Taloforum.fi

Ruutukaava kirjoitti:Tyhjänpäiväistä irvailua tuskin ketään halua kuulla, varsinkaan perättömiä sellaisia.

Sait viimeisen sanan. Tällä mennään.

jusa-masa kirjoitti: Pitää olla tamperelaisena tyytyväinen kun länsirannikolla asuva pienemmäksi jäänyt isoveli tulee samoilla ajatuksilla perässä hiihtäen kun pikkuveli kasvoi ohitse joka suhteessa ikää lukuunottamatta.

Irvailua tämä tietysti on ja näin syntyperäisenä turkulaisena lähes koko elämän Turussa asuneena tämä satuttaa mutta ehkä juuri siitä syystä että tuossa vahva totuuden siemen on. 1980-luvulla esi-isät pohtivat että kumpi saavuttaa 200000 asukasta aiemmin, Turku vai Tampere. Nyt on Turussa 188000 asukasta ja Tampere rikkoi tuon rajan jo vuonna 2003. Tällä hetkellä Tampereella on 230000 asukasta joten kyllä se jonkinlaisesta erosta kaupunkikehityksessä kertoo.

Mahdollisimman nopea kasvu ei tosin tietenkään ole mikään itseisarvo mutta Turun ja Tampereen politiikkaa ja päätöksentekoa seuraamalla ei ole mikään ihme miksi näin on käynyt ja jopa tuo jusa-masan kommentti perässä hiihtämisestä on melko oikeutettu perustuen esim. siihen miten usein kaupunkikehityshankkeita eteenpäin vietäessä visioiden rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta perustellaan nimenomaan Tampereen menestyksellä.

Joten aivan perätöntä ja tyhjänpäiväistä tuo irvailu ei ole. Tamperetta ei Suomen vanhimmalla kaupungilla ole mitään tarvetta kopioda mutta paljon on Turussa opittavaa siitä miten ennakkoluulottomasti ja optimistisesti Tamperetta on kehitetty viimeiset vuosikymmenet.

^ Turkulaisessa päätöksenteossa on tunnetusti paljonkin vikaa. Väkiluku on kuitenkin moniselitteisempi juttu kuin tuosta voisi päätellä. Sanoisin, että Turussa on lähiöitä kuntarajojen ulkopuolella enemmän, Raisio ja Kaarina etunenässä. Jos lasketaan työssäkäyntialueen väkilukua, niin vertailu näyttää hieman toiselta.

Toinen juttu on se, että Tampereella on valtakunnan pääradan sijainnista johtuen nopea raideyhteys Helsinkiin kunnossa, Turussa ei. Tästä voi osaltaan syyttää Turun päättäjiä, jotka eivät 70-luvulla lobanneet ELSA-rataa, eli oikorataa Lohjan kautta, riittävästi. Rakentamatta jättäminen oli toki maan hallituksen päätös. Tunnin juna on 40 vuotta myöhässä. Toisaalta pääradan parannuksia ei ole Tampereen vissiin paljon tarvinnut erikseen lobata.

Tampereeseen verrattuna Turulta meni myös Nokia-buumi suurelta osin ohi, kun teknistä yliopistoa ei ole.

Ite en ole kyllä näiden areenahankkeiden siunauksellisuudesta ihan vakuuttunut. Suapi nähdä, mitä tuottavat ja koska. Turun hanke saattais olla kuntataloudellisesti tuntuvastikin helpompi tontista johtuen, kun kansirakennelmaa ei tarvita.

Wikistä:

Vuoden 2013 lopussa Turun keskustaajaman väkiluku oli 257 158 asukasta

Vuoden 2012 lopussa Tampereen keskustaajaman väkiluku oli 317 316 asukasta

Vuoden 2014 lopussa Helsingin keskustaajaman väkiluku oli noin 1 214 210 asukasta, ja sen maapinta-ala oli 669,31 km²,joten väestötiheys taajaman alueella oli 1 814,1 as./km². Taajamassa rakennusten välimatka saa olla korkeintaan 200 m

Suurin syy Tampereen suurempaan asukaslukuun ja menestykseen johtuu valtiomme toiminnasta. Tampereella on epäreilusti teknillinen yliopisto, jollaista Turkuun ei ole saanut perustaa eikä siihen ole annettu varoja. Lisäksi Tampereella on vielä teknillisen yliopiston ja amk:n lisäksi yliopisto, joka vääristää huomattavalla tavalla kaupunkien kilpailusuhteita. Turku tietenkin hyötyy satamastaan todella paljon mutta niin hyötyy Tamperekin junayhteyksistään. On käsittämätöntä että Turkuun ei teknillistä koulua saada, vaikka insinöörien ja muiden alan työntekijöiden tarve on todella suuri.

Yksittäiset toriparkkikiistat tai muutkaan kiistat eivät selitä kaupunkien eroja. Nokialla oli valtava vaikutus Tampereella kun Turussa taas ei ollut lähes mitään Nokian toimintaan. Toivotaan että Meyer ja lääkeyritykset alkavat tasoittaa tasapainoa näin Nokian hiipumisen jälkeen.

Menee jo pahasti offopicciin, mutta menkööt. Olen tämän aikaisemmin jo tänne linkannutkin

https://rambollglobal.maps.arcgis.com/a ... 4e4204445b
Tuosta näkee, että Turun seudulla kasvaa Turku ja pääosin sen keskusta. Tampereen seudulla näkee sen, että väki muuttaa Tampereen kaupungin rajan tuntumaan rajan molemmille puolille. Siitä voi toki väitellä, kumpi on parempaa kasvua. Kasvu naapureissa vai kasvu keskustassa, näin siis kärjistettynä.

Ruutukaava kirjoitti:Menee jo pahasti offopicciin, mutta menkööt. Olen tämän aikaisemmin jo tänne linkannutkin

https://rambollglobal.maps.arcgis.com/a ... 4e4204445b
Tuosta näkee, että Turun seudulla kasvaa Turku ja pääosin sen keskusta. Tampereen seudulla näkee sen, että väki muuttaa Tampereen kaupungin rajan tuntumaan rajan molemmille puolille. Siitä voi toki väitellä, kumpi on parempaa kasvua. Kasvu naapureissa vai kasvu keskustassa, näin siis kärjistettynä.

Joo onhan se tietty positiivista Turun kannalta että väestö kasvaa 0-2km etäisyydellä, mutta taas huono juttu että työpaikat on taas vähentynyt sillä alueella. Osaltaanhan maantiede kyllä on Turun puolella tuossa kasvuetäisyydessä kun lääniä on melkein ympyrän muotoisella alueella kun Tampereella taas on isot järvet etelässä ja pohjoisessa, johon kasvu ei voi taas tietenkään mennä. Tampereen kasvu on enemmän Helsingin "näköistä" etäisyyksiä ajatellen, mutta tulevaisuudessa kyllä tilanne tulee paraneen uusien asuinalueiden myötä! Tosin edelleenkin niitä metsälähiöitä kaavoitetaan ja rakennetaan :/

Hyvää keskustelua vaikka onkin OT! Itse tähän elämyskeskukseen suhtaudun hieman varauksella, tulee mieleen Superlifelabin elämyskeskus joka nyt ei sitten ikinä tullutkaan.

Tarkemminkin olen asiaan tutustunut ja molempien kaupunkien kaupunginosien väestönkasvuja vertaillessa ilmiö oli sama. Turulla on maata enemmän tuon 2km sisällä, mutta keskustan ulkopuolella se on lähinnä asuttamatonta joutomaata . Väestönkasvu keskusta-alueen ulkopuolella on about +-0. Tuo 2km kasvuluvut ovat käytännössä keskustan kasvulukuja. 2-5km kasvu on molemmisa suurinpiirtein samaa ottaen pinta-ala huomioon. Itse epäilen Turun keskustan suosion syyksi yliopistoja ja että oikeastaan kaikki on siellä. Tampere on käytännössä rakentanut aivan uuden kaupungin korkeakouluineen 7km päähän keskustasta, mikä varmasti syö keskustan houkuttelevuutta.

paavali kirjoitti:Tampereella on epäreilusti teknillinen yliopisto, jollaista Turkuun ei ole saanut perustaa eikä siihen ole annettu varoja. Lisäksi Tampereella on vielä teknillisen yliopiston ja amk:n lisäksi yliopisto, joka vääristää huomattavalla tavalla kaupunkien kilpailusuhteita.

Edelleen aiheen vierestä, mutta miten nyt kukanenkin määrittelee epäreilun. Opetusministeriö noita läänityksiä jakaa, enkä tiedä, onko siinä mitään reiluustakuuta koskaan ollutkaan. Sikäli kyllä olisi varmaan pitänyt olla, että yksityisen yliopiston perustaminen Suomessa ainakin 1945-1995 välillä oli jokseenkin mahdotonta, eli nuo päätökset todellakin tulivat pitkälti ylhäältä annettuina. Yksi osoitus ministeriön viisaudesta ja sen puutteesta oli hammaslääkärikoulutuksen lopettaminen Turussa, ja vähän myöhemmin palauttaminen. Sitten on ollut kaikenlaista pienempää hännänvetoa. Mm. Åbo Akademi on toistuvasti esittänyt ruotsikielisen proviisorikoulutuksen aloittamista, kun Akademilla on farmaseuttien koulutusohjelma (alempi korkeakoulututkinto), mutta proviisorit on ilmeisesti läänitetty Helsinkiin nyt ja iankaikkisesti.

Turussa toisaalta oli ja on monialaiset luonnontieteelliset tiedekunnat, suomeksi ja ruotsiksi, joita Tampereella ei ollut, eikä ole Tampereen yliopistolla vieläkään tiedekunnan nimestä huolimatta. Valtion suunnitelmataloudessa Turulle oli varattu biotieteiden tuottamaa hyvää, mutta se ei koskaan muuttunut Nokiaan verrattavaksi bisnekseksi.

Mikäli 2014 tehdyssä kuntaliitosselvityksessä kuntajakoselvittäjien ehdotus Turun uusiksi rajoiksi olisi tullut hyväksytyksi, Turku olisi tämän mukaan Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Jos Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Rusko laittavat hynttyyt yhteen, tuloksena on 265 000 asukkaan uusi Turku.
Turun nykyinen kartta näyttää tontun hiippalakilta. Tästä jouluisesta karttakuvasta on luovuttava, jos kuntajakoselvittäjien Uusi Turku - ehdotus toteutuu.

Mutta niin muuttuu moni muukin asia. Viiden kunnan yhteenliittymässä olisi asukkaita noin 265 000 ja 2020-luvun loppupuolella arvion mukaan jo yli 280 000. Uusi Turku olisi maamme toiseksi suurin kaupunki. Suuren väkiluvun lisäksi Turussa asuisi muun muassa kymmeniä tuhansia variksia, tuhansia rusakoita ja 2,8 hirveä hehtaarilla.

Väestön keski-iäksi tulisi 40,8 vuotta, kun Turku, Kaarina ja Raisio saisivat Ruskolta ja Liedosta nuorempaa porukkaa joukkoonsa.

Tulevassa suurkunnassa olisi asuntokuntia yhteensä 132 789, valtaosa niistä sijaitsee nykyisen Turun alueella (98 252). Kesämökkejä olisi yhteensä 3607, näistä muuten valtaosa kanta-Turussa (2433).

Kunnan talouselämää pyörittäisi noin 16 500 yritystä, joista yli 11 000 toimii nykyisen Turun kuntarajojen sisällä.

Pinta-alaltaan uusi Turku olisi 831 neliökilometriä. Alueesta eniten maapintaa tulisi vanhan Turun ja Liedon kunnista, vähiten pinta-alaa tarjoaa kimppaan Raisio.

https://www.turkulainen.fi/artikkeli/25 ... aisi-talta

Nyt tässä keskustelussa unohdetaan myös Turun muoto joka on kuin kirveen terä. Ydinkeskustan kohdalla kaupungin leveys on noin 7 km! Tällä on iso merkitys myös kaupungin väestömäärän kannnalta. Jos haluaa asua rannikon tuntumassa, kuten enimmäkseen tapahtuu, käy helposti siten , että asuinpaikka löytyy Raisiosta tai Kaarinasta.

Harmi ettei pakkoliitoksia aikoinaan tehty. Varsinkin Kaarina ja Raisio tulisivat ehdottamasti liittää Turkuun heikentämästä Turun kehitystä. Esimerkiksi Piispanristissäkin olisi niin paljon kehittämisen varaa, vaikka sinne uusia taloja tuleekin. Paljon kehittämätöntä peltoa ja Turun keskusta muutaman minuutin automatkan päässä.

Tälle keskustelulle tarvittais varmaan oma ketju.

Kuntaliitoksissa tosiaan meni sekin pieleen, että kun Raisio ja Kaaria välttivät viimeiseen asti Turkuun liittämistä, niin Kaarina meni liittymään Piikkiön kanssa, mikä taas on jo turhan kaukana Turkuun liitettäväksi. Se lieni tarkoituskin. Oulussa on tehty maakunnan kokoinen kunta, missä nyt ei mun mielestä ole tolkkua, kun maakuntahallintoonkin ollaan menossa.

Ensi keskiviikkona kaupunkiympäristölautakunnan pöydälle tuleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jotta päästään taas aiheeseen. Eiköhän se siitä mukavasti etene!

http://ah.turku.fi/kylk/2018/0130003l/I ... 591241.pdf

Seuraava askel taas otettu kun asemakaavaluonnos meni läpi lautakunnassa!

Ratapihan kaavasta äänestettiin – Turkuhallin tulevaisuus herättää huolta
Turun kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tiistaina ratapiha-alueen asemakaavaluonnoksen, mutta ei ilman äänestyksiä. Vasemmistoliiton kaksikko olisi halunnut riisua suunnitelmista urheilu- ja tapahtuma-areenan.

Aivan aluksi Vasemmistoliitto esitti luonnoksen palauttamista uuteen valmisteluun, jotta koko Ratapiha-hankkeen kannattavuus ja realistisuus olisi selvitetty. Sen jälkeen kaksikko olisi poistanut areenan luonnoksesta, koska uusi areena jättäisi Artukaisissa sijaitsevan Turkuhallin "huomattavalle vajaakäytölle tai tarpeettomaksi".

Kumpikin esitys kaatui lukemin 11–2.

Kaavaa tehdään 13,2 hehtaarin alueelle. Sinne ideoidaan 10 000 katsojan areenan lisäksi muun muassa perhematkailua palvelevaa elämyskeskusta, liikuntatiloja, varastoja ja hotellia. Elämyskeskuksen kupeeseen rakennettaisiin kerrostaloja 1 500 asukkaalle. Alueen poikki vedettäisiin kävely- ja pyöräilysilta.

Turulla on ratapiha-alueesta kumppanuussopimus Turun Ratapihan Kehitys Oy:n ja VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Kaavaluonnoksen jälkeen vuorossa arkkitehtuurikutsukilpailu. Sen on määrä alkaa toukokuussa ja ratketa syksyllä. Voittajaesityksen pohjalta laaditaan asemakaavaesitys, joka tuodaan poliitikoille vuonna 2019.

Ensimmäiset havainnekuvat kilpailusta löytyivät Turun Sanomien maksumuurin takaa. Pitää postailla lisää kun jostain löytyy lisää, Turun Sanomista meinaan löytyi vain 1 kuva per ehdotus.

Lasikuutiota tai wau-käärmeitä – arkkitehtikilpailun osallistujat esittävät näkemyksensä Turun ratapihasta
Kelpaisiko kolme käärmeen lailla luikertelevaa jättitaloa vai iso joukko lasikuutioita Turun ratapihalle? Pitäisikö kauan suunniteltu matkakeskus sijoittaa nykyisen rautatieaseman naapuriin? Entä olisiko ratapiha oiva paikka Turun uudelle musiikkitalolle ja Historian museolle?

Tällaisiin kysymyksiin on etsitty vastauksia Turun Ratapihan Kehitys Oy:n järjestämässä arkkitehtikisassa. Siihen osallistui viisi turkulaista ja helsinkiläistä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, PES-Arkkitehdit Oy, Schauman Arkkitehdit Oy ja Schauman & Nordgren Architects Oy yhdessä sekä Sigge Arkkitehdit Oy.

Kultakin tilattiin yksi suunnitelma. Ne kulkevat lähiviikot koodinimillä. Vielä ei paljasteta, kuka on minkäkin ehdotuksen takana. Voittaja ratkaistaan lokakuussa.

Kaikissa suunnitelmissa kulkee kevyen liikenteen siltayhteys Ratapihankadulta tulevan elämyskeskuksen alueelle. Yksityisautoilu tapahtuu Köydenpunojankadun puolelta. Julkisen liikenteen pääväylä on Ratapihankatu.

1. AHTOJÄÄ

Suunnitelma perustuu erillisiin, hajautettuihin taloihin, joiden julkisivua hallitsee lasi. Nykyisen rautatieaseman vierestä alkava kulkusilta jatkuu Kansalaistorina ja jakaa alueen kahtia aina Köydenpunojankadulle saakka. Länsipuolelle jää monitoimiareena kattopuistoineen, itäpuolelle nykyinen veturitalli.

Alueelle on sijoitettu 11 asuintaloa, jotka ovat 8–17-kerroksisia. Radan varren toimistoilla kerrosluku 5–12. Monitoimiareenan kupeeseen on piirretty 16-kerroksinen hotelli.

Köydenpunojankadun varrelle on merkitty 1 850-neliöinen sali Turun filharmonista orkesteria varten. Kerrosta ylempänä olisi tilaa Historian museolle. Kansalaistorilta löytyy sataneliöinen kappeli.

Alueelle ajetaan Köydenpunojankadun nykyisten kerrostalojen vierestä niin, että parkkipaikat ovat maan tasossa kannen alla.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen: "Tässä on eniten erillisiksi hahmottuvia rakennuksia. Suunnitelma pyrkii tällä keinolla sopeutumaan kaupungin muuhun mittakaavaan."

2. CITTA

Nykyisen rautatieaseman itäpuolelle on piirretty 12-kerroksinen matkakeskus. Rautatieasema muuttuu linja-autoasemaksi. Matkakeskuksen jatkeeksi suunnitellaan Ratapihankadun varrelle 6–7-kerroksisia toimisto- ja asuintaloja.

Matkakeskuksen vierestä kulkee siltayhteys radan yli. Sen jälkeen alueen länsiosaan sijoittuu monitoimiareena, jonka ympärille muodostuu eräänlainen suurkortteli urheilu- ja toimistotiloineen. Kortteliin mahtuu 28-kerroksinen hotelli. Monitoimiareenan ja Logomon väliin radan varteen suunnitellaan näyttelytilaa ja esiintymissalia.

Resiinaraitin lähellä on 4–9-kerroksisia asuintaloja. Köydenpunojankadun varrelle on merkitty 5–11-kerroksisia asuntoja ja toimistoja.

Veturitalliin on ideoitu Food Garden. Sen edustalla on baari.

Pysäköintipaikat ovat maan tasolla pysäköintikannen alla tai sitten rakennusten alla.

Hintsanen: "Tämä perustuu suurkortteliajatukseen. Asuminen ja muut toiminnot on jaettu omiin erillisiin kokonaisuuksiinsa."

3. ENGELIN ELÄMYSKORTTELIT

Monitoimiareena jää alueen halkaisevan kevyen liikenteen väylän länsipuolelle. Siitä länteen päin sijaitsee yhdeksän talon asuinkortteli. Kahdeksankerroksisten talojen kumppanina on yksi 18-kerroksinen.

Veturitallista tehdään Historian museo niin, että kaarevaa rakennusta jatketaan ympyrän muotoiseksi. Veturitallia kiertää kahdeksan 6–16-kerroksisen rakennuksen kehä. Yksi noista taloista on Turun uusi musiikkitalo.

Ratapihankadun varrelle on piirretty neljä toimitila- ja liikerakennusta. Itse Ratapihankatu on johdettu Rautatieaseman kohdalla maan alle niin, että aseman eteen muodostuu iso aukio.

Hotelli on 16-kerroksinen. Se tulee Köydenpunojankadun varteen. Naapuriin sijoittuu kappeli.

Alueen toimistot ovat lasisia, asuintalot lähinnä betonisia.

Hintsanen: "Monitoimiareena vaikuttaa tässä kaikkein eniten kaupunkikuvaan. Veturitallille on tehty isoja eleitä. Logomo-yhteyksiin on panostettu."

4. LUOTO

Aura Gardens -nimisen monitoimiareenan pääaukio sijoittuu Köydenpunojankadun puolelle. Areenan katosta tulee talvipuutarha. Sen kupeeseen sopii vesiallas, joka tekee maisemasta saaristomaisen. Monitoimiareenan ympärille muodostuu kehä, josta löytyy ravintola, hotelli ja liikuntapalveluja. Harjoitusjäät rakennetaan kahteen kerrokseen.

Veturitalleista tehdään elämyskeskus. Sen eteläpuolelle eli radan varrelle sijoittuu esiintymissali ja näyttelytilaa.

Suunnitelma sisältää kymmenen asuinkerrostaloa, joissa on korkeutta 10–18 kerrosta. Viisi taloista sijoittuu Resiinaraitin ja viisi Köydenpunojankadun varteen. Ratapihankadun varrelle tulee toimistoja.

Julkisten tilojen pysäköinti viedään kellariin. Asuintalojen luona parkkeerataan maan tasoon.

Hintsanen: "Konsepti huipentuu kattopuistomaisemaan. Monitoimiareenan roolia on vahvistettu liittämällä siihen tosi paljon toimintoja. Ainoa, jossa hotelli ei ole tornimainen."

5. TAKES TWO TO TANGO

Nykyisten veturitallien ja tulevan monitoimiareenan ympärille syntyy kaksi käärmemäistä rakennuskompleksia. Kolmas käärme luikertelee Ratapihankadun kupeesta radan yli niin, että sen toiseen päähän sijoitetaan musiikkitalo.

Länsipuolinen, punertava käärme sisältää asuntoja ja toimistoja, ja se kohoaa kahdeksasta kerroksesta 15:een. Päähän on piirretty 32-kerroksinen hotelli.

Itäpuolisesta, sinertävästä käärmeestä löytyy liikuntakeskus, asuntoja, liiketiloja ja kauppa. 6–13-kerroksisen kompleksin päässä kohoaa 17-kerroksinen asuintalo.

Uusi monitoimiareena painetaan maan alle. Päälle jää puisto. Veturipuistoon sijoittuu kappeli ja näyttelytilaa.

Käärmeiden alle sijoittuviin pysäköintitiloihin kaasutellaan Köydenpunojankadun suunnasta. Reitistö sisältää maanalaisen liikenneympyrän.

Hintsanen: "Pyrkimystä wau-arkkitehtuuriin. Synnyttää mielikuvan vielä isommasta hankkeesta. Jättää paljon puisto- ja viheralueita."
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/40 ... atapihasta

Eikun mielipiteitä ja keskusteluja pöytään. Tosiaan yritän postailla lisäkuvia jos löydän niitä eikä joku muu ehdi ensin
EDIT: Vähän isommat kuvat