Taloforum.fi

hmikko kirjoitti: ↑10.12.22 22:16 ^En nyt tiedä, mihin tuo hanke tarvitsisi Hesarin hyväksyntää, tai miksi Hesarin toimitus antaisi sille jonkun tuomion.

Tietty projekti etenee vallan hyvin ilman lehden hyväksyntää, mutta näen vain Hesarin kirjoituksissa pientä ristiriitaisuutta. Esimerkiksi tämä pääkirjoitus kokee uuden rakennuksen jollain lailla tyylikkäästi modernisoivan katukuvaa: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 56143.html

Vaikka Hesari tosiaan analysoi yleensä rakennusjuttuja aika pinnallisesti, viime viikkoina "keskustan näivettyminen" -teeman alla kulkevissa jutuissa on suorastaan nähty vaivaa Aleksin tyhjentymisen todistamiseksi. Aiemmin vastaava selvä linjaus on ollut myös esimerkiksi Keskustunnelissa ja Guggenheimin projektissa. Niistä on vierähtänyt jo tovi, joten suht harvakseltaan lehti kieltämättä ottaa selvää kantaa, eikä kauppakeskusten laajentumisia ole juuri kriittisesti kommentoitu.

Edellisistä viesteistä tulee vaikutelmaa että suunnitelma ei kaikkia välttämättä miellytä? Keskusteluissa on sivuttu lähinnä kolmea spekulatiivista kehityskulkua:

1. Nykyinen rakennus säilyisi. Kyseessä on linjakas 60-luvun liikerakennus jossa käsittääkseni aito kiviverhoilu. Näky Dinosauruksen nokasta rouskuttamassa aitoa kiveä saa voimaan pahoin. Arvokkaalla materiaalilla verhoiltu tyylipuhdas rakennus on selvästi suunniteltu kestämään aikaa.

2. Huberin talon rekonstruktio? Joo, ei tule tapahtumaan vapailla markkinoilla. Maksaa kuitenkin enemmän ja tietyissä käyttötarkoituksissa toiminnallisuus olisi rajoittuneempaa. Vaatii poliittista ohjausta, esim. kunnallispoliitikkojen päätöksen että tietyissä kohteissa ei juuri muita vaihtoehtoja olisi. Tai jotain sinnepäin.

3. Esitelty uudisrakennus. Omaan makuuni lähes juuri sellainen jota toivoisinkin, jos siis purettavaa ei tarvitsisi surkutella. Tuon tyyppinen vähän retrompi modernismi on jonkun aikaa ollu käsittääkseni trendikästä. Onhan se ryhdikäs kuin mikä! Ja kiviverhoilu tässäkin. Istuu hienosti korttelin korkeuteen ja punaisempi osa yhdistää viereiseen arvorakennukseen siten ettei tule liian jyrkkää/häiritsevää kontrastia kun tyyli on kuitenkin eri. Jako kahteen osaan tekee massoittelusta hienosti mannerheimintien talorivistöön "uppoavan". Ulkoneva lippakin voi olla jännittävä ja tarjoaa suojaa vesisateella jne. Muistelen että tälläkin foorumilla joskus hehkutettiin "upper east side berlin" -korttelia joka tietysti jo vuodelta 2008:
https://www.google.fi/search?q=upper+ea ... =907&dpr=1
Samaa fiilistä mutta vähän enemmän detaljeja.

4. Jotain muuta mutta mitä? Tämä kiinnostaa koska täytyisihän uudisrakennuksen kuitenkin miellyttää. Jos ei kaikkia niin kuitenkin useita. Tähän on tietysti vaikea vastata ja sopivaa kuvaa tuskin on kellään heittää...

Kohta 3. tässä nyt kuitenkin mitä varmimmin totetuu. Itselleni kohdat 1-3 olisi kaikki jollakin tapaa hyviä...

Pyöröovi kirjoitti: ↑10.12.22 23:57 Tietty projekti etenee vallan hyvin ilman lehden hyväksyntää, mutta näen vain Hesarin kirjoituksissa pientä ristiriitaisuutta. Esimerkiksi tämä pääkirjoitus kokee uuden rakennuksen jollain lailla tyylikkäästi modernisoivan katukuvaa: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 56143.html

Kiitos linkistä, en ollut tuota pääkirjoitusta nähnyt. Näköjään Hesarin toimitus todella koki tarpeelliseksi ottaa kantaa hankkeeseen. Vähän koomistakin nykyisen rakennuksen nimittäminen laatikkotaloksi, kun uusi suunnitelma on muodonannoltaan jossain mielessä vielä enemmän laatikkoa. Heitto edustaa juuri sitä pinnallisuutta, josta mainitsit. Arkkitehtuurin termit ja historia ei todellakaan ole hallussa, eikä se ei tunnu toimituksessa ketään haittaavan, vaikka alan ammattilaiset ovat aika kirpakasti siitä huomautelleet.

Itse en näe mitään ristiriitaa siinä, että kirjoitetaan keskustan näivettymisestä ja samaan aikaan kannatetaan rakennuksen vaihtamista uuteen. Ilmeisesti toimitus uskoo tuon hankkeen olevan keskustan elävyydelle eduksi.

Hesari on mun havaitakseni esittänyt myös objektiivisia empiirisiä havaintoja hiljentymisestä, viimeksi mm. Telian tuottamaa dataa matkapuhelinten liikkeistä. Keskustassa ei olla palattu pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja ero on suht merkittävä. Myös tyhjien liiketilojen osuus on oikeasti lisääntynyt. Ts. ainakin tilapäinen hiljeneminen on mitä ilmeisimmin ihan todellinen ilmiö. 'Näivettyminen' sanana kuulostaa enemmän pysyvältä muutokselta. Itse ajattelen, että markkinatalous hoitaa ongelman ajallaan, jos sen annetaan niin tehdä. Toisin sanoen vuokratason pitäisi laskea, ja uskon, että laskeekin. Tiloja ei kannata loputtomiin pitää tyhjinä, ja keskusta on kuitenkin kaupunkirakenteeltaan ihan hyvää tavaraa. Tiloille löytyy käyttäjiä, kun hinnasta sovitaan.

Jos nyt pitää oma arvolause antaa suunnitelmalle, niin mun mielestä tuo näyttää parannukselta nykytilaan. Vika sama kuin Kasarmitorilla, eli neutraali, suht ilmeetön massa on sen verran suuri, että se ei ihan istu vanhojen naapureidensa joukkoon, vaikka sitä kovasti tavoitellaan.

Toinen Kurt Simbergin suunnittelema 60-luvun nauhaikkunainen toimistotalo Töölössä muutettiin juuri asunnoiksi. Kyse entisestä Ylen talosta Kesäkadulla.

HS: Toimistojärkäle muuttui lukaaleiksi Töölössä: Asukkailla oma koirien pesupaikka

^Tulin käyneeksi töiden merkeissä Kesäkatu kakkosessa Ylen aikoina. Omat muistikuvani rakennuksesta ovat luokassa 'Onneksi en ollut tuolla duunissa'. Kapearunkoinen talo. pitkät keskikäytävät ja työhuoneet niiden molemmin puolin, kolkko tunnelma. Premium-asuntoihin erikoistuneen Auratumin saneerausprojekti vaikutti alusta pitäen hyvin haastavalta. Suoraan sanottuna en uskonut siihen, varsinkin kun kämpät maksoivat maltaita.

Auratumin mainoskuvissa ja nyt Hesarin jutun hienoissa kuvissa näyttäytyy ihan toinen talo, josta ei voi olla pitämättä kovasti. Tunnelmaa voi tietty haistella kunnolla vain paikan päällä, mutta kuvien perusteella sanoisin, että tämä on onnistunein tietämäni saneerausprojekti asuintaloksi. Ei kuitenkaan Kurt Simbergin ansiosta, vaan hänestä huolimatta. En pane hanttiin, jos se palkitaan isosti nyt valmistuttuaan. Hienoa että kalliit asunnot ovat myös löytäneet asukkaansa. 148:sta asunnosta on näköjään myymättä enää 7.

https://toolonkesakatu.fi/

kuvat: Auratum

veka kirjoitti: ↑13.12.22 19:49 Kapearunkoinen talo. pitkät keskikäytävät ja työhuoneet niiden molemmin puolin, kolkko tunnelma.

Kapea runko lienee helpottanut asunnoiksi muuttamista osaltaan. Tyypillisesti toimistotalojen ongelmana näissä muutoksissa on, että porraskuiluja ei ole tarpeeksi ja niiden rakentaminen jälkikäteen on liian kallista, ja toisaalta syvät rungot, jotka ovat asuntojen pohjaratkaisujen kannalta hankalia. No, tällä havaa niitä tehdään uusiinkiin asuintaloihin.

Tuo suojeltu sisääntuloaula on aika kiva. Noita ei asuntotuotannossa uusiin juuri tehdä, missään hintaluokassa.

Tipi kirjoitti: ↑11.12.22 00:07 2. Huberin talon rekonstruktio? Joo, ei tule tapahtumaan vapailla markkinoilla. Maksaa kuitenkin enemmän ja tietyissä käyttötarkoituksissa toiminnallisuus olisi rajoittuneempaa. Vaatii poliittista ohjausta, esim. kunnallispoliitikkojen päätöksen että tietyissä kohteissa ei juuri muita vaihtoehtoja olisi. Tai jotain sinnepäin.

Se on just päinvastoin, eli jos meillä olisi vapaat markkinat tällaiset projektit toteutuisivat. Koska meillä on poliittista/ideologista ohjausta ja monopoleja päätöksenteossa, arkkitehtikoulutuksessa ja rakennusalalla sadaan tusinalaatiokoita. Me ei saada sitä mitä markkinat haluavat, vaan toistoa siitä mikä oli jo 1900-luvun puolivälissä muuttunut aatteelliseksi ja rakennustekniseksi hegemoniaksi. Tarvitaan toki poliittista ohjausta vapaiden markkinoiden palauttamiseksi.

Huberin talon toisintoa et kyllä vapailla markkinoilla saa, sen verran paljon vähemmän siinä olisi pinta-alaa nykytilaan ja tuohon uuteen verrattuna. Vähäisempi rakentamisen rajoittaminen noin laajasti kyllä saattaisi lisätä kilpailua ja tehdä ulkonäöllä kilpailun nykyistä kannattavammaksi, mutta se on sitten asia erikseen; silloin ydinkeskustassa kysymys olisi millä tyylillä tehtäisiin selvästi nykyistä korkeampia taloja—täysin markkinaehtoisesti luultavasti samanlaista perustylsää tornia mitä nyt ympäri maailmaa Helsingin kokoisiin kaupunkeihin syntyy.

Usein kuulostaa kuin 1900-luvun alkupuolen rakennukset olisivat nousseet jollain lailla yksinkertaisen järjestelmän varassa. Päinvastoin markkinoiden toiminta oli hyvin sulkeutunutta ja tarkkaan ohjailtua eliitin päämäärien toteuttamiseksi. Toki Huberin talon kaltaiset merkkirakennukset palvelivat kaupunkilaisia varsin hyvin, mutta ylhäältä päin käskytetty teollisuusyhteiskunta oli kovin polarisoiva ja välinpitämätön köyhempää väestöä kohtaan ennen 1940-lukua. Tasapainoisiksi kaupungit muuttuivat vasta, kun niiden suunnittelussa ryhdyttiin oikeasti ottamaan koko kansa huomioon sotien jälkeen.

Helsingin kannattaa miettiä, minkälaista rakennettua ympäristöä nykymarkkinat pystyvät parhaimmillaan tuottamaan nykytarpeita varten, eikä niinkään haikailla menneiden tuotantotapojen perään. Ne toimivat omalla aikakaudellaan ja nyt tarvitsemme aivan uudenlaisia ratkaisuja. Valitettavasti purettavan rakennuksen tilalle on tulossa mennyttä maailmaa edustava laatikko, joka tuskin pystyy kilpailemaan sen koomin kansallisesti kuin myöskään globaalisti. Ehkä se kuitenkin sopii hyväksi jatkoksi Mannerheimintien muiden palikoiden joukkoon.

Pyöröovi kirjoitti: ↑19.12.22 17:34 Tasapainoisiksi kaupungit muuttuivat vasta, kun niiden suunnittelussa ryhdyttiin oikeasti ottamaan koko kansa huomioon sotien jälkeen.

Voisi kysyä entisen pamfletin otsikkoa mukaillen, että kenen tasapaino... 50- ja varsinkin 60-luvulla kaupunkisuunnittelu alistettiin varsin voimakkaasti liikennesuunnitelulle. Lähtökohta oli, että ennen pitkää kaikki liikkuvat henkilöautolla, ja autoille ryhdyttiin varaamaan tilaa sen mukaan.

Kuten totesit, Huberin talo liiketiloineen palveli kaupunkilaisia. Se johtui osaltaan käytännön pakosta, yhteiskunnallisista oloista riippumatta. Kun autoilu ei ollut vaihtoehto, kaupunkilaisten asioiminen tapahtui pakosti jalan ja ratikalla, ja Mannerheimintie, silloinen Henrikinkatu, myös näytti siltä.

arkkinikkari kirjoitti: ↑19.12.22 16:03 Huberin talon toisintoa et kyllä vapailla markkinoilla saa, sen verran paljon vähemmän siinä olisi pinta-alaa nykytilaan ja tuohon uuteen verrattuna. Vähäisempi rakentamisen rajoittaminen noin laajasti kyllä saattaisi lisätä kilpailua ja tehdä ulkonäöllä kilpailun nykyistä kannattavammaksi, mutta se on sitten asia erikseen; silloin ydinkeskustassa kysymys olisi millä tyylillä tehtäisiin selvästi nykyistä korkeampia taloja—täysin markkinaehtoisesti luultavasti samanlaista perustylsää tornia mitä nyt ympäri maailmaa Helsingin kokoisiin kaupunkeihin syntyy.

Mussun nussun, se ulkokuori voidaan tehdä ja sisätilat moderneiksi kuten Kämp-hotellli ja Helsingin kaupungintalo. Oikea syyhän vastustaa teillä "arkkitehdeillä" vanhojen talojen palauttamista on muiden muotojen kuin suorien pintojen tekeminen; kaarevilla piirroilla saa tehtyä NOLLLAN, mikä summaa aallon (tarkoituksella pienellä) ja sen jälkeen oppineiden runkkareiden työn arvon.

Vuodenvaihteen tienoilla olen päätynyt useasti kävelemään näivettyneen Keskuskadun läpi. Toisin kuin muualla Helsingissä, inhottavat turistimassat eivät ole antaneet minulle tilaa rauhassa synkistellä kadun surkeaa olemusta. Minun on ollut pakko väistellä vastaantulevia ihmisiä ja pysähdellä ihastelemaan yllä lepattavia jouluvaloja. Aina välillä iloiset ryhmät ovat toivoneet minun ottavan heistä kuvan, mutta olen tietysti kieltäytynyt, jotta he eivät olisi päässeet mainostamaan katua pidemmälle.

Hesari on onnistuneesti tiedottanut keskustan vaikeuksista. Aihe ei voisi olla ajankohtaisempi, sillä poikkeuksellisen matalan kuluttajien luottamuksen vaikuttaessa ja inflaation laukatessa keskustan sietäisi pärjätä huomattavasti nykyistä paremmin. Onneksi Hesarin tieteellisellä otannalla valitut tilastot viime vuosilta avasivat suomalaisten silmät keskustan kriisille, minkä lisäksi olemme saaneet kuulla edustavalta raadilta asiantuntijoita ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi.

Ehdotettu katos kuulostaa mainiolta parannukselta, joka muuttaisi Keskuskadun ihailemani Citycenterin kaltaiseksi. Oikeastaan kaikki kadut Mannerheimintieltä Senaatintorille saakka voisi vallan hyvin kattaa ja ilmastoida ympärivuotisiksi kauppatiloiksi. Raitiovaunujen sijaan kadut on mahdollista täyttää lentokentiltä tutuilla liukuportailla, jotka tehostavat liikkumista huomattavasti nykyisestään. Samalla nykyisenlaiset turhat poliittiset tempaukset voi siirtää pois häiritsemästä talouden rattaita.

Keskustan näivettyminen on yksi Helsingin historian kovimpia koettelemuksia. Samoin kuin helsinkiläiset selvisivät sodan ajan pommituksista, suomalaiset ovat kuitenkin kekseliäitä ja pystyvät vielä estämään pahimman vahingon leviämisen. Tiedämme toimivat ratkaisut kriisiin, joten nyt tarvitsemme vain tahtoa tarttua työkaluihin.

^Hyviä huomioita. Olen itsekin ihmetellyt joitakin Hesarin valitsemia linjauksia, jotka ovat omiaan lietsomaan tasavallassa rehottavaa synkistelyä ja negatiivisten uutisten kierrettä. Keskustan näivettymisen lisäksi ajankohtainen esimerkki on asuntojen hintojen lasku, josta valtalehti on viime päivinä julkaissut jutut mm. näillä otsikoilla:

- 14.12. OP: Asuntojen hinnat laskevat selvästi, pää¬kaupunki¬seudulle luvassa roima lasku
- 29.12. Asuntojen hintojen lasku kiihtyy
- 30.12. Asunnot halpenevat, ja ennusteet lupaavat laskun jyrkkenevän
- 2.1. Ruotsissa asuntojen hinnat jatkoivat laskuaan joulukuussa
- 2.1. OP: Asuntokauppa hyytyi joulukuussa poikkeuksellisesti
- 5.1. Korkojen nousulla raju vaikutus asuntojen hintoihin – voi laskea pääkaupunkiseudulla hintoja jopa 10 prosenttia

"Good News is No News" on sanonta joka kertoo, että hyvät uutiset eivät kiinnosta tai myy, ja siksi räväkästi muotoillut negatiiviset klikkiotsikot ovat nykyisin niin suosittuja. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet Helsingissä 10-20 prosentin vuosivauhtia, ja oman asunnon hankinta on pitkän päälle ollut erittäin fiksu tapa kartuttaa varallisuutta, jos mahdollista. On edelleenkin. Miksi siis pitää lietsoa yletöntä negatiivisuutta? No, joukkoon mahtuu myös yksi positiivinen uutinen:
- 19.12. Danske Bank: Ensiasuntoa etsiville avautuvat ostajan markkinat

Keskuskadusta vielä. Pidän kadusta, koska se on jollain konstilla (suolaamalla?) onnistuttu pitämään sulana ja lumettomana näihin pakkasiiin saakka. Sama juttu Aleksilla. Ja tietysti Espalla, jonka jalkakäytävä on lämmitetty. Kärsin liukkaista jalkakäytävistä, ja yritän talvisin päästä noille kaduille kävelemään, jos mahdollista. Olen huomannut, että kaltaisiani on muitakin, sillä porukkaa on piisannut tuolla alueella. Samalla on voinut havaita, että turistit ovat palanneet Helsinkiin, hyvä juttu. Myös jaappanilaiset, joiden läsnäolon voi käydä tarkistamassa Espalla Vuittonin ulko-oven edustalla olevasta jonosta. Kiinalaisten saapumisen voi sen sijaan nähdä esim. Fredan yläpäässä, missä kiinalaisryhmät kävelevät isoina parvina Autotalon luo jätetystä bussista Arkadiankadun yli matkalla Temppeliaukion kirkkoon.

HS: Helsinkiin avataan jälleen uusi hotelli: Se tähtää ”ultraluksukseen”

Kyseessä Kruununhaassa Mariankatu 23:ssa sijaitseva Evert Lagerspetzin piirtämä upseerien kasarmirakennus (1885) naapureineen. Hesarin otsikosta voisi luulla, että hotelli on valmistumassa juuri, mutta kylpylässä valetaan vielä betonia ja avajaisia on kaavailtu ensi vuodelle. Hanketta vetää Samppa Lajunen.

- The Hotel Maria käsittää 14 200 neliötä. Siihen tulee 117 huonetta, joista 40 on sviittejä ja 77 huoneita.

[...]

- Nimensä hotelli on perinyt Maria Fjodorovnalta. Hän oli Venäjän keisarin Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar vuosina 1881–1894.

- Hotellista tulee osa Preferred Hotels & Resorts -ketjua ja sen Legend-luksusbrändiä, jota ei Suomessa entuudestaan ole.

Juhlikaamme Venäjän imperiumia ja tsaaria. (Maria Fjodorovna (Wikipedia) oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar, joka muutti Venäjän vallankumouksen jälkeen ensin Lontooseen ja sitten takaisin Tanskaan, missä hän kuoli 1928. Hän oli Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti. Luemma hänet on haudattu uudeelleen vuonna 2006 Pietariin miehensä viereen.)

^En suuremmin uskonut Sampan "The Hotel Maria" hotelliprojektiin, koska kyseessä on kuitenkin iso ja kallis saneeraushanke, jossa ylläreitä oli odotettavissa. Siksikin on hienoa nyt havaita, että se näyttää lähtevän lentoon. Samla Capital on muuten aika hauska nimi. Tulevaa yyberluksushotellia vastapäätä Mariankadulla on näköjään jo Home Studio Maria -niminen hotelli, jonka kanssa voi pientä sekaannusta syntyä, vaikka ovatkin hintahaitarin vastakkaisilla laidoilla.