus kadun alussa.


Itäisenkadun ja Uudenmaankadun risteys.




Edessa vanha peruspuutalo jollaisia Itäisenkadun varrella pääosin oli. Kauempana oleva talo on vanhan puretun puutalon tilalle rakennettu uusi puutalo joka on ruotsinkielisen Sirkkalan koulun tiloja.


Vanha - luulisin tehdasrakennus - josta en tiedä mitään.


Tässä rakennuksessa myytiin jokin aika sitten rottinkihuonekaluja. Nyt en osaa sanoa missä käytössä rakennus on.




Itäisenkadun ja Tähtitorninkadun kulma.




Juuri valmistunut kerrostalo Itäisenkadun ja Tähtitorninkadun kulmassa. Tietä sai antaa 70 -luvulla rakennettu kerrostalo, samaa ikäluokkaa kuin tämän rakennuksen vieressä oikealla oleva talo!

Muutama kuva vielä Tähtitorninkadulta jota edellisissä kuvissa jo näkyi.



Tuossa oli noin 45 vuotta sitten Osuuskauppa!


Tässä rakennuksessa tätini asui aikanaan.



Toivottavasti nämä kuvat antavat lisävalaistusta - Itäisenkadun lisäksi - yleisemminkin sille uskottavuudelle ja "faktoille" joita Gentleman on esittänyt. Omalla kohdallani voin sanoa vain, että mitä enemmän hän on esittänyt todisteita turkulaisesta hävitysmenttaliteetista, sitä ohuemmalta hänen omakohtaiset tietonsa Turusta ja sen rakennuksista vaikuttavat! Ei niin että Turussa ei olisi hävitetty paljon arvokasta, mutta voisi kuvitella täälläkin esillä olevien kuvien osoittavan Turussa myös säilytetyn runsaasti vanhaa kaunista kaupunkiympäristöä. Jokaisessa hänen viestissään pyörähtävät samat rakennukset ja asiat - vaikka kertoo esimerkkejä riittävän "...kyllähän näitä riittää" - joista faktat ovat oikeasti välillä hakusessa kuten "Uudenmaankadun palatsit".

"Mielenkiintoista,että Portsakin piti muuten hävittää mutta jäi jäljelle". Jos olisi purettu olisi ollut huono asia, mutta kun on jäänyt ja suojeltu, on sekin väärin!????

Ahaa! tänne on tullut kirjoitteluni aikana antoisa otos tästä kaipaamastani Kivistön gradusta! On sanottava että yhdyn Kivistön kantoihin hänen kritisoidessaan Turun katukuvan tylyä muutosta, lähes kaikki Turkulaiset ovat nämä purkamiset tuominneet! En kuitenkaan ole sitä mieltä että Turku olisi ruma ja ja kaupungin irvikuva, jollaista niittiä Gentleman on kirjoituksillaan pyrkinyt iskemään! Kaikki voivat muodostaa mielipiteensä ainakin tänne postatuista kuvista, eikä kaupungin ympärillä ole tullimuuriakaan enää, joten käymään päääsee.. . Mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseensä.

Omalta osaltani lopetan asian käsittelyn myös tähän!

zeizei kirjoitti:-Tuolla on tullut esille mm. turkulaisten epäystävällisyydestä. Olen kuullut samaa hyvin monilta ihmisiltä. Onko totta, sitä en tiedä. Mutta olen kuullut tätä eri puolelta Suomea tulleilta ihmisiltä.

Tuolta pohjalta voisi väittää ruotsalaisten olevan homoja, italialaisten varkaita, ranskalaisten gigoloja, englantilaisten jäykkiä kuivan huumorin edustajia ja vaikka savolaisten valehtelijoita.. , niin ei kuitenkaan ole. Mutta turkulaisena olen jäävi vastaamaan, joten antaa urbaanilegendan lentää niiden kohdalla jotka tämäntapaisia oikaisuja uskovat.

Kuten sanoin, purkamisasiasta en enää keskustele, koska siitä ei keskustelua haluta. Faktat löytyvät Kivistön gradusta, joka aiemmin oli verkossakin, mutta eipä ole enää. Mutta faktat puhuvat puolestaan, tähän keskusteluun ei muuten mitenkään liity murre tai sen väheksyminen. Viha on moniselitteinen sana, jos tämä kirjoitteluni on sitä "Turku-vihaa", niin mielenkiintoinen näkökanta. Olen itse asunut Turussa vuosia, jututtanut turkulaisia ja lukenut Kivistön, joten tiedän mistä puhun.