Sivu 19/52

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 04.11.08 17:44
Kirjoittaja UPnotOUT!
Tämän päivän Hesarissa oli, että kaupunginhallitus siunasi yksimielisesti raitiotiesillan sompa- ja korkeasaaren kautta kruununvuorenrantaan/Laajasaloon. Tämä tarkoittaa, että metroa ei tulla todennäköisesti rakentamaan Santahaminaan (ainakin hesarin mukaan).
Valtuuston täytyy vielä hyväksyä päätös. Jos ok, niin rakentaminen alkaa parin vuoden kuluttua.

Toivottavasti saataisiin näyttävä valaistu silta!!!!!!

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 04.11.08 18:06
Kirjoittaja zeizei
UPnotOUT! kirjoitti:Tämän päivän Hesarissa oli, että kaupunginhallitus siunasi yksimielisesti raitiotiesillan sompa- ja korkeasaaren kautta kruununvuorenrantaan/Laajasaloon. Tämä tarkoittaa, että metroa ei tulla todennäköisesti rakentamaan Santahaminaan (ainakin hesarin mukaan).
Valtuuston täytyy vielä hyväksyä päätös. Jos ok, niin rakentaminen alkaa parin vuoden kuluttua.

Toivottavasti saataisiin näyttävä valaistu silta!!!!!!
Ei yhtään hullumpi juttu! Korkeasaaressa tulee yleensä käytyä kerran pari vuodessa ja raitiotie helpottaisi kummasti. Nykyään otan joko lautan tai sitten metron kulosaareen, josta kävelee reilun kilometrin. Kuitenkin raitiovaunu suoraan porteille olisi mukava. (Pitääkin etsiä yksi kuva Shanghailaisesta sillasta.)

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 18.11.08 17:36
Kirjoittaja Ozie
Pasilaan rakennetaan metroasema vaikka metrosta ei ole vielä tietoa

Kuva

Helsingin Pasilaan rakennetaan valmiiksi metroasema, vaikka itse metrojunia ei ole ihan vähään aikaan tulossa. Asema tulee Pasilan juna-aseman länsipuolelle.

Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina, että Töölön-metrolinja rakennetaan Pasilassa aikanaan niin sanottuna pintavaihtoehtona. Tämä tarkoittaa, että metro kulkee 15 metrin syvyydessä betonikaukalossa.

Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa se 30 metrin syvyyteen.

Maan pinnalla kulkevan metron etuna on, että matkustajat pystyvät vaihtamaan muihin liikennevälineisiin nopeammin kuin jos metro kulkisi syvemmällä.

Metroasemasta piti päättää jo nyt, koska se vaikuttaa 2010-luvun alkupuolella rakennettavan Keski-Pasilan suunnitteluun. Keski-Pasilan rakentaminen on tarkoitus aloittaa kaavaillun metroaseman päältä.

Ennen metron rakentamista Pasilan viisi miljoonaa euroa maksava metroasema toimii 220 auton pysäköintihallina.

4,7 kilometriä pitkän Töölön-metrolinjan asemat ovat Kamppi, Töölö, Stadion, Meilahti ja Pasila. Sen rakentamisen on ajateltu alkavan 2016–2030.

Hinnaksi on arvioitu nykyhinnoilla 370 miljoonaa euroa.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pas ... 30?ref=rss

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 18.11.08 19:35
Kirjoittaja braide
Kuva

Tuo metrolinja saisi jatkua tuosta kampista vielä vaikkapa Mannerheimintien ja Espan kulmaan. Erittäin potentiaalinen mesta saada porukkaa kyytiin ja sinne myös jengiä kulkisi. Lyhyt kävelymatka vaikkapa satamaan ja stockakin on vieressä, näin vaikka esimerkkinä.
Siitä metro voisi jatkaa matkaansa vielä vaikkapa katajanokalle. Sieltä Kaisaniemen jo olemassa olevaan asemaan->hakaniemi->pasila näin lenkki olis valmis :D

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 18.11.08 22:10
Kirjoittaja zeizei
braide kirjoitti:Kuva

Tuo metrolinja saisi jatkua tuosta kampista vielä vaikkapa Mannerheimintien ja Espan kulmaan. Erittäin potentiaalinen mesta saada porukkaa kyytiin ja sinne myös jengiä kulkisi. Lyhyt kävelymatka vaikkapa satamaan ja stockakin on vieressä, näin vaikka esimerkkinä.
Siitä metro voisi jatkaa matkaansa vielä vaikkapa katajanokalle. Sieltä Kaisaniemen jo olemassa olevaan asemaan->hakaniemi->pasila näin lenkki olis valmis :D
Niinpä. Luulisi että olisi kannattavaa tehdä nyt edes yksi pysäkki enemmän eteläänpäin. Mutta ei tälläkään projektilla näköjään mikään kiire, jos aloitus on 2016-2030 välillä. :D

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 19.11.08 01:21
Kirjoittaja Joka
braide kirjoitti:Kuva
Siitä metro voisi jatkaa matkaansa vielä vaikkapa katajanokalle. Sieltä Kaisaniemen jo olemassa olevaan asemaan->hakaniemi->pasila näin lenkki olis valmis :D
Mielummin Katajanokka > Kalasatama (etelä) > Kalasatama (nykyinen asema) > Arabianranta > Pasila. :)

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 03.12.08 00:27
Kirjoittaja ultrix
Kaikkein mieluiten yhdistetään Töölön tynkämetro Pisara-hankkeeseen, jolloin metroverkosto moninkertaistuu. Eli Kehärata, Espoon ja Keravan kaupunkiradat johtavat Pasilaan, josta Pisara-lenkki Hakiksen, Espan, Kampementsplatsin ja Tölikan kautta takaisin Böleen.

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 03.12.08 07:48
Kirjoittaja braide
Joo mutta ite olen sitä mieltä että metron pitäs ehottomasti mennä etelään. Esimerkkinä ihmiset jotka tulevat satamasta voisivat helposti kävellä metroon jos pysäkki oliskin kauppatorin ja espan kulmassa. Toki niitä linjausvaihtoehtoja kun on monia.

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 07.12.08 15:19
Kirjoittaja Jape
ultrix kirjoitti:Kaikkein mieluiten yhdistetään Töölön tynkämetro Pisara-hankkeeseen, jolloin metroverkosto moninkertaistuu. Eli Kehärata, Espoon ja Keravan kaupunkiradat johtavat Pasilaan, josta Pisara-lenkki Hakiksen, Espan, Kampementsplatsin ja Tölikan kautta takaisin Böleen.
Näinpä. Jos Töölön metro todellakin jossain vaiheessa rakennetaan se täytyisi nimenomaan yhdistää jo olemassaoleviin raskasraideratoihin. Olisi melko älytöntä pykätä kalliilla kokonaan uusi ja eristetty pätkä, joka palvelisi vaihdottomasti vain viittä asemaa.

Toinen varteenotettava vaihtoehto olisi haarauttaa Töölön metro nykyisestä metrosta Kampissa käyttäen vanhaa kääntöraidetta. Näin saataisiin linjat Mellunmäki-Kamppi-Pasila ja Vuosaari-Kamppi-Etelä-Espoo. Huomattava osa Itä-Helsingin ja kantakaupungin välisistä matkoista muuttuisivat vaihdottomiksi, ja Etelä-Espoosta saapuvien mahdollinen vaihto Kampissa Pasilan suuntaan olisi sekin erittäin vaivaton. Tätä enempää raskasmetroa Helsinki tulisi puoleen vuosisataan tuskin tarvitsemaan.

Hieman ironista muuten käyttää mahdollisesti joskus joukkoliikenneasemaksi tarkoitettua tilaa pysäköintihallina. Kaikki aikanaan, vai?

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 07.12.08 20:29
Kirjoittaja Aboensis
Kuva

Helsingin maanalainen yleiskaava. Juttu aiheesta:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hel ... 32?ref=rss

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 12.12.08 16:28
Kirjoittaja zeizei
4 vuoden kuluttua päästään käyttämään automaattimetroa. Mutta tuo viimeinen lause on vähän hämärä, tarkoittaako se nyt ettei länsimetrosta ole tehty automatisointipäätöstä?
Tekniikka&Talous kirjoitti:Automaatti puolittaa metron vuorovälin

Automatisointi lyhentää Helsingin metron vuorovälin jopa alle kahteen minuuttiin.

Vuonna 2013 valmistuva automaattimetro kulkee aluksi 2,5 minuutin välein. Nykyisin vuoroväli on vähintään neljä minuuttia.

Helsingin kaupungin liikennelaitos ostaa automaatiojärjestelmän Siemensiltä. Ohjausjärjestelmän lisäksi Siemens toimittaa muun maussa valvomon ja liikenteen turvalaitteet. Kaupan hinta on Siemensin mukaan noin 100 miljoonaa euroa.

Sopimukseen sisältyy myös optio länsimetron liikenteenohjausjärjestelmän toimittamisesta.

http://www.tekniikkatalous.fi/ict/autom ... 197209.ece

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 12.12.08 20:14
Kirjoittaja jukki
zeizei kirjoitti:4 vuoden kuluttua päästään käyttämään automaattimetroa. Mutta tuo viimeinen lause on vähän hämärä, tarkoittaako se nyt ettei länsimetrosta ole tehty automatisointipäätöstä?
Tietysti Länsimetrokin tulee toimimaan automaattisesti. Tuo "optio" tarkoittaa sitä, että YTV (tai HKL tai kuka se tilaaja onkaan) on mahdollisuus tilata myös länsimetron automatisointi samalta toimittajalta (Siemens), saman sopimuksen puitteissa. Automatisointi länsimetron osalta voidaan tietysti tarvittaessa tilata myös joltain muulta toimittajalta.

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 12.12.08 23:43
Kirjoittaja Too Late
Näin nopeasti ajateltuna tuntuisi aika oudolta, jos samassa metroverkossa käytettäisiin useamman valmistajan automatisointijärjestelmiä. Ellei sitten metron automatisointia ole kunnolla standardisoitu.

Re: Metron laajennus?

Lähetetty: 13.12.08 20:47
Kirjoittaja jukki
Too Late kirjoitti:Näin nopeasti ajateltuna tuntuisi aika oudolta, jos samassa metroverkossa käytettäisiin useamman valmistajan automatisointijärjestelmiä. Ellei sitten metron automatisointia ole kunnolla standardisoitu.
En tosiaankaan tiedä, minkälaiset automaatiojärjestelmät metrossa on, montako valmistajaa metron automaatiojärjestelmille on, ja voiko eri järjestelmät täydentää toisiaan. Automaatioalalla kuitenkin usein kokonaisuudet on koottu usean eri valmistajan komponenteista. Eri valmistajienkin komponentteja voidaan liittää toisiinsa esimerkiksi kenttäväylillä (Profibus, Fieldbus, jne.) ja jonkin muunkin valmistajan liiketunnistimet (tai mitkä vaan anturit) voisivat toimia osana esim. juuri Siemensin automaatiojärjestelmää.

Re:

Lähetetty: 17.12.08 12:10
Kirjoittaja JNo
late- kirjoitti:Viimeiset hetket taisivat liittyä suuriin alueliitoksiin heti sodan jälkeen. Niitä ennenhän Helsinki oli todella pieni, mutta silloin liitettiin mm. "Huopalahden, Haagan, Oulunkylän, Malmin, - Tapanilan alueet, Kulosaaren, Laajasalon sekä Herttoniemen alue ja Herttoniemeen vielä tuolloin kuulunut nykyisen Roihuvuoren alue." (wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos). Otaniemi ja Leppävaara taisivat jäädä tuolla kierroksella täpärästi rannalle eikä niitä sitten liitytty myöhemminkään. Vuosaari tosin taidettiin liittää vasta 50-luvulla.
Vuosaari liitettiin vasta 1960-luvun puolessavälissä.
late- kirjoitti: Lähiöt syntyivät sitten 60-luvulla amerikkalaisen autokaupunki-ihanteen mukana. Ajateltiin, että taajamarakenteen voi ja se pitää hajauttaa, koska ihmiset voivat kuitenkin autoilla. Makkaratalo on saman ajan tuotosta. Malli on tuttu myös Neuvostoliitosta, jossa noudatettiin pitkälti samoja amerikkalaislähtöisiä suunnitteluperiaatteita.
Helsingin tärkeimmät esikuvat ovat kuitenkin olleet Tukholma ja Oslo. Niin Tukholmaan, Osloon kuin Helsinkiinkin rakennettiin lähiöitä jo 1950-luvulla. Tukholman ja Oslon lähiöt tukeutuivat alusta pitäen raideliikenteeseen, Helsingissä rakennettiin kumipyöräliikenteen varaan. Rautateillä (Päärata ja Rantarata) oli olemassa radanvarren asutusta palvelevaa paikallisliikennettä, johon tosin kaupungin liikennelaitoksen liput eivät kelvanneet. Sähkövetoon siirryttiin kuitenkin vasta tammikuussa 1969.
late- kirjoitti:Metro on hämmentävän monimutkainen osa Helsingin historiaa. Alkuperäisissä suunnitelmissa visioitiin Saksalaisen S-bahnin tapaista pinnan lähellä kulkevaa suhteellisen kevyttä kulkuneuvoa, jollaisille varattiin asemat mm. Munkkiniemen ostoskeskuksen alakertaan nykyisen Alkon paikkeille.
Asiaa käsittelevä tutkielma (Jussi Iltanen, Minne metro kuljettaa) antaa varsin toisenlaisen kuvan historiasta. Helsingin esikaupunkiratoja suunniteltiin 1950-luvun puoleenväliin saakka pikaraitioteinä. Myöhemmin 1950-luvulla perustettiin Esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitea, jonka nimeksi tuli vielä ennen 1960-luvun alkua Metrotoimikunta. Toimikuntaa johti tri Reino Castrén. Vuonna 1963 Castrénin metrotoimikunnalta valmistui nk. 2. mietintö, johon oli vedetty liki 90 km metrorataa ristiin rastiin pitkin kaupunkia ja verkko käsitti 108 asemaa. Metrorata vastasi teknisesti lähinnä Oslon läntisiä esikaupunkiratoja ilmajohtovirroituksineen ja jopa tasoristeyksineen. Vaunut olisivat olleet 2820 mm leveitä eli jonkin verran tavanomaisia raitiotievaunuja leveämpiä junanvaunuja. Kantakaupunkialueella radat olisivat kulkeneet tunnelissa. Tässä tarkoitettu standardi on selvästi eri asia kuin Saksan S-Bahn, joka vastaa pikemminkin VR:n liikennöimää kaupunkirataliikennettä. Sitä vastoin Castrénin metro olisi ollut selvästi sukua nk. stadtbahnille, jossa radan geometria on vapaampi ja pysäkkien keskimääräinen etäisyys toisiinsa lyhyempi.
late- kirjoitti:Alkuperäiset metron suunnittelijat joutuivat kuitenkin epäsuosioon mm. pakon edessä tehdyn runkolinjajärjestelyn takia. Tässä ratkaisussa matkustajat tuotiin busseilla Ruskeasuolle ja siitä ratikalla keskustaan. Myöhemmät lähteet väittävät usein järjestelmää "kokeiluksi", mutta itse asiassa se oli tosiaan pakko koska sodan jäljilta ei yksinkertaisesti ollut saatavilla tarpeeksi busseja. Systeemi purettiin heti, kun busseja saatiin ja syy kaadettiin sopivien ihmisten niskaan.
Nk. yhteislinjakokeilun eli Runkolinja-kokeilun takana oli kokonaan toinen instanssi kuin Esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitea eli Metrotoimikunta. Yhteislinjakokeilun takana oli Esikaupunkiliikennetoimikunta.
late- kirjoitti:Tämän jälkeen syntynyt metrotoimisto muuttikin linjauksia jo aika paljon. Metrosta tuli paljon raskaampi ja kalliimpi.
1960-luvulla Castrén joutui väistymään. Tapahtumiin liittyen metroverkkoa karsittiin rajusti ja standardia päätettiin muuttaa lähemmäksi rautatiestandardia. Maanalaiset osuudet päätettiin viedä entistä syvemmälle maan alle, samalla kun asemavälejä pidennettiin etenkin esikaupunkialueella. Reitistöstä poistettiin kaikki rautateiden kanssa päällekkäiset linjaukset ja uuden metroverkon ideana oli toimia osana pääkaupunkiseudun raskasraideverkkoa, joka siis on teknisesti läheistä sukua saksalaiselle S-Bahnille. Tässä ratkaisussa tunneliasemille tulee kova hinta, mutta toisaalta metrojunien matkanopeus pysyy 40 km/h:n tuntumassa (pikaraitioteillä ja stadtbahnilla lukema on yleisesti noin 25 km/h). Koska 1960-luvulla oli näköpiirissä, että yhdyskuntarakenne on hajaantumassa entistäkin enemmän ja työmatkat pitenemässä, ainoaksi kestäväksi ratkaisuksi nähtiin S-Bahn-tyyppinen nopea raideliikenteen perusverkko.