Taloforum.fi

sekovene kirjoitti:Tämä on inside scoop.

Tämä selvä.

En voi ideologisista syistä sallia tälläistä pelleilyä "tunnepohjaisesta argumentoinnista" kärsivällä keskustelufoorumilla.

RV kirjoitti:Umpikorttelin havitteleminen tuohon nyt vain osoittaisi heikkoa makua. Tuskinpa tehokkuus kamalasti kärsii muutaman metrin väleistä taloissa. Puistomaisuus tulee myös säilyttää.

Pistetalot osoittavat huonoa makua.

Puistomaisuus saavutetaan tekemällä puistoja ja niillehän muuten jää enemmän tilaa, jos asuinkorttelit ovat tiiviitä. Rakentamalla väljästi ja jättämällä talojen väliin viiden metrin levyisiä epäpuistokaistaleita saavutetaan alhainen tehokkuus ja betonipuutarha"kaupunki"maisuus. Naurattaa nämä betonipuutarha"kaupunkien" "puistomaiset" nurmikaistaleet talojen välissä, jotka ovat keväästä loppukesään sepelin peitossa ja sitten tuleekin jo lumipeite. Jalanjäljettömyydestä päätellen noilla ei kukaan lapsi tai lapsenmielinen leiki, joten ne ovat täysiä turhakkeita. Kannattaisi jättää tuollaiset raot 60-luvulle ja tehdä sitten vaikka yksi isompi ja yhtenäinen puisto.

frank_hki kirjoitti:

sekovene kirjoitti:Tämä on inside scoop.

Tämä selvä.

En voi ideologisista syistä sallia tälläistä pelleilyä "tunnepohjaisesta argumentoinnista" kärsivällä keskustelufoorumilla.

Jebou. Mä tosin vetoan jatkuvasti faktapohjaiseen asiaan, eli rakennustehokkuuteen. Oikeastaan mikään muu mua ei tässä asiassa kiinostakaan, mutta jos joku väittää että korkea rakennustehokkuus on huono asia, niin kaipaisin vähän perusteluja siitä, että miten se sitten näkyy niillä harvoilla alueilla Helsingissä, joilla on korkea rakennustehokkuus. Ja eihän se tehokkuus nyt muuten mikään itseisarvo ole, mutta kun täällä on pulaa tonteista (muka) ja pulaa asunnoista (oikeasti), niin kannattaisi varmaan rakentaa sitten niitä tontteja edes metroasemien vieressä vähän tehokkaammin. En vain ymmärrä tätä touhua.

Myönnän, että välillä menee vähän tunnepohjoiseksi, koska ideologiset syyt.

sekovene kirjoitti:Ja eihän se tehokkuus nyt muuten mikään itseisarvo ole, mutta kun täällä on pulaa tonteista (muka) ja pulaa asunnoista (oikeasti), niin kannattaisi varmaan rakentaa sitten niitä tontteja edes metroasemien vieressä vähän tehokkaammin. En vain ymmärrä tätä touhua.

No tästä ollaan iloisen samaa mieltä. Mutta yhäkin, toi esimerkkitontti ei ole mulle kauhuskenaario huonosta kaavoituksesta, tämä on: http://goo.gl/maps/WhCfn. Toisella puolella metroasemaa pienteollisuutta (!) ja toisella omakotitaloja (!!). Jos meno on tällaista, niin en nyt näkisi 7 kerroksisia pistetaloja pahimpana ongelmana.

sekovene kirjoitti:

RV kirjoitti:Umpikorttelin havitteleminen tuohon nyt vain osoittaisi heikkoa makua. Tuskinpa tehokkuus kamalasti kärsii muutaman metrin väleistä taloissa. Puistomaisuus tulee myös säilyttää.

Pistetalot osoittavat huonoa makua.

Puistomaisuus saavutetaan tekemällä puistoja ja niillehän muuten jää enemmän tilaa, jos asuinkorttelit ovat tiiviitä. Rakentamalla väljästi ja jättämällä talojen väliin viiden metrin levyisiä epäpuistokaistaleita saavutetaan alhainen tehokkuus ja betonipuutarha"kaupunki"maisuus. Naurattaa nämä betonipuutarha"kaupunkien" "puistomaiset" nurmikaistaleet talojen välissä, jotka ovat keväästä loppukesään sepelin peitossa ja sitten tuleekin jo lumipeite. Jalanjäljettömyydestä päätellen noilla ei kukaan lapsi tai lapsenmielinen leiki, joten ne ovat täysiä turhakkeita. Kannattaisi jättää tuollaiset raot 60-luvulle ja tehdä sitten vaikka yksi isompi ja yhtenäinen puisto.

Täh? Ainakin omasta mielestäni on mukavaa, jos kerrostalossa asuessani niiden välillä on vehreitä kaistaleita. Ennemmin katselen niitä kuin istutuksia ja asfalttia. Etkö ole kuullut puiden puhdistavan ilmaa ja jopa vaikuttavan positiivisesti psyykkeeseen? Omaan makuuni "puistomaiset" leikellyt puistot ovat lähes missä tahansa kauhistuksia, sen sijaan pienet luonnontilaiset alueet suuria plussia.

Edelleen tarkoitan, että umpikortteli ei arkkitehtoonisesti sovi paikalle, jonka rakennuskanta ei ole mitään bulkkia vaan oikeasti ihan hienoa. Kuin kyhäisi lasipilvenpiirtäjän Senaatintorille.

Umpikorttelin sopimattomuudesta voi olla montaa mieltä, mutta kyllä siellä hertsikassa jo melko massiivisia rakennuksia löytyy, kuten tämä. Mallia täydennysrakentamiseen voisi kuitenkin hakea näistä viihtyisän näköisistä lamelleista, joita voisi toteuttaa umpikortteleina.

Pahinta tossa suunnitelmassa ei välttämättä edes ole umpikorttelittomuus vaan se että pitää jättää tollanen hajurako katuun. Korttelitehokkuus on pikaisella mittauksella luokkaa 1, eli surkea. Ei täydennysrakentamisesta ole mitään hyötyä, jos täydennetään noin heikolla tehokkuudella.

Meillä on kuitenkin kymmeniä lähiöitä, jotka on rakennettu lähes samalla tavalla ja näyttävät samalta. Kyllä niistä jonkun voisi säästääkin jälkipolville, mutta lähtökohtaisesti kaupungin on elettävä nykyisyydessä; ei lähiövyöhykettä voi museoida.

Samoilla linjoilla. Helsingissä on tehottomasti rakennettuja metsälähiöitä varmaan 1/50 verrattuna kaupunkimaisempaan/tehokkaaseen umpikorttelikantaan. Itse asiassa umpikorttelit ovat harvinaisuus.

Metsälähiöitä on pirun vaikea tiivistää jälkikäteen paikallisten asukkaiden voimaannuttua/totuttua maisemiin. Jokainen mahdollisuus tiivistää/täydennysrakentaa pitäisi nähdä tsänssinä:)

UPnotOUT! kirjoitti:Samoilla linjoilla. Helsingissä on tehottomasti rakennettuja metsälähiöitä varmaan 1/50 verrattuna kaupunkimaisempaan/tehokkaaseen umpikorttelikantaan. Itse asiassa umpikorttelit ovat harvinaisuus.

Metsälähiöitä on pirun vaikea tiivistää jälkikäteen paikallisten asukkaiden voimaannuttua/totuttua maisemiin. Jokainen mahdollisuus tiivistää/täydennysrakentaa pitäisi nähdä tsänssinä:)

Itse tässä lähdenkin Siilitiellä arkkitehtoonisesta näkökulmasta. Umpikorttelit ovat keskukseen tervetulleita.

Niin minäkin. En vain valitettavasti koe Siilintien arkkitehtoonisa kokonaisuutta niin arvokkaana ettei sinne voisi suunnitella umpikortteleita tai muuten vaan tehokkaampaa kaavaa -varskinkin metron läheisyyteen. Alue on myös niin lähellä keskustaa, että tiivistä kaupunkirakennetta saisi olla. Metsälähiöthän alkavat idässä Kalasataman jälkeen, lännessä Lauttasaaressa ja pohjoisessa siinä Meilahden/Ruskeasuon paikkeilla. Näiden alueiden jälkeen sitä metsälähiötä onkin sitten runsaasti..

No joo, mä ymmärrän "vastapuolenkin" näkemykset, olenhan itse suurelta osin varsin pitkälle samaa mieltä. Silti, en näe tätä nimenomaista kohdetta kauhean suurena skandaalina ja pidän Länsi-Herttoniemen fiftariarkkitehtuurista hyvin paljon, joten sinne mielestäni pisteetkin sopii. Saahan niihin sitten laittaa vaikka vähän lisää korkeutta tai rakentaa pistetaloja sitovia parikerroksisia liike- ja asuinrakennuksia.

Niin kuin aiemmin sanoin, niin Siilitien tehottomuusongelmat löytyvät aivan muualta, esim. Viikintien - Itäväylän Smith-Polvisen aikainen risteyskauhistus, joka on mittasuhteiltaan aivan tarpeeton, kun suunniteltuja moottoriteitä ei ikinä tullutkaan.

Peace out

frank_hki kirjoitti:No joo, mä ymmärrän "vastapuolenkin" näkemykset, olenhan itse suurelta osin varsin pitkälle samaa mieltä. Silti, en näe tätä nimenomaista kohdetta kauhean suurena skandaalina ja pidän Länsi-Herttoniemen fiftariarkkitehtuurista hyvin paljon, joten sinne mielestäni pisteetkin sopii. Saahan niihin sitten laittaa vaikka vähän lisää korkeutta tai rakentaa pistetaloja sitovia parikerroksisia liike- ja asuinrakennuksia.

Niin kuin aiemmin sanoin, niin Siilitien tehottomuusongelmat löytyvät aivan muualta, esim. Viikintien - Itäväylän Smith-Polvisen aikainen risteyskauhistus, joka on mittasuhteiltaan aivan tarpeeton, kun suunniteltuja moottoriteitä ei ikinä tullutkaan.

Peace out

No ehkei liene yllätys, että se risteys on mun mielestä niin siisti elementti, että sen voisi peräti suojella Lisäksi, Kehä I-Itäväylä-yhdyskatuhan tullee lähtemään juuri siitä. Pisteistä voisi hyvin tehdä 12-kerroksisia ja fiftarimman näköisiä.

RV kirjoitti:No ehkei liene yllätys, että se risteys on mun mielestä niin siisti elementti, että sen voisi peräti suojella

Jotenkin arvasin Vaikea uskoa että sellaista spagetti siinä silti tarvittaisiin, viereen on suunniteltu Roihupellon metroasemaa ja se ei kyllä olisi perusteltu, ellei siihen viereen sitten saa mitään rakennettua.

Risteyksestä sen verran, että ne vanhat valopylväät ovat kyllä karulla tavallaan upeita.

Muun muassa nämä kyseiset kuvat löytyivät hankkeen viitesuunnitelmasta, jos eivät kaikki ole vielä huomanneet tai löytäneet. Lähinnä nyt antanevat kuvaa massoittelusta ja sijoittelusta noin muuten. Tiedä nyt mitä tuosta sanoa... en näe pistetaloja tässä mitenkään ongelmana vaan katumitoituksen, joka on ympäri Helsinkiä näissä täydennysrakennusprojekteissa hieman pielessä. Rakennukset saisivat mielestäni rajata katutilan vähän selvemmin.

"Korttelialueelle ei ole määrä varata tilaa
palveluille, mutta katutasoon mahdollistetaan kivijalkaliiketilojen rakentaminen."

Jokainen varmasti tietää mitä "mahdollistetaan" tarkoittaa. Aluetta en tosiaan sen paremmin tunne, mutta villi veikkaus, että alueen lähes kaikki palvelut aiotaan keskittää Herttoniemen uudelle metroasemalle/kauppakeskukseen.

"Kerroskorkeudet on sovitettu siten, että että ne eivät nousisi Siilitien varren rakennuksia korkeammaksi, rakennusten kerroskorkeus vaihtelee 5-7 kerroksen välillä.
Rakennukset ovat pistetalomaisia massoja, jotta rakentaminen ei muodostaisi varjostavaa ja massiivista länsireunaa yhteiselle piha-alueelle. Myös rakennusmassojen peittoala on Siilitien massoihin nähden pienempi."

Tämä on kyllä näissä täydennysrakentamisissa järjettömintä, että vanhan rakennuskannan korkeuteen tai sen yli ei haluta mennä. Varsinkaan kun tässä tapauksessa nämä rakennukset eivät edes millään tavalla tule varjostamaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Epäilen myös noinkin suuren sisäpiha-alueen tarpeellisuutta, kun puistoa ja metsää löytyy ihan lähialueilta enemmän kuin tarpeeksi. Tämä on kyllä malliesimerkki täydennysrakentamisesta, jossa tehokkuus jää puolitiehen ja alueen täysi potentiaali käyttämättä.

Back.

RV kirjoitti:

sekovene kirjoitti:

RV kirjoitti:Umpikorttelin havitteleminen tuohon nyt vain osoittaisi heikkoa makua. Tuskinpa tehokkuus kamalasti kärsii muutaman metrin väleistä taloissa. Puistomaisuus tulee myös säilyttää.

Pistetalot osoittavat huonoa makua.

Puistomaisuus saavutetaan tekemällä puistoja ja niillehän muuten jää enemmän tilaa, jos asuinkorttelit ovat tiiviitä. Rakentamalla väljästi ja jättämällä talojen väliin viiden metrin levyisiä epäpuistokaistaleita saavutetaan alhainen tehokkuus ja betonipuutarha"kaupunki"maisuus. Naurattaa nämä betonipuutarha"kaupunkien" "puistomaiset" nurmikaistaleet talojen välissä, jotka ovat keväästä loppukesään sepelin peitossa ja sitten tuleekin jo lumipeite. Jalanjäljettömyydestä päätellen noilla ei kukaan lapsi tai lapsenmielinen leiki, joten ne ovat täysiä turhakkeita. Kannattaisi jättää tuollaiset raot 60-luvulle ja tehdä sitten vaikka yksi isompi ja yhtenäinen puisto.

Täh? Ainakin omasta mielestäni on mukavaa, jos kerrostalossa asuessani niiden välillä on vehreitä kaistaleita. Ennemmin katselen niitä kuin istutuksia ja asfalttia. Etkö ole kuullut puiden puhdistavan ilmaa ja jopa vaikuttavan positiivisesti psyykkeeseen? Omaan makuuni "puistomaiset" leikellyt puistot ovat lähes missä tahansa kauhistuksia, sen sijaan pienet luonnontilaiset alueet suuria plussia.

Edelleen tarkoitan, että umpikortteli ei arkkitehtoonisesti sovi paikalle, jonka rakennuskanta ei ole mitään bulkkia vaan oikeasti ihan hienoa. Kuin kyhäisi lasipilvenpiirtäjän Senaatintorille.

En sanonut, että tuolta pitäisi poistaa kaikki puut. En myöskään sanonut, että talojen väleihin pitäisi jättää asfalttikenttiä tai istutuksia. Sanoin nimenomaan, että mitään välejä ei pitäisi jättää, vaan viheralueet kannattaisi pitää yhtenä laajempana kokonaisuutena. En myöskään sanonut, että puistojen pitäisi olla "leikeltyjä", joskin mua ei paljon kiinnosta mikä sun mielestä on kauhistus. Etkö ole kuullut, että toisen viestit kannattaa lukea ennen kuin niihin vastaa?

Joo, ja umpikortteli ei ehkä jonkun mielestä sovi tohon, mutta ei Herttoniemen pistetalojen ihq-harmonia yhdestä umpikorttelista mihinkään katoaisi. Yhden umpinaisen korttelin vertaaminen lasipilvenpiirtäjään.. huoh, vaikkakin repesin.

Ylipäänsä tässä on mun mielestä kyse siitä, että kun vieressä on superkalliin automaattimetron asema, niin kannattaisi rakentaa edes kohtalaisella tehokkuudella. Mutta sun "ideologia" on tullut tässä asiassa selväksi. Sä vastustat tehokasta rakentamista raskasraideasemien läheisyyteen ja jotkut Tapiolan niitytkin, joita ihaillaan lähinnä auton ikkunasta, on ihan pakko suojella vaikka siinäkin on asema vieressä. Ihmettelen vaan, että miksi samaan aikaan haikailet lisää raskasraiteita, hukkaputkia ja muita kalliita turhakkeita tänne seudulle.

YIT:n sivuille ilmestyi Gigahertsi kuvia ja arvioitu valmistumisaika marraskuu 2015...Hyvin on tilaa vielä Herttoniemen keskustassakin rakentaa.

http://www.yit.fi/yit_fi/toimitilat/toi ... =Liiketila

Siis ymmärsinkö nyt oikein, että nuo tornit valmistuvat samaan aikaan? Ja joo, voisi jopa lyödä vetoa minuuttimäärästä, mikä menee siihen että tämä projekti haukutaan paskaksi täällä.