Taloforum.fi

^

No olisi tosiaan pitänyt arvata, jos tuota havainnekuvaa tarkemmin katsoo. Siihen on ilmeisesti copypastettu jotain luonnonkalliota ilman mitään mittasuhteita. Istutusaltaan reunoja ei edes näy, eli mitään suhdetta terminaalin kokoon ei ole.

Ei sillä, etteikö tuota asetelmaa olisi voinut paremminkin tehdä. Toteutuneessa viritelmässä pienemmät kivet näyttävät siltä, että ne on tipautettu siihen vartissa lähimmästä puutarhakaupasta. Vaikutelma ei ole kovin lähellä "luotoa", jos se nyt oli tavoitteena.

Nyt se sitten alkaa, alle 48 tuntia aukeamiseen. Kymmenien vuosien tilanahtaus alkaa olla ohitse, vaikka toki muutostyöt vielä jatkuvat.



Finavian tiedote 29.11.2021 : Uudistuva terminaali 2 avautuu keskiviikkona – nämä asiat muuttuvat matkustuksessa Helsinki-Vantaalla

Onko juna-asemayhteyttä parannettu? Eli onko laitureille lyhyempi matka? Teksteissä ei juuri mainintaa asiasta, mutta jos karttaa haluaa tulkita niin saattaisi päästä toisesta sisäänkäynnistä asemalle?

hmikko kirjoitti: ↑29.11.21 01:48 Ei sillä, etteikö tuota asetelmaa olisi voinut paremminkin tehdä. Toteutuneessa viritelmässä pienemmät kivet näyttävät siltä, että ne on tipautettu siihen vartissa lähimmästä puutarhakaupasta. Vaikutelma ei ole kovin lähellä "luotoa", jos se nyt oli tavoitteena.

Tätä itse ihmettelin. Jos tarkoituksena on säväyttää Itä-Aasiasta saapuvia turisteja, hommaan olisi pitänyt palkata asiaa osaava japanilainen puutarhuri. Vähän hölmö fiilis tuosta jää, vaikka tuskin teos erottuu erityisen negatiivisesti verrattuna Euroopan muihin kliinisiin terminaaleihin.

hmikko kirjoitti: ↑27.11.21 13:44 ^ Oletan, että kasvit eivät ole muovia. Juuri istutettuina vaan näyttävät juuri istutetuilta käsitellyissä valokuvissa. En sitten tiedä, miten sammal toimii tuommoisissa olosuhteissa. Siihen, että kivi näyttää luonnossa sammaloituneelta kiveltä, menee pieni ikuisuus. Siis olettaen, että sammaleet tykkäävät kasvaa sisätiloissa ja -valoissa.

Jos kivet halutaan sammaloida voidaan siirtää sammallevyjä paikalleen. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi pilkkoa sammalta silpuksi ja sekoittaa piimään. Sidosaineeksi voi käyttää kananmunan valkuaista. Tätä töhnää levitellään haluamalleen pinnalle ja sumutellaan aluksi päivittäin. Sammal alkaa kasvamaan melko nopeasti. Ei todellakaan mene ikuisuutta! Joskus olen kuullut myös sammal kalja sekoituksesta, en ole kokeillut.

Lentokentällä juuri tuo kosteuden ylläpitäminen tulee olemaan hankalaa. Jos mitään kastelujärjestelmää spriklereitä ei ole asennettu, en tiedä miten vetoisessa ja ilmastoidussa tilassa sammal selviää.

HS: Silmää iskevä miljardööri avaa Helsinki-Vantaalle koko Suomen suurimman hotellin – Havainne­kuvat esittelevät huimapäisen suunnitelman

Petter Stordalen vouhottaa kovalla voimalla. Kuvissa ei näytä olevan mitään uutta.

Ketjun vanhoja viestejä lueattuani putosin internetrotankoloon aiheesta ja kelailin kaikenlaisten kenttien tilannetta ja laajennuksia pitkin Eurooppaa ja maailmaa. Arvostus Helsinki-Vantaan järjestelyä ja laajennusta kohtaan nousi, täytyy sanoa. Terminaalia on laajennettu pätkittäin ja se on ollut jatkuvana työmaana, mutta perusratkaisuhan on toiminut varsin hyvin, ja Schengen-tetriksen nykyinen ratkaisu varsinkin. Terminaalin muoto kiilana kiitoteiden kulmassa on sikäli suotuisa, että porttialueen venyttäminen nykyisiin mittoihin on ollut mahdollista niin, että lentokoneet pääsevät rullaamaan ja välimatkat maapuolella ovat silti suunnilleen tolkullisia. Monella kentällä sama määrä portteja on jaettuna terminaalista ulkoneviin sormiin joiden väleissä koneet sompailevat miten sompailevat. Helsinki-Vantaallakin non-Schengen -alueen eteläsiipi tätä tietysti aiheuttaa.

Matkustajamäärä oli vuonna 2019 ennen pandemiaa 21,8 miljoonaa, minkä hoitaminen työmaan keskellä ennen nykyisen lähtöhallin valmistumista oli kansainvälisestikin verrattuna jonkunlainen saavutus. Viime vuoden luku on 16,3 ja tänä vuonna näyttäis tulevan n. 5 % kasvu. Sillä päädyttäisiin reiluun 17 miljoonaan, mikä on suunnilleen sama kuin vuonna 2016. Pandemia ja Venäjä ovat aiheuttaneet kymmenen vuoden takapakin. Ympäristö ilmeisesti kiittää.

Saa nähdä miltä Finnairin tilinpäätös tulee näyttämään työtaisteluiden, penkinpäällisten ym. jälkeen. Firma on ehtinyt tehdä pari vuotta voittoa pandemiasta alkaneen mutkan jälkeen.

Terminaalissa taitaa olla nyt menossa aika pitkäkin kausi ilman suurempia työmaita. Jos jo ennen nykyistä lähtöhallia/turvatarkastusta pystyttiin hoitamaan melkein 22 miljoonaa matkustajaa vuodessa, niin nykyisillä järjestelyillä luulisi menevän reilusti enemmänkin. Maailmalla on kenttiä, jotka hoitavat pitkästi yli 20 miljoonaa matkustajaa ilman riippumattomasti operoitavaa rinnakkaista kiitotietä (eli tyyppiä Helsinki-Vantaa ennen kolmatta kiitotietä) ja ilman raideyhteyttä maapuolella. Niihin verrattuna Helsinki-Vantaalla on infrastruktuuria hamaan maailman tappiin.

Ja pandemiaa edeltäneelle kasvu-uralle ei näköjään päästä ennen kuin Venäjän ilmatila aukeaa. Sen suhteen ei kannattane pidättää henkeä. Venäjällä ei näy mitään merkkiä järjestelmän muuttumisesta. Venäjän talous on romahtamassa ja Putin voi hyvinkin mennä vaihtoon, mutta jos järjestelmä ei muutu, niin seuraaja nousee samasta joukosta, jonka ura ja omaisuus on kiinni järjestelmän jatkuvuudessa. Se todnäk tarkoittaa konfliktin jatkumista, oli se sitten suoranaista sotimista Ukrainassa tai jotain muuta.

Finnavian uutisten mukaan kentällä tuunataan ensi vuodeksi Schengen-alueen kauppoja ja kaffiloita. Ajatuksena suomalainen metsä, joka kuvissa näkyy tarkoittavan puisia seinäkkeitä ja tekonurmea. Itse olen matkustanut terminaalin kautta uuden lähtöhallin valmistumisen jälkeen muutaman kerran, ja jos kentällä joku häiritsee, niin ravintoloiden levittäytyminen niin, että kulkuväylät jäävät sen verran kapeiksi, että ruuhka-aikaan on tungosta. Ulkomaisissa positiivisissa kommenteissa aika usein kiitetään Helsingin kentän palveluita. Omiin tarpeisiini vähempikin ravintola piisaisi, mutta ilmeisesti kansa tykkää.

^Hyvää pohdintaa. Myös omat kokemukseni laajennuksesta ovat pääasiassa hyvät, eikä lentokenttä ainakaan jää kummemmin jälkeen Pohjoismaisista verrokeista.

Valitettavasti juuri tulleet uutiset, joiden mukaan Vantaan ratikan päätepysäkki jää säästösyistä 1,5 km päähän terminaalista, saavat harmittelemaan lyhytnäköisyyttä. Lentokenttä on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä työllisyysalueita, joten työntekijöiden kannalta olisi tärkeää päästä Kehäradan katvealueilta suoraan töihin. Juuri tuollainen 1,5 km etäisyys saa porukan hyppäämään auton kyytiin tai pahimmillaan etsimään töitä muualta.
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011575735.html

Pyöröovi kirjoitti: ↑27.10.25 10:22 Pohjoismaisista verrokeista.

Arlandan uusin remontti on itse asiassa hyvinkin samansuuntainen kuin Helsinki-Vantaan. Terminaalit 4 ja 5 on yhdistetty ilmapuolella, terminaali 5:n sisäänkäynnin eteen on rakennettu iso laajennus, ja turvatarkastus ja matkatavaran nouto on keskitetty 5:een. Näköjään juurikin huomenna terminaali 4:n turvatarkastus suljetaan. 5:n laajennusosan varsinaiset rakennustyöt valmistuivat ilmeisesti 2023. Kävelymatka ilmapuolella päästä päähän, eli terminaalin 4:n kaukaisimmalta portilta 5:n pohjoispäähän on samaa luokkaa kuin Helsinki-Vantaalla. Arlandassa voi maapuolella toki kävellä koko kompleksihässäkän läpi, eli myös terminaali 2:n.

Arlandan arkkitehtuuri on sikäli kiintoisaa, että terminaalien pääsisäänkäynnit ovat järjestään perin arkisia ja varsin umpinaisia. Kakkosen julkisivu suorastaan betonibunkkerimainen. Vitosen uusi osa jatkaa linjaa: julkisivu on täysin umpinaisen näköinen monoliitti, vaikkakin ilmeisesti julkisivuelementtien takana on myös lasia. Monoliitti on toki omalla tavallaan vaikuttava jättimäisen koon ansiosta. Joka tapauksessa ALA:n Helsinkiin suunnitteleman lipan kaltainen tervetulotoivotus ei kuulu repertuaariin laisinkaan.

Lähtöjen ja saapumisten keskittäminen yhteen tai mahdollisimman harvaan paikkaan näyttää olevan trendi laajemminkin maailman kentillä. Monimutkaisia terminaalien vaihtoja pyritään välttämään ja mieluummin laitetaan ihmiset kävelemään jättiterminaalissa. Osaltaan varmaan on kyse turvatarkastushenkilökunnan ajankäytön tehostamisesta. Maapuolella pyritään yksinkertaistamaan liikenneyhteydet tuohon yhteen lähtö- ja saapumispisteeseen, ja välttämään esim. Los Angelesin LAX:n pahamaineisen autokaistahevosenkengän kaltaisia ratkaisuja. Siellä autot ajavat kiepin kaikkien kahdeksan terminaalisisäänkäynnin editse, ja rakennelmassa on mahdollista vaihdella kaistoja ja oikaista kiepin keskeltä parissa kohtaa, mikä aiheuttaa jatkuvia katkoksia liikennevirtaan, kun auton eteen tullaan toiselta kaistalta. LA valmistautuu olympialaisiin ja sielläkin on monenlaista remppaa meneillään ja suunnitteilla.