Taloforum.fi

HS: Helsingin ydin­keskustan klassiset rakennukset yhdistetään uudeksi luksus­hotelliksi – ”Tilat ovat säilyneet fantastisen hienosti”

Seurahuone, Uusi ylioppilastalo ja Hansatalo yhdistetään Grand Hansa -nimiseksi hotelliksi. Osassa Uutta ylioppilastaloa toimi Hotelli Hansa vuosina 1924–1968.

Pandemia ei näytä ainakaan tähän mennessä aiheuttaneen hotellihankkeiden varsinaisia peruutuksia. Ehkä vielä julkistamattomia jäi suunnittelupöydälle. Rakenteilla olevista useampikin valmistuu vuoden tai enemmän myöhässä alkuperäisesta aikataulustaan, mukaan lukien tämä ja esim. lentokentän tuleva jättihotelli. Ennen pandemiaa uusia hotellihankkeita tuli semmoista vauhtia, että joku laskusuhdanne sitä varmasti olisi seurannut joka tapauksessa.

Ainakin TKK:n vanhan Bulevardin varrella olevan päärakennuksen muutos hotelliksi on ollut aika hiljaa. Hotellin rakentamisen mahdollistava kaava tuli lainvoimaiseksi helmikuussa.

Onpa iso ja hankalan tuntuinen hotellihanke. 'Vanhoina hyvinä aikoina' eli silloin kun olin ite yliopistossa ja sen jälkeen HYY Yhtymä (nykyinen Ylva) haluttiin pitää varovaisena toimijana bisneshankkeissaan. Pääomaa eli ylioppilaiden rahoja pyrittiin varjelemaan ja riskejä vältettiin. Nykyään näyttää olevan toisin. Skanska rakentaa ja tuleva hotellioperaattori on Primehotels ynnä kumppaninsa Hyatt. Ylva gryndaa.

Onneksi voi itse keskittyä nyt vain jännäämään, kuinka komea tästä Helsingin keskeisimmälle paikalle asettuvasta hotellista tuleekaan. Ja siitäkin, missä sen pääsisäänkäynti on. Lehden mukaan pääovi tulee Mannerheimintien puolelle, joka tunnetaan vanhastaan Bio Bio -leffateatterin sisäänkäyntinä. Kaivokadulle eli Seurahuoneen ovelle tulee kai toinen?

Kuvassa on BIo Bion sisäänkäynti silloin ennen. Huomiota herättävät pysäköintipaikat juurikin tuossa paikassa. 70-luku oli huonoa aikaa Helsingissä.

Bio Bio 1977, kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo

veka kirjoitti: ↑17.11.21 14:42 Huomiota herättävät pysäköintipaikat juurikin tuossa paikassa. 70-luku oli huonoa aikaa Helsingissä.

Kunpa heivaisivat päärautatieaseman kaivokadun puoleisen sisäänkäynnin edustan parkkiruudut huitsiin niin ikään. Jonkinlainen 1960-luvun suunnittelun jäänne.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi aamulla kokouksessaan Sörnäistentunnelin hankesuunnitelman.


Päätös syntyi täpärästi äänin 8–7. Lopullisesti tunnelihankkeesta päättää kaupunginvaltuusto.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008413553.html

Meni yllättävän täpärälle, mutta onneksi järjen valo sentään voitti.

Eh.

Kansantaloudellisesti tuo tunneli ei maksa ikinä itseään takaisin, ja heikentää peruuttamattomasti jalankulkuyhteyksiä Suomen tiheimmin asutuilla alueella. Ihan puhtaasti ideologinen ratkaisu, kun autopuolueellekin pitää saada jotain ettei tule paha mieli.

Hirveän vaikea tuossa mitään järjen valoa on nähdä.

Hienoa, että järjenvalo vielä loistaa. Voittajia myös jalankulkijat, pyöräilijät ja ja varsiknin joukkoliikenne.

Juu Kalasataman autoliikenne rauhoittuu kun läpikulku Sörkan rantatielle on kauempaa, samoin tuleva ratikka saa rauhassa kolistella. Ihan luonnollinen kehityskulku suurkaupuingissa laittaa autot tunneliin. En oikein ymmärrä miksi tätäkin pitää taas niin kovasti vastustaa.

Se että hanke päätyi tällaiseen mutu-keskusteluun kertoo kyllä huonosta valmistelusta ja päätöksenteosta.. joka saa tosiaan epäilemään että tämä ajettiin läpi autopuolueen "kostona", ihan riippumatta hankkeen järkevyydestä.

Pari sataa miljoonaa on jäätävä määrä rahaa, jolla olisi voitu tehdä kaikenlaista muuta. Tämän kokoluokan hankkeissa pitäisi luonnostella ja analysoida muutama eri kokonaisratkaisu edes ylätasolla, ja sitten valita niistä. Ei niin että tuon kokoinen investointi perustuu näppituntumalausuntoon "lähes välttämätön".

Itsekin ajelen mielelläni tunneleissa, mutta en silti halua että verorahojani tuhlataan fiilispohjalta.

Ja taas esillä hatusta vedetty ns "autopuolue". Mikä se on ja kuka sitä johtaa? Se taitaa olla ihan keksitty olkiukko vastakkainesettelun vuoksi. Olisi rakentavampaa rakentaa kaupunkia kaikille eikä fakkiutua turhiin poteroihin. Yksityisautoilu kun ei ole katoamassa minnekään, ei ainakaan niin kauan kuin meillä on a) lapsiperheitä, b) liikuntarajoitteisia, c) vanhuksia ja eläkeläisiä jne. Nyt kun sähköllä autoilu on yleistymässä ei pakokaasujakaan tarvitse nuuhkia niinkuin menneisyydessä.

Autopuolue on joukko ihmisiä, jotka näkevät autoilun välineen sijasta itseisarvona, jota pitää edistää oli se järkevää tai ei. Sitä edustaa muun muassa vaatimukset pysäköintipaikkojen rakentamista paikkoihin joihin markkinat eivät niitä haluaisi rakentaa, vaatimukset autokaistojen rakentamisesta silloille joilla niitä ei tarvita tai joilta ne eivät pääse mihinkään, ja halua rakentaa hyöty-kustannussuhteeltaan negatiivisia tunneliratkaisuja. Ei sillä selvää johtajaa ole, mutta kyllä se varsin vaikutusvaltainen joukko on.

Ei yksityisautoilu tietenkään mihinkään katoa, sen näkee ihan vaan katsomalla kaupungin katutilan käyttöä: siitä ylivoimaisesti suurin osa on varattu juuri yksityisautoilijoiden tarpeisiin. Kyllä niille kaduille kaikki autoa ainoana mahdollisena vaihtoehtona käyttävät mahtuvat. Sen sijaan ei ole mitään järkeä rakentaa tolkuttoman kallista infraa ihmisille, jotka eivät välttämättä autoa tarvitsisi; aamuruuhka, jolla tätäkin tunnelia perustellaan perustuu täysin ei-välttämättömään autoiluun. Ja se on ihan ymmärrettävää; autoilu on yksilön näkökulmasta monin tavoin paras mahdollinen liikkumismuoto, eikä tästä yksilön valinnasta muille aiheutuvaa ulkoishaittaa (=ruuhka) ole hinnoiteltu oikein.

Kaupungissa pakokaasut ovat vain yksi osa autoilun ongelmaa. Tilankäyttö on suurin, ja ilmansaasteongelmistakin kadusta jauhautuvat hiukkaset paljon pakokaasuja suurempi. Ja hiukkasia painavammat sähköautot jauhavat kadusta enemmän kuin polttomoottoriautot.

apollonkatu kirjoitti: ↑20.11.21 02:55 Ja taas esillä hatusta vedetty ns "autopuolue". Mikä se on ja kuka sitä johtaa? Se taitaa olla ihan keksitty olkiukko vastakkainesettelun vuoksi. Olisi rakentavampaa rakentaa kaupunkia kaikille eikä fakkiutua turhiin poteroihin. Yksityisautoilu kun ei ole katoamassa minnekään, ei ainakaan niin kauan kuin meillä on a) lapsiperheitä, b) liikuntarajoitteisia, c) vanhuksia ja eläkeläisiä jne. Nyt kun sähköllä autoilu on yleistymässä ei pakokaasujakaan tarvitse nuuhkia niinkuin menneisyydessä.

Autopuolue on se porukka joka on fakkiutunut poteroon eikä pysty edes perustelemaan miksi se sinne on joutunut. Autoilun suosimista perustellaan naama peruslukemilla koska ehkä 1-5% ihmisistä joutuu mahdollisesti käyttämään autoa joskus. Eikä sähköauto korjaa sitä, että Lahdenväylän liikennemäärät jytisevät korviahuumaavaa liikennemeteliä kotikaupunginosaani.

Yhden äänen enemmistössä voi pitää kenen tahansa puoltavaa ääntä ratkaisevana, mutta tässä vaa'ankieli oli varsin selvästi Nasima Razmyar, kun toinen demariääni oli vastaan. Razmyar äänesti puolesta loppukaneetilla, että toivoo tämän ja Jätkäsaaren tunnelin olevan lajissaan viimeiset Helsingissä. Sanoisin, että takaperoinen toivomus. Jos joku tekee Keskustatunnelista todennäköisemmän, niin juurikin näiden tunneleiden toteutus. Tässä ohjataan lisää autoja Keskustatunnelin reitille.

Jään odottamaan valtuustokäsittelyä. Puolesta ovat ilmeisesti ainakin kok, ps, rkp ja nyt, mikä tekee 40 valtuutettua 85:sta. Ts. läpi tuo taitaa mennä, kun enemmistöön ei tarvita kuin kolme demaria tai muuta.

Onpa taas surkea näytelmä menossa. Sörkän tunnelille ei ole ollut enää pitkään aikaan vaihtoehtoa. Se on ollut "sovittuna" ja mukana suunnittelutyössä jo vaikka kuinka kauan ja päätöksenteossakin tavalla tai toisella jo monet kerrat.

Kun Kalasatamaa ja isossa kuvassa koko Sörkän kaupunginosaa ryhdyttiin suunnittelemaan, oli ratkaistava missä menee kaupungin itälaidan pohjoinen-etelä -suunnan pääväylä, ja se osoitettiin rantatielle. Kalasataman ja Hermannin kohdalla päädyttiin laittamaan se tunneliin haittojen vähentämiseksi. Tämän ratkaisun myötä läpiajoliikenne voitiin kieltää Hämeentiellä, suunniteltiin uudet ratikkalinjat ja Kalasataman alueen paikallisliikenne jne.

Kun tunnelipäätös tuli lopulta taas päätöksentekoon, oli selvää että "autojenvastustajien puolue" nostaa äläkän. Niin monelle poliitikolle tämä on niin ilmeinen paikka profiloitua. Demareista profiiliaan ryhtyi nostamaan Elisa Gebhard, jonka puolue on jostain kumman syystä nostanut kaupunginhallitukseen jo ensimmäisellä valtuustokaudellaan.

En tunnista Helsingistä mitään edes kuvitteellista "autopuoluetta" senkään vertaa kuin em. vastustajien puolueen. Useimmille kaupunkilaisille kysymys on vain käytännöllinen. Ihmisillä on autoja, joilla he hoitavat asioitaan. Autoja säilytetään halleissa tai kadun laidalla vanhaan tapaan. Jos autot aiheuttavat ongelmia, kuten nastarenkaiden irrottama pöly, ratkaistaan ongelma. Tämän ongelman ratkaisu ei ole autoilun vaikeuttaminen vaan nastarenkaiden kieltäminen. Jos autot ajavat liian kovaa, alennetaan nopeusrajoituksia ja lisätään ajonopeuksien valvontaa. Kaupunki on onnistunut tässä tehtävässä hyvin.

Kaupunkisuunnittelun kannalta keskeinen kysymys on liikenteen sujuminen kaikin tavoin. Se on elinvoimaisen ja kasvavan kaupungin ydintehtäviä.