Taloforum.fi

Purkki^ kirjoitti:Tarvitaanko noin hyvällä paikalla kaupungissa niin paljon parkkipaikkoja, että ne ei mahdu kaikki halliin?

Grynderi ei tekisi tuollaiseen paikkaan yhtään halliparkkipaikkaa, ne ovat vain turha kuluerä joista ei kustannuksia saa pois. Ne paikat, joita ei pihalle saa mahtumaan, on pakko viedä halliin. Sillä tavalla se ajatusmaailma tomii. Ja kaupunkihan määrää miten monta paikkaa on tehtävä.

Sisu kirjoitti:

Purkki^ kirjoitti:Tarvitaanko noin hyvällä paikalla kaupungissa niin paljon parkkipaikkoja, että ne ei mahdu kaikki halliin?

Grynderi ei tekisi tuollaiseen paikkaan yhtään halliparkkipaikkaa, ne ovat vain turha kuluerä joista ei kustannuksia saa pois. Ne paikat, joita ei pihalle saa mahtumaan, on pakko viedä halliin. Sillä tavalla se ajatusmaailma tomii. Ja kaupunkihan määrää miten monta paikkaa on tehtävä.

Kyllä rakennuttaja rahansa saa pois niistä. Asukkaat ne kustannukset joutuvat maksamaan, myös autottomat sellaiset. Joten kyllä se osoittava sormi ihan pelkästään kaupungin suuntaan on

Muutama uutinen Turun Sanomien sivuilta (näyttävät vaihteeksi olevan nettiversiossakin).

Sepänkadun kiistakaava voitti äänestyksessä

Sepänkadun kiistakaava voitti äänestyksessä
Arkistokuvassa Turun päättäjille esittellään Sepänkadun suunnitelmia 13. toukokuuta 2014. Taustalla oleva 1850-luvun puutalo säilyy maisemassa. TS/Shoja Lak

Kokoomus, Sdp ja keskusta äänestivät tiistaina Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa eteenpäin Sepänkatu 5:n kiistellyn asemakaavaesityksen. Esitys mahdollistaa kahden yhdeksänkerroksisen talon rakentamisen Turun Toverien Tuki -säätiön tontille. 8–5-äänestyksen häviäjiä olivat vihreät, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/707562 ... estyksessa


Harppuunakortteli on yli sadan miljoonan investointi

Harppuunakortteli on yli sadan miljoonan investointi
Turun valtuusto hyväksyi maanantaina asemakaavan, jossa puhutaan 4–7-kerroksisten talojen rakentamisesta 570 turkulaiselle. Merimieseläkekassan suunnitelma Harppuunakorttelin kerrostaloalueen rakentamisesta Turun linnan luo on toimitusjohtaja Kari Välimäen mukaan yli sadan miljoonan euron investointi. Ellei matkaan tule mutkia, rakentaminen alkaisi viimeistään vuonna 2016.

Turun valtuusto hyväksyi maanantaina asemakaavan, jossa puhutaan 4–7-kerroksisten talojen rakentamisesta 570 turkulaiselle.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/707146 ... nvestointi
Tämä on hieno asia! Hankkeen käynnistymisen nopeus on erityisen kannatettavaa! Pitänee mennä kameran kanssa dokumentoimaan historiaan jäävää tilannetta.



Merenkulkuoppilaitosta ei saa purkaa

Merenkulkuoppilaitosta ei saa purkaa
Turussa sijaitsevaa entistä merenkulkuoppilaitosta ei saa purkaa. TS\Timo Jakonen

Turun hallinto-oikeus on kumonnut Turun rakennuslautakunnan päätöksen, jolla Stiftelsen för Åbo Akademille oli myönnetty lupa entisen merenkulkuoppilaitoksen purkamiseen

Hallinto-oikeuden mukaan rakennuksen suojelu tulee ratkaista ensisijaisesti asemakaavalla. Kaupungin on huolehdittava asemakaavan ajan tasalla pitämisestä. Tontilla voimassaoleva asemakaava on vuodelta 1966, eikä siinä ole ratkaistu tontilla olevien rakennusten suojelua. Rakennuksen purkaminen tässä kaavoitustilanteessa saattaisi hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan merkitä rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Myöskään säätiön tavoitteekseen ilmoittama asuntojen rakentaminen ei ole päätöksen mukaan mahdollista ilman asemakaavan muuttamista. Purkamisluvan edellytyksiä ei ole olemassa.

Turun rakennuslautakunta myönsi 27.5.2014 Stiftelsen för Åbo Akademille luvan purkaa vuonna 1967 valmistunut, aiemmin merenkulkuoppilaitoksena toiminut koulurakennus "Aboa Mare". Asemakaavassa kortteliin 11, jolla rakennus sijaitsee, ei kohdistu suojelumerkintöjä. Päätöksestä hallinto-oikeuteen valitti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

TS–SARI SARELIUS

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/707309 ... saa+purkaa
Tämä päätös ei hämmästytä. Rakennuksessa ei taida olla juuri mitään vikaa? Paitsi ettei siihen saa helposti muokattua asuntoja.



Hallinto-oikeus kumosi Ratapihankadun asemakaavan

Hallinto-oikeus kumosi Ratapihankadun asemakaavan
Arkkitehtitoimisto Sigge:n havainnekuva Ratapihankadulle suunnitelluista asuintaloista.

Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen Ratapihankatu 51:n asemakaavan muutoksesta.

Valtuuston kesäkuussa hyväksymästä asemakaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen valitti Meidän Turku ry. Yhdistyksen mukaan Ratapihankatu 51:n alue ei sovellu asumiskäyttöön muun muassa liikenteen melun ja ilmansaasteiden vuoksi. Kaava-alue palvelee tätä nykyä Turun Munan tontilla sijaitsevien liike- ja toimistorakennusten parkkipaikkana. Alueen omistaa Skanska Talonrakennus Oy. Skanska ja Arkkitehtitoimisto Sigge Oy ovat suunnitelleet alueelle viisi- ja kahdeksankerroksiset talot, joihin sijoittuisi 110 asuntoa.

Hallinto-oikeus on nyt päättänyt, että valtuuston päätös, jolla kaavamuutosalue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, on lainvastainen. Hallinto-oikeus totesi, että asiassa ei ole esitetty maankäyttöön liittyvää syytä yhden tontin käyttötarkoituksen muuttamiseen yleiskaavasta poiketen.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/705850 ... semakaavan

Päätöksen perustelut ihmetyttävät tässä. Sekä Koulukatu että Ratapihankatu ovat koko pituudeltaan samalla tavalla altistuneet liikennemelulle ja ilmansaasteille. Liikenne pitäisi kieltää keskustan kaduilla, tai kaupunkia ei saisi enää laajentaa välittömästi keskustan reunoista ulos. Vain lähiöt on sallittu!? Toivon että valitetaan ja valitus menee läpi! Ainakin nykyisessä "käytössä" tontti on puhdasta hukkatilaa.

Linnankadun ja Koulukadun kulman taloprojektissa Linnankadun puoleisen seinän huputuksia on purettu. Koulukadun puolen muovipressut ovat vielä paikalla kunnes rappaus on valmis. Ei kestäne pitkään?
Tänään Café Wäiskissä kupillisella käydessäni nappasin kuvan Myllysillalta.

Parvekkeet Linnankadun puolella kuntoon ja seinä on valmis. Minkähänlaiset verhoilut (puuverhoilu?) ja parvekekaiteet on tulossa?
Tämän puolen parvekkeilta on kyllä Aurajokinäkymä josta normaalisti ollaan valmiit maksamaan, miinuksena on Turun vilkkaimpiin autoliikennekatuihin kuuluva Koulukatu. Melua tulee väistämättä eikä katupölyltäkään voi välttyä!

Kantti kirjoitti: Parvekkeet Linnankadun puolella kuntoon ja seinä on valmis. Minkähänlaiset verhoilut (puuverhoilu?) ja parvekekaiteet on tulossa?

Puuverhoilu on Turussa pahasti vastatuulessa. Pelastuslaitos ja sitä myöden rakennusvalvonta kieltää puuverhoilun käytön parvekkeiden katoissa, sivuseinissä ja lattioissa. Taustaseinä saa olla palavaa puuta. Perusteluna palon leviäminen. Palosuojamaalattuna puu käy jatkossakin, tosin pientä käymistilaa asiassa on, sillä olen nähnyt yhden valmistajan ohjeen palosuojamaalaukselle, jossa vaadittiin 5v välein huoltomaalausta ympäri puun, siis myös takapuolelle
Eiköhän tämäkin tuuli tyynny, aineet kehity ja käytäntö vakioidu.

Aurajoen Helmen parvekeverhoiluihin en osaa sanoa, näyttäisi tuulensuojavillalta, eli puupaneelia lienee taustaseinä. Kaiteiden lasien veikkaan olevan kirkkaita näkymien vuoksi.

Sisu kirjoitti: Perusteluna palon leviäminen. Palosuojamaalattuna puu käy jatkossakin, tosin pientä käymistilaa asiassa on, sillä olen nähnyt yhden valmistajan ohjeen palosuojamaalaukselle, jossa vaadittiin 5v välein huoltomaalausta ympäri puun, siis myös takapuolelle

Ai hitto!! Jopas tiukkaa, että takapuolellekin.

Aurajoen Helmen parvekeverhoiluihin en osaa sanoa, näyttäisi tuulensuojavillalta, eli puupaneelia lienee taustaseinä. Kaiteiden lasien veikkaan olevan kirkkaita näkymien vuoksi.

Villa tuolla näyttää olevan parvekkeiden takaseinissä, ja eiköhän ne parvekekaiteet ole samanlaisia lasikaiteita kuin pihan puolella ovat.

Telakkarannalla on parvekkeet puuverhoiltu ja näyttävät premiumilta verrattuna raakaan maalattuun betoniseinään. Kupittaalla näyttää myös samalta. Hyvä että takaseinän saa paneloida sentään!

Moni on tehnyt omalle parvekkeelleen betonin päälle lattian puuritilöistä, tai ostanut valmista puuritilää. On eri asia astuuko parvekkeella ollessaan puulle vai betonille. Vähintään matto on jokaisella parvekkeella palokuormana!

On se kumma, että puurakentaminen tässä maassa takkuaa. Syynä varmaan juurikin tuo paloturvallisuus. Onneksi sentään luin juuri uutisoinnin Pudasjärvelle nousevasta koulurakennuksesta, joka tehdään hirrestä. Käyttöikää arvioitiin 120 vuotta ja jos huolletaan kunnolla niin tuskin jää noinkaan lyhyeksi käyttöikä. Kouvolassa taas suunnitellaan kerrostaloja puusta. Olisi upeaa nähdä Turussakin vastaavaa. Vaikka Linnanfältti nyt puutaloalueeksi valmistuukin niin, ei se ole riittävästi.

Nalle kirjoitti:On se kumma, että puurakentaminen tässä maassa takkuaa. Syynä varmaan juurikin tuo paloturvallisuus. Onneksi sentään luin juuri uutisoinnin Pudasjärvelle nousevasta koulurakennuksesta, joka tehdään hirrestä. Käyttöikää arvioitiin 120 vuotta ja jos huolletaan kunnolla niin tuskin jää noinkaan lyhyeksi käyttöikä. Kouvolassa taas suunnitellaan kerrostaloja puusta. Olisi upeaa nähdä Turussakin vastaavaa. Vaikka Linnanfältti nyt puutaloalueeksi valmistuukin niin, ei se ole riittävästi.

Ainakin Nuutinkadulle, Iso Heikkilän alueelle, on rakennettu puukerrostalo. Tästä on pieni esittelykin Talossa tuolla: http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=23&t=223&start=2409

Nalle kirjoitti:On se kumma, että puurakentaminen tässä maassa takkuaa

Selvää on, että puukerrostaloille ei ole oikeasti kysyntää. Idealismi ja ekologia ei pitkälle kanna kun kyseessä on elämän suurin investointi. Valtaosa viime aikoina tehdyistä lienee kokeiluhankkeita, Yleensä jonkun (puutuote)valmistajan tai edistämissäätiön lobbaamia eikä siten aidosti markkinahenkistä tuotantoa.

Teknisesti puukerrostaloissa ei ole mitään mahdottomia ongelmia, kaikki ratkaisut on olemassa. Ennustan silti että puu jää täällä ikuisesti pien- ja rivitalojen runkomateriaaliksi. Yhteiseurooppalaiset harmonisoidut tuotestandardit saattavat tuoda jonkunlaista kehitystä, mutta aikaa menee ja samaan tahtiin kehittyy myös betoniteollisuus.

Kyllä puukerrostaloille on ihan markkinaehtoisiakin syitä. Tärkeimpänä se, että puutalo on yksinkertaisesti nopeampi ja siten usein halvempi rakentaa kuin betonitalo. Modernin puurakentamisen tekniikka on vain vielä uutta, eikä lainsäädäntö tai toisaalta rakennusliikkeiden osaaminen ole vielä päässyt samalle tasolle. Esimerkiksi sprinkelereiden käyttöä vierastetaan Suomessa ihan turhaan muka kalliina ratkaisuna, vaikka niiden avulla voitaisiin helposti säästää muussa rakentamisessa järjestelmän hinta.

Toistaiseksi puurakentaminen on tosiaan ollut lähinnä erilaisia koeratkaisuja joissa on tehty tyhmiäkin valintoja jotta ollaa voitu käyttää mahdollisimman paljon puuta, mutta tulevaisuudessa mittatarkat, kuivat, pintavalmiit ja toisaalta helposti työmaalla työstettävissä olevat, laatustandardoidut puuelementit betoni- ja teräsosien rinnalla tulevat olemaan täysin arkipäivää lähes kaikilla rakennustyömailla.

Kantti kirjoitti:Muutama uutinen Turun Sanomien sivuilta (näyttävät vaihteeksi olevan nettiversiossakin).

Hallinto-oikeus kumosi Ratapihankadun asemakaavan

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/705850/4/705853.jpg
Hallinto-oikeus kumosi Ratapihankadun asemakaavan
Arkkitehtitoimisto Sigge:n havainnekuva Ratapihankadulle suunnitelluista asuintaloista.

Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen Ratapihankatu 51:n asemakaavan muutoksesta.

Valtuuston kesäkuussa hyväksymästä asemakaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen valitti Meidän Turku ry. Yhdistyksen mukaan Ratapihankatu 51:n alue ei sovellu asumiskäyttöön muun muassa liikenteen melun ja ilmansaasteiden vuoksi. Kaava-alue palvelee tätä nykyä Turun Munan tontilla sijaitsevien liike- ja toimistorakennusten parkkipaikkana. Alueen omistaa Skanska Talonrakennus Oy. Skanska ja Arkkitehtitoimisto Sigge Oy ovat suunnitelleet alueelle viisi- ja kahdeksankerroksiset talot, joihin sijoittuisi 110 asuntoa.

Hallinto-oikeus on nyt päättänyt, että valtuuston päätös, jolla kaavamuutosalue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, on lainvastainen. Hallinto-oikeus totesi, että asiassa ei ole esitetty maankäyttöön liittyvää syytä yhden tontin käyttötarkoituksen muuttamiseen yleiskaavasta poiketen.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/705850 ... semakaavan

Päätöksen perustelut ihmetyttävät tässä. Sekä Koulukatu että Ratapihankatu ovat koko pituudeltaan samalla tavalla altistuneet liikennemelulle ja ilmansaasteille. Liikenne pitäisi kieltää keskustan kaduilla, tai kaupunkia ei saisi enää laajentaa välittömästi keskustan reunoista ulos. Vain lähiöt on sallittu!? Toivon että valitetaan ja valitus menee läpi! Ainakin nykyisessä "käytössä" tontti on puhdasta hukkatilaa.

Aika jännä päätös, sillä viereisessä korttelissa, joka on liikenteelliesti melko identtinen, on juuri valmistumassa samankaltainen talo.

zeizei kirjoitti:Aika jännä päätös, sillä viereisessä korttelissa, joka on liikenteelliesti melko identtinen, on juuri valmistumassa samankaltainen talo.

Sanopa muuta!

Arvelen että asia tullaan viemään kaupungin taholta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeuden nyt tekemää päätöstä pidän kestämättömänä juuri mainitsemasi esimerkinkin vuoksi. Kyllä kaupunkia pitää voida rakentaa ja tiivistää sen ydinalueilla, muuten yksityisautoilu pitäisi kieltää kokonaan keskustassa!
Asumiskäyttöä Turun ruutukaava-alueella saa kyllä lisätä, toimisto ja toimitilana rakennus itse asiassa olisi ennemminkin lisäämässä yksityisautoliikennettä keskustassa.

Ratapihankadun liikennekuormaan on tulossa/tullut jo pientä muutosta jossa sataman raskaan liikenteen kulku Helsingintielle Ratapihankatua käyttäen kielletään. Vai oliko se niin että ilta/yöaikaan rekkaliikenne on kielletty? Joka tapauksessa liikennettä ollaan rajoittamassa.

Tänään oli uutinen ettei kaupunki aio valittaa eteenpäin. Pansionportti nousee sillä perustelulla, että se on Linnakaupungin yleiskaavassa merkattu asuinrakentamiselle. Turun Munan tontti ei enää kuulu siihen alueeseen.

Vartiovuoren juuressa, Vartiokujalla olevan vanhan pienen puurakennuksen restaurointi etenee.

Rakennuksen eteen on louhittu tilaa ja tehty kallioon valettu tukimuuri suojaksi maan valumiselta Vartiovuoren suunnasta. Tukimuurin päälle tehdään vielä lauta-aita.


Rakennuksen eteen on saatu kohtalaisen hyvä tila verrattuna aikaisempaan, jossa rinne oli valunut rakennuksen alareunaan kiinni. Tilan piha on laudoitettu umpeen, mitä siihen on ajateltu? Lautalattiaa siihen ei voi jättää, se mätänisi ennenkuin ehtii sanomaan kissa. Millaiseen käyttöön vanha kunnostettu rakennus tulee, onko sen tuleva käyttö vielä selvinnyt?
Eteen tullee suojaava lauta-aita näkösuojaksi. Oikeassa alareunassa näkyy Vartiovuoreen porautuvan tunnelin yläreuna.

Vartiovuoreen louhitut tilat toimivat pommisuojina sodan aikana. Soneralla on Vartiovuoren sisällä pitkät pätkät tunneleita ja tiloja. Kaikki Suomen internet-yhteydet ulkomaille kulkevat Vartiovuoren uumenissa olevien Soneran yhteyksien lävitse Ruotsin kauttaa maailmalle.

Kaasukellonaukiolle on noussut uusi nosturi. Peab rakentaa, mutta mistään en ole löytänyt tietoa millaista olisi tulossa.