Taloforum.fi

Kaupunginrannan uusi merellinen asuntoalue on ensimmäisen rakennuksen osalta valmis ottamaan asukkaita.
Arkkitehtuurin tyyliin luottamuselimet ottivat voimakkaasti kantaa ja he edellyttivät noudatettavaksi viereisten 1950-luvun taloihin sopivaa arkkitehtuuria.


© FCG/ eskimo 2008

Lukkaroisen arkkitehtitoimiston osaaminen riitti tällaiseen näkemykseen. Näyttää siltä, että miltään osin ei työssä ole noudatettu hyväksyttyjä rakentamistapaohjeita.


Asukkaat istuskelevat parvekepoteroissa näkemättä edessään avautuvaa merimaisemaa. Arkkitehti on ilmeisesti pelännyt että asukkaiden parvekekalusteet pilaavat talon ulkonäön.

© eskimo 2013

Syypäitä voi etsiä arkkitehdin lisäksi rakennusliikkeestä, kaavasta ja löperöstä rakennustarkastuksesta. Jos kaava sallii bulkkia ja YIT haluaa sellaista rakentaa, aina löytyy arkkitehti joka suostuu sellaista piirtämään. Rakennustarkastus on taas voimaton, mikäli kaava on löperö: mikä tahansa määräykset täyttävä rakennus on päästettävä läpi.

Aika lailla latistui nuo rakennukset havainnekuvista. Ihan kohtalaista laatua, mutta voisi tuota bulkiksikin kutsua ja kaukana ollaan suunnitelmista. Ärsyttää, kun noita rakentamistapaohjeita ei noudateta. Eikös jokunen vuosi sitten Vantaalla jättänyt joku rakennusyhtiö saumat näkyviin, vaikka kaavassa niiden peittämistä vaadittiin?

Taloissa ei sinänsä ole vikaa - tyypillistä nykysuunnittelua - mutta jos lähtökohdaksi on annettu jonkinlainen keskinäinen harmonia/huomioon otto vanhan rakennuskannan kanssa, niin sitähän tuossa toteutuksessa ei ole lainkaan! Vahvasti vaikuttaa siltä että rakennusfirma on yksinkertaisesti kertonut arkkitehtitoimistolle millaiset talot se haluaa rakentaa ja sellaiset sitten on piirretty?
Tyypillistä rakennusfirman omavaltaista ylimielisyyttä, ellei ole kaupungin taholta mitään seurauksia ei tarvitse ohjeistuksistakaan piitata.

Kantti kirjoitti: Vahvasti vaikuttaa siltä että rakennusfirma on yksinkertaisesti kertonut arkkitehtitoimistolle millaiset talot se haluaa rakentaa ja sellaiset sitten on piirretty?

Lukkaroisen toimiston tuotanto näyttää firman sivujen perusteella olevan tuota lajia kokonaisuudessaan. Jos olisin arkkitehdin palveluksia etsimässä, niin noilta sivuilta ei tarvitsisi katsoa kuin logo ( ).

Kesäpäivää merikaupungissa

kuva Raahen kaupunkiesite




© isot kuvat eskimo 2010

Energiakaupunki
Pyhäjoen ydinvoimala sijoittuu Raahen ja Pyhäjoen kuntarajalle. Ydinvoimala-aluetta on molempien kuntien puolella.


Etäisyys Raahen keskustaan on 20 km ja Pyhäjoen kuntakeskukseen 7 km. Pyhäjoki on oikeastaan liian lähellä voimalaitosta.
Lähimmät asunnot ovat 3 km päässä ja linnuntietä voimalasta kuntakeskukseen on 6 km.


Raahelaiset voivat olla hyvillään siitä, että Pyhäjoki on luovuttanut nimensä ydinvoimalalle.
Kuitenkin hyöty palvelujen käytöstä ja työpaikoista kohdistuu pääosin Raaheen, sillä 35000 asukkaan
aluekeskus pystyy vastaamaan lisääntyvään kysyntään paremmin kuin pikkuinen Pyhäjoen kuntakeskus.


kuvat Raahen kaupunki - Ydinvoimalan asemakaavan selostus

Tällä viikolla julkaistu kuva Rosatomin voimalasta:

kuva Raahen Seutu

... energiakaupunki
Ydinvoimalaitoksen kohdan rannikolle on valmisteltu laajaa tuulivoimaloiden kentää.
Merituulipuiston osayleiskaava on valmistumisvaiheessa. Kaava-alueen koko nn n. 170 neliökilometriä ja sinne voi sijoittaa 100 tuulimyllyä.


Tuulivoimapuiston osayleiskaavasta ovat muistuttaneet mm. Pro Hanhikivi: "... meri on kauniimpi ilman näitä",
Haapajoki-Arkkukari kyläyhdistys: "Näkymä menee täysin pilalle. Meri on kuin risukkoa."
PERSUT ovat ilmoittaneet, etteivät tule hyväksymään kaavaa: "Hulluus on päässyt valloilleen! ...hyvästit rauhoittavalle merimaisemalle ja mahdollisuudelle hyödyntää merta matkailussa.
lähde Raahen Seutu 10.8.2013


Tuulivoima-alueen suunnittelussa on esikuvallisia piirteitä. Voimaloiden ruudukkosijoittelu rauhoittaa näkymiä ja linnut osaavat paremmin väistellä voimalarivistöjä kuin Suomessa yleisesti käytettyä hajasijoittelua.
kuvat Raahen kaupunki - osayleiskaavan esteettinen tarkastelu

Helkkarin siisti kokonaisuus!; vaikken tuulivoiman ystävä näin yleensä ole, niin wau.

Kuulostaa hyvältä! En tiedä onko noissa " maisema pilaantuu, luonto pilaantuu" kommenteissa perää. Onko alue luonnon kannalta tärkeä? Jos ydinvoimalakin sinne saadaan ei se kovin arvokas voi olla. Jos on, niin harmi, että maisemat ja luonto pilaantuvat. Tietysti kannatan ehdottomasti tuulivoimaa.

Kaupunginlahden rannat
Raahen Wanhankaupungin edustan rannat näyttävät autioilta.


Yleiskaavassa RAAHE 2030 lahti on osoitettu kaupunkirakenteen sisäiseksi vesistöksi niin, että asutus ja muu maankäyttö ympäröi lahtea.
Tiukan väännön ja valitusprosessien jälkeen alueen ensimmäinen asemakaava on saanut lainvoiman ja rakentaminen pääsee käyntiin.


Asemakaavan taustalla on Ylivieskalaisen Palorannan arkkitehtitoimiston suunnitelma:


Asemakaavassa annettiin ohjeita rakentamistavasta. Mm. tällaisin mallikuvin:


Arkkitehtisuunnittelu on alkuvaiheessa - hankkeen visioilla markkinoidaan rakentamista:

kuvat Raahen asemakaava-aineistosta

eskimo kirjoitti:Kaupunginlahden rannat
Tiukan väännön ja valitusprosessien jälkeen alueen ensimmäinen asemakaava on saanut lainvoiman ja rakentaminen pääsee käyntiin.

Eipä sittenkään - Oulun hallinto-oikeuden jälkeen valittaja vei asian Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja projekti lykkäytyy taas 2 - 3 vuodella.
Raahessa ammattivalittajan valitukset ovat sisällöltään höpö-höpöä, mutta se ei prosessia nopeuta.
Valitusten käyttö vain pahenee, sillä uusin valitus koskee jo kaavoituksen aloittamispäätöstä.
Tähän venerannan kohdalla kaupunki halusi tornitalojen ryppään.
Kuvan keskellä oleva 1970-luvun tasakatto homekoulu purettaisiin ja alue rakennettaisiin täyteen kadulta venesatamaan.
Suunnittelu aloitetaan, kunhan valitus on käsitelty.

Tornitaloryppään? Kuinka korkean? Ja juu, niin naurettavan säälittävää tämä kaavoituspolitiikkamme, yksi valitus voidaan hyvin käsitellä yhdessä päivässä.

RV kirjoitti:Tornitaloryppään? Kuinka korkean? Ja juu, niin naurettavan säälittävää tämä kaavoituspolitiikkamme, yksi valitus voidaan hyvin käsitellä yhdessä päivässä.

Tornitaloryppään lähellä seisoo yksinäinen meikattu vanhus. Ehkä uusilla torneilla sen asemaa kaupunkikuvassa saadaan vaimennettua.

Kaavoituksen valitusoikeutta pitää rajoittaa. Siitä on tullut julkista ilkivaltaa, jossa ilkivallan tekijä ei ole vastuussa mutta kärsijänä on kaupungin kehitys.
Puhutaan jopa, että ammattivalittaja on vaatinut korvauksen siitä, ettei valita - ja rakennusliike on maksanut.
kuva eskimo

Raatihuoneenpuisto
Kaupungin arvopuistoon luovutti taiteilija Kari Juva kuvapatsaitaan.
Puiston status nousi huimasti, vaikka patsaiden omistusoikeus säilyi taiteilijalla.
Veistoksia on kaikkiaan 18 kpl. Osa töistä on pienoismalleja suuremmista tilaustöistä.
Tässä upeita tyylinäytteitä.