Taloforum.fi

Tämä "2030-luku" on kyllä offtopicia, koska ketjun aiheena on Kalasataman keskuskortteli, joka on valmis hyvissä ajoin ennen 30-lukua. Alueessa, joka nyt siis on valmis joskus 2030-luvun alussa, on mukana kaikki tuon seudun uudet alueet aina Kyläsaareen asti. Tässä hyvä kartta Kalasatamasta ja sen rakentumisen aikataulusta:



Erityisesti nuo pohjoisosat ovat haastavia rakentaa maaperän pilaantumisen ja koostumuksen vuoksi. Toki tässä olisi mahdollista nopeuttaa toimintaa, ainakin kaavojen osalta. En sitten tiedä toimiiko KSV jo rajoillaan, eli pitäisikö palkata paljon uutta porukkaa Helsingin kaavoituksen nopeuttamiseksi. En myöskään ole ihan varma, olisiko järkevää kaavoittaa vielä suurempia alueita yhdessä kaavassa.

Klazu kirjoitti:Luulisi, että uusi pääosin asuntovaltainen kaupunginosa nousisi tuollaisessa tilanteessa viiteen vuoteen. Näin on esimerkiksi täällä suunnassa Olympic Villagen alueella keskustan vierellä, eikä kyse ole mitenkään ainoasta buumialueesta.

Tämä vertailu ei ole ihan reilu. Tuo Olympic Village on kertaluokkaa pienempi (kerrosalassa mitattuna) kuin Kalasatama ja koko Southeast False Creekin kerrosalakin on alle puolet Kalasatamasta. Southeast False Creek on tarkoitus olla valmis 2020 mennessä. Puheesi viiden vuoden projektista, joka on verrattavissa Kalasatamaan, on kyllä harhaanjohtavaa. Mitä nyt netistä yritin myöskin lueskella, niin melkoisissa ongelmissa on ollut tämä Vancouverin Olympiakylä-projekti.

SKOLin uutiskirjeestä löytyy muutamia pienehköjä lisäsuunnittelun tuomia muutoksia:

Perustavaa laatua oleva Kalasataman keskusta rauhoittava, turvallisuutta parantava ja viihtyvyyttä lisäävä muutos liikennejärjestelyihin tuli mahdolliseksi, kun Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime kesäkuussa kaavan, joka mahdollistaa Sörnäisten liikennetunnelin rakentamisen. Alkuperäisessä suunnitelmassa kauppakeskuksen läpäisevä, 26 metriä leveä joukkoliikennekaduksi suunniteltu Kalasatamankatu voitiin suunnitella uudelleen ja kaventaa 14-metriseksi kävelykaduksi.

Myös kaupunginosan kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä on parannettu merkittävästi, kun suunnitelmaa on ehditty jalostaa. -- Festarikuja kulkee pohjois-eteläsuuntaisena Junatien ali kolmen alikulkukäytävän kautta ja parantaa koko alueen kevyen liikenteen verkon yhteyksiä sekä turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
--
”Keväällä 2013 julkaistiin kaupungin pyöräilystrategia, jossa on määritelty Helsingin pyöräilyverkoston tulevat runkoreitit. Teollisuuskadun ja Itäkeskuksen välille suunniteltu runkoreitti on voitu huomioida leventämällä Kalasataman keskuksen läpi kulkevaa siltaa, jolloin itäinen pyöräilybaana saadaan mahdutettua uudelle sillalle.”

Lisäajan turvin pysäköintikonseptia pystyttiin kehittämään, ja alueelle suunniteltiin uusi erillinen kallioparkki. Kauppakeskuksen alimmasta kellarikerroksesta voitiin samalla luopua ja muuttaa ylin kellarikerros myymälätiloiksi ja huoltopihaksi, mikä paransi myös kaupallista konseptia. ”Pysäköintipaikkoja saadaan alueelle lisää, kallioparkki on sekä alueen tulevien asukkaiden että kauppakeskuksen asiakkaiden käytössä, ja lisäksi Kalasatamaan saadaan toimivat liityntäpysäköintitilat jotka osaltaan tulevat vähentämään keskustan ruuhkia,” -- Myös väestönsuojelutilat voidaan sijoittaa kallioparkkiin, mikä lisää itse keskuksen pysäköintitiloja.

Itäväylän kattavaa kansirakennetta on kehitetty itäosastaan alkuperäistä kevyemmäksi ja ilmavammaksi ristikkokaarirakenteeksi, joka voidaan tukea kokonaan siltarakenteisiin. ”Näin Englantilaisaukiolta saadaan poistettua tukipilarit kokonaan ja tilasta tulee yhtenäinen ja entistäkin viihtyisämpi kokonaisuus”

Kazaam kirjoitti:

Lisäajan turvin pysäköintikonseptia pystyttiin kehittämään, ja alueelle suunniteltiin uusi erillinen kallioparkki. Kauppakeskuksen alimmasta kellarikerroksesta voitiin samalla luopua ja muuttaa ylin kellarikerros myymälätiloiksi ja huoltopihaksi, mikä paransi myös kaupallista konseptia. ”Pysäköintipaikkoja saadaan alueelle lisää, kallioparkki on sekä alueen tulevien asukkaiden että kauppakeskuksen asiakkaiden käytössä, ja lisäksi Kalasatamaan saadaan toimivat liityntäpysäköintitilat jotka osaltaan tulevat vähentämään keskustan ruuhkia,” -- Myös väestönsuojelutilat voidaan sijoittaa kallioparkkiin, mikä lisää itse keskuksen pysäköintitiloja.

Mä en ymmärrä mikä idea on luopua kellariin sijoitetusta parkista ja siirtää se kallioparkkiin. Kellari olisi varmaan halvempikin ja mikä estää tekemästä vielä yhtä kellarikerrosta lisää parkkitilaa, jotta tulisi yhtä pajon pysäköintipaikkoja autoille kuin kallioparkissa.
Joku herra varmaan saanut saanut tahtonsa läpi vikisemällä tyyliin näin:''Muttakin mä haluun kallioparkin.''

Kazaam kirjoitti:SKOLin uutiskirjeestä löytyy muutamia pienehköjä lisäsuunnittelun tuomia muutoksia:

Perustavaa laatua oleva Kalasataman keskusta rauhoittava, turvallisuutta parantava ja viihtyvyyttä lisäävä muutos liikennejärjestelyihin tuli mahdolliseksi, kun Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime kesäkuussa kaavan, joka mahdollistaa Sörnäisten liikennetunnelin rakentamisen. Alkuperäisessä suunnitelmassa kauppakeskuksen läpäisevä, 26 metriä leveä joukkoliikennekaduksi suunniteltu Kalasatamankatu voitiin suunnitella uudelleen ja kaventaa 14-metriseksi kävelykaduksi.

Hmm, eikö joukkoliikennekatu olisi tässä yhteydessä ollut aika hyvä ratkaisu? Kävelykatu on jees, mutten tiedä sen viihtyisyydestä ja toimivuudesta kansirakennelman ja sillan alla.

pyöräilybaana

Etova sana virallisessa kielenkäytössä.

RV kirjoitti:Hmm, eikö joukkoliikennekatu olisi tässä yhteydessä ollut aika hyvä ratkaisu? Kävelykatu on jees, mutten tiedä sen viihtyisyydestä ja toimivuudesta kansirakennelman ja sillan alla.

Tässä kuvassa näkyy hyvin se katu, josta on kysymys. Siis tuo keskuksen pohjois-etelä suunnassa halkaiseva katu. Havainnekuva kävelykadusta löytyy aiemmin antamastani linkistä. Jos jotain positiivista täytyy etsiä, niin ainakaan keskuksesta ei täysin lävitsepääsemätöntä möhköfanttia tule tulemaan (olettaen, että kävelykatu pysyy auki myös keskuksen kiinnioloaikoina).

Miksei ihmeessä Nihtiä ja Kruununhakaa yhdistetä kevyeenliikenteen sillalla, kun Mustikkamaahankin tulossa peräti kaksi (laituri(?)rakennelmien väli jotain 20 metriä kuvien perusteella)?!?!

RV kirjoitti:Miksei ihmeessä Nihtiä ja Kruununhakaa yhdistetä (laituri(?)rakennelmien väli jotain 20 metriä kuvien perusteella)?!?!

Kyllä sinne on raitioliikenteen ja kevyen liikenteen siltayhteys tulossa. En sitten tiedä mikä tuon havainnekuvan idea on.

Kazaam kirjoitti:En sitten tiedä mikä tuon havainnekuvan idea on.

Luulen, että kuva pyrkii esittämään avattavaa siltaa. Semmoinen tarvitaan voimalan hiilikuljetusten takia. Silta pitäisi luemma avata n. kerran viikossa, jos poltetaan kivihiiltä.

Kazaam kirjoitti:

Perustavaa laatua oleva Kalasataman keskusta rauhoittava, turvallisuutta parantava ja viihtyvyyttä lisäävä muutos liikennejärjestelyihin tuli mahdolliseksi, kun Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime kesäkuussa kaavan, joka mahdollistaa Sörnäisten liikennetunnelin rakentamisen. Alkuperäisessä suunnitelmassa kauppakeskuksen läpäisevä, 26 metriä leveä joukkoliikennekaduksi suunniteltu Kalasatamankatu voitiin suunnitella uudelleen ja kaventaa 14-metriseksi kävelykaduksi.

Niin, tolla tunnelillahan ei ole mitään tekemistä Kalasatamankadun kävelykadun kanssa. Aina sen ratikan voi vetää vaikka Capellan Puistotietä pitkin. Vaihtoehtoja löytyy.
Mutta kai se tunneli on tulossa

^Hieman ironista ja jopa noloa että Suurpelto ja Kalasatama ovat palveluiden suhteen suurinpiirtein tasoissa. Enpä olisi ajatellut että kauppakeskuksen rakentamiseen on hankalaa saada rahoitusta. Olettaisin että investoijat nimenomaan pelkäävät ylitarjontaa kun näitä hankkeita on kolme kolmen kilometrin säteellä ja kolmen kilometin etäsyydellä on jo keskusta. Kalasataman on vaikea saada rahoitusta kun se ei vielä ole liikenteellisesti yhtä vilkas kuin Pasila ja Herttoniemi.

Jos palvelut olisi sijoitettu kivijalkoihin olisivat palvelut saapuneet alueelle samalla kuin asukkaat muuttavat alueelle.

Clepe kirjoitti: Jos palvelut olisi sijoitettu kivijalkoihin olisivat palvelut saapuneet alueelle samalla kuin asukkaat muuttavat alueelle.

Niinpä.

Kaupungin rakentamisesta vähitellen tolkullisen kokoisena yksikköinä puhutaan usein julkisivujen vaihtelevuuden ja mielenkiintoisuuden yhteydessä, mutta asialla on tämä finanssipuolensa. Möhkäleostarit ja isot tornit vaativat isoja pääomia, joita odotellessa katsellaan joutomaita ja työmaamonttuja. Samaa on luvassa lisää Pasilan tornikorttelissa. Toivottavasti ei Tripla-kompleksihässäkän osalta.

Toivon, että tuo uutisessa mainittu "kaksi suurta ruokakauppaa" tarkoittaa tässä yhteydessä vaikkapa Lidliä ja Carrefouria. Saataisiin vähän vaihtelua.

...ja valittajat pääsivät tavoitteeseensa..? No, jospa sitä rahaa nyt löytyisi jostain nopeasti.

Clepe kirjoitti:Jos palvelut olisi sijoitettu kivijalkoihin olisivat palvelut saapuneet alueelle samalla kuin asukkaat muuttavat alueelle.

Ei kai se ihan noin itsestään selvää ole. Jos alueella ei ole asiakkaita, ei sinne välttämättä tulisi niitä palveluitakaan, vaikka tilat olisivat valmiina.

JR kirjoitti:

Clepe kirjoitti:Jos palvelut olisi sijoitettu kivijalkoihin olisivat palvelut saapuneet alueelle samalla kuin asukkaat muuttavat alueelle.

Ei kai se ihan noin itsestään selvää ole. Jos alueella ei ole asiakkaita, ei sinne välttämättä tulisi niitä palveluitakaan, vaikka tilat olisivat valmiina.

Olipas huolimattomasti kirjoitettu. Tarkoitin että palveluita saapuvuu alueelle sitä mukaa kuin alueen asukaspohja tekee palveluiden tuottamisen kannattavaksi. Kauppakeskus valmistuu kerralla, joten sitä ei kannata saada valmiiksi ennen kuin alueella on tarpeeksi suuri asukaspohja. Kivijalkakaupat taas valmistuisivat vähän kerrallaan joten ne sopeutuvat paremmin kysyntään alueen rakentuessa.