Taloforum.fi

Lohipadon koulu puretaan – tilalle asuntoja arkkitehtikisan pohjalta

http://www.oululehti.fi/etusivu/lohipad ... 22520.html
http://www.kaleva.fi/uutiset/lohipadon- ... oja/860686

Mukavalle paikalle lähelle keskustaa, jokea ja puistoja.
Ei vielä tuo kuva paljon kerro, mutta matalalta näyttää 2-5 kerrosta.


Havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy


Toppilansalmen pohjoisrannan rakentaminen on alkanut/alkamassa.
Ensialkuun muutama 8 kerroksinen pistetalo mukavilla jokisuistomaisemilla.


kaava
kuva: Rakennusteho Oy

"tornitalot"
kuva: Rakennusteho Oy

salmelta päin
kuva: Rakennusteho Oy

maisema
kuva: Rakennusteho Oy

"Sijoituksesi arvoista asumista, merellisissä maisemissa"

DFox kirjoitti:Lohipadon koulu puretaan – tilalle asuntoja arkkitehtikisan pohjalta

http://www.oululehti.fi/etusivu/lohipad ... 22520.html
http://www.kaleva.fi/uutiset/lohipadon- ... oja/860686

Mukavalle paikalle lähelle keskustaa, jokea ja puistoja.
Ei vielä tuo kuva paljon kerro, mutta matalalta näyttää 2-5 kerrosta.

Hyvä, että homekoulun paikalle saadaan uusia rakennuksia. Lisäksi Koskitien ja erityisesti Koskitien itäpuolen rannan tyyliin sopii paremmin hieman matalammat talot, joten kerroskorkeudet ovat varmaankin toimivat. Toivottavasti toteutuskin on paikkaan sopiva. Lisäksi haluaisin, että taloihin tulisi tilavampia perheasuntoja keskustan vastaavia taloja enemmän, jotta Tuiraan saataisiin houkuteltua lapsiperheitä. Paikkahan on erittäin hyvä ja kaikki palvelut lähellä.

DFox kirjoitti:Lohipadon koulu puretaan – tilalle asuntoja arkkitehtikisan pohjalta

Oho. Tämä projekti tuli minulle aivan puskasta - hienoa, että Tuiraakin tiivistetään. Kuten olen valittanut täällä moneen kertaan, Tuira muuttui lähinnä 1970-luvun aluesaneerauksen seurauksena aiemmasta tiiviistä ja matalasta puutalokaupungista väljäksi betonilähiöksi. Korttelit ovat sekavia ja pihat eivät rajaudu luontevasti julkisesta tilasta (kuva 1). Koska Tuira on keskeisiltä osiltaan toiminnallisesti osa kantakaupunkia, tulisi alueella mielestäni suosia "perinteistä" kaupunkitilaa tuottavaa suunnittelua ja pyrkiä eheyttämään lähiömäisiä suurkortteleita rajaamalla katuja ja pihoja uudisrakennuksilla. Hyvänä esimerkkinä toimivasta eheyttämisestä on aiemmin tässä ketjussa esitelty Koskitie 25:n uusvanha puutalo. Myös tässä Lohipadon suunnitelmassa on ratkaistu onnistuneesti Koskitien varren pienipiirteisen mittakaavan yhdistäminen Lassinpuiston puoleiseen korkeampaan rakentamiseen, joskin havainnekuvien perusteella suunnitelma toistaa ehkä liikaakin nykyistä pistetalo-/lähiöstruktuuria (kuva 2). Toivoisin myös Lehtorannan toimintakeskuksen puutalon (kuva 3) säilymistä ja uusien kaksikerroksisten rakennusten sijoittamista sen kanssa samaan linjaan kiinni katuun, mikä suunnitelmassa ei näytä aivan toteutuvan.


Kuva 1. Alue nykyisellään.


Kuva 2. Dokumentista rosvottu havainnekuva.


Kuva 3. Lehtorannan toimintakeskus Koskitien ja Laanilantien kulmassa. Suunnitelman mukaan tämä siis purettaisiin.

Vuoden 1914 kaavassa (kuva 4) ei ollut merkittynä Lassinpuistoa, vaan talot reunustivat tiiviisti Etelätarhatie-nimellä kulkenutta, Pyykösenpuistosta kirkolle johtavaa katua (Valtatien ja Koskitien välillä kulkeva samansuuntainen nykyinen kevyen liikenteen väylä korttelin 114 pohjoispuolella). Kalevan kuvakoosteesta (kuvat 22 ja 23) huomaa, että vielä 1970-luvulla Lassinpuiston paikalla Etelätarhatien varressa oli puutaloja, jotka purettiin puiston ja Valtatien ja Etelätarhatien välisen suurkorttelin pysäköintikenttien tieltä. Vaikka suunnitelmassa Lassinpuisto rajautuukin nykyistä paremmin Lohipadon korttelin 8-kerroksisella rakentamisella ja pihakannella, palauttaisin mielelläni ainakin Etelätarhatien pohjoispuolen rakennetuksi Elokuvateatteri Starin siipiosan jatkeelta itään (kuvat 1 & 5). Tämä edellyttäisi Etelätarhatien ja Valtatien välisten kortteleiden pysäköinnin siirtämistä maan alle tai pysäköintitaloon, mutta mahdollistaisi samalla nykyisin parkkipaikkoina toimivien pihojen kehittämistä suojatummiksi ja viihtyisämmiksi.


Kuva 4. Jungin kaava vuodelta 1914.


Kuva 5. Kalliotien ja entisen Etelätarhatien risteys.

heikki. kirjoitti:Lisäksi haluaisin, että taloihin tulisi tilavampia perheasuntoja keskustan vastaavia taloja enemmän, jotta Tuiraan saataisiin houkuteltua lapsiperheitä. Paikkahan on erittäin hyvä ja kaikki palvelut lähellä.

Samaa toivon minäkin. Jokirannan luksustalojen ja Kalliotien rujojen vuokrakasarmien välillä on varsin suuri sosiaalinen kontrasti, joten lisärakentamisen toivoisi monipuolistavan alueen sosiaalista rakennetta. Varsinkin heti suunnittelukorttelin pohjoispuolella sijaitsevalla 196-asuntoisella Tuiranmajalla (kuva 6) on melko legendaarinen maine. Toisaalta minulla on omakohtaista kokemusta myöskin hurjina pidetyistä Valtatien pohjoispuolisista VVO:n blockeista (kuva 7), jotka lopulta vaikuttivat melko normaaleilta vuokrataloilta. Ehkä Kalliotien maineessa on siis edelleen vanhoilta ajoilta periytyvää "Lapin lisää". Sivakkakin (kaupungin vuokra-asuntofirma) näytti peruskorjaavan Starin vastapäistä taloa oikein laadukkaaksi. Jos joltain löytyy kuvia jokirannan vauraista taloista, pistäkää toki näytille tähän. Itse kun tykkään kuvailla enemmän tätä sosiaaliporno-osastoa.


Kuva 6. Tuiranmaja. Arska ja Reiska parvekkeella heti aamutuimaan. Linkin takana suunniteltujen 8-kerroksisten rakennusten kanssa suurinpiirtein samalta korkeudelta Tuiranmajasta räpsäisty foto keskustaan päin.


Kuva 7. VVO:n talot Kalliotiellä.

Tässä nyt tuli varsinaisen projektikommentin lisäksi ylimääräistäkin visiointia.

Laajennetun leipomon sekä pääkonttorin rakennustyöt taka-löyttyyn/nokelaan/höyhtyälle? hyvässä vauhdissa.









Katri Antell Oy on vuonna 1880 toimintansa aloittanut oululainen leipomo- ja ravintola-alan perheyritys. Nykypäivänä yritys työllistää noin 740 työntekijää.

Katri Antell Oy:n konserniin kuuluva Antell-Leipomo Oy on Suomen toiseksi vanhin ja yksi suurimmista leipomoista. Konsernilla on kaksi leipomoa Oulussa. Leipomon tunnetuimpia tuotteita ovat muun muassa Katri Antellin lounassämpylä ja Antellin omenahyve. Konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli noin 38 milj. euroa. Antell-Catering Oy:llä on valtakunnallisesti yli 100 ravintolaa ja henkilöstöravintolaa Helsingistä Rovaniemelle.

-wiki-

Teknisten virastojen talo Taka-löytyssä noussut lopulliseen korkeuteensa. Tuplasti korkeampana olisi voinut näyttää joltakin. Alkuperäinen väri oli musta, mutta se oli millelie lautakunnalle liian rohkea.?



Etu-Löytyn suunnasta



Keskustan suunnasta



Kirurgian avohoitotalo Kontinkankaalla Oulun yliopistollisen sairaalan sekä Medipoliksen naapurissa näyttää jo aika valmiilta.







Medipolis

Kiitos kuvista.

DFox kirjoitti:Laajennetun leipomon sekä pääkonttorin rakennustyöt taka-löyttyyn/nokelaan/höyhtyälle? hyvässä vauhdissa.

Kaupungin karttojen mukaan on muuten Karjasiltaa (eli Taka-Lyöttyä?), ja postinumero on Höyhtyä-Nokelan.

Positiivista tässä on, ettei kaikki teollisuus karkaa parinkymmenen kilometrin päähän keskustasta ja että Höyhtyällä leijuu jatkossakin tuoreiden leipomotuotteiden tuoksu. Naapurissa sijaisteva Kaleva sen sijaan muuttaa Ruskoon Postin uuden lajittelukeskuksen viereen. Kalevan kortteliin onkin paraikaa vireillä kaavamuutos, joka tuonee tullessaan alueelle yhden kalustehallin lisää ja hurjasti parkkipaikkoja.

Dfox kirjoitti: Teknisten virastojen talo Taka-löytyssä noussut lopulliseen korkeuteensa. Tuplasti korkeampana olisi voinut näyttää joltakin. Alkuperäinen väri oli musta, mutta se oli millelie lautakunnalle liian rohkea.?

Torneja ja kerroksia on lähitulevaisuudessa luvassa Saaristonkadun aseman puoleiselle sivustalle ja Resiina-kortteliin radan puolelle, joten minusta korkeus on tuolle paikalle aivan hyvä. Mustassa suunnitelmassa ei kyllä mitään muuta hyvää ollut kuin väri. Tuohan olisi toteutuessaan ollut melkein yhtä hirveä tönö kuin maamme ensimmäinen nollaenergiakerrostalo, joka on rakennettu Asuntomessuja silmällä pitäen Kuopioon. Saattoi noita mustia suunnitelmia olla useampiakin, mutta en niitä löytänyt.

Miksiköhän Teknisten virastojen taloa ei rakennettu niin isoksi kuin kaavassa sallitaan, eli rakennuksesta tehtiin Lintulammnetieltä katsottuna puolet kaavoitettua lyhyempi? Kyllä sitä vielä vuosi sitten hehkutettiin, kuinka Oulu elvyttää, mutta näköjään alhaisia hintoja ei tässäkään tapauksessa osattu käyttää hyväksi, vaan jatke tehdään sitten nousukauden aikana.

Ajelin tuon matkakeskuksen simulaation läpi Lemminkäisen sivuilla ja kyllä tällä rakennuksella on todella suuri vaikutus kaupunkimaisuuteen. Se rajoittaa ja kokoaa kätevästi lähes koko keskustan länsilaidan. Rakennuksen korkeus vaikuttaisi oleva ihan kohdallaan suhteessa muihin rakennuksiin, matalimmat osat noin 2,5-kerroksisten asuinrakennusten korkuisia ja torniosat noin 5-kerroksisia ja lisäksi korkein torni noin 6-kerroksinen. Olisin toivonut tuon korkeimman torniosan olevan vielä kerrosta-kahta korkeampi jolloin rakennus toisi ympäristöön enemmän mahtipontisuutta.

Jos radan toinen puoli tulisi vielä nelosvaihtoehdon mukaan kauppakeskukseksi niin alue ja Raksila tuntuisivat todellakin keskustan jatkeelta. Tällöin Raksilan marketit eivät olisi enää mikään erillinen osa kaupungin keskustan laitamilla. Kenties Raksilan puolen korkeat tornit myös korvaisivat matkakeskuksen hieman matalahkon korkeuden.

Edit: Tuossa kuvassa kyllä on hieman erilainen arkkitehtuuri, kuin simulaatiossa, joten vaikea sanoa, mikä malli on eniten lopullisen kaltainen.

heikki. kirjoitti: korkein torni noin 6-kerroksinen. Olisin toivonut tuon korkeimman torniosan olevan vielä kerrosta-kahta korkeampi jolloin rakennus toisi ympäristöön enemmän mahtipontisuutta.

Minusta tämä kohta näyttää kyllä selvästi kuutta normikerrosta korkeammalta, ja on omasta mielestäni varsin massiivinen tuohon kohtaan.



Ja kuten totesitkin jo, niin rakennuksella on suuri vaikutus Oulun kaupunkimaisuuteen. Sen ansiosta ydinkeskusta laajenee merkittävästi nykyisin niin suppealta Rotuaarin alueelta aseman suuntaan.

Iggy.P kirjoitti:

heikki. kirjoitti: korkein torni noin 6-kerroksinen. Olisin toivonut tuon korkeimman torniosan olevan vielä kerrosta-kahta korkeampi jolloin rakennus toisi ympäristöön enemmän mahtipontisuutta.

Minusta tämä kohta näyttää kyllä selvästi kuutta normikerrosta korkeammalta, ja on omasta mielestäni varsin massiivinen tuohon kohtaan.



Ja kuten totesitkin jo, niin rakennuksella on suuri vaikutus Oulun kaupunkimaisuuteen. Sen ansiosta ydinkeskusta laajenee merkittävästi nykyisin niin suppealta Rotuaarin alueelta aseman suuntaan.

Kyllä rakennukset näyttävät luonnoksessa korkeammilta. Torni on n.8/9 kerrosta ja "pikkutornit" n.5/6 kerrosta.
Hanke on hyvä ja pitkään odotettu.
Koska hanketta on niin pitkään vatvottu, valitettu ja lykätty, en itse siihen usko enenkuin paikalla on syvä monttu ja nostureita rakennellaan.

Yksi hyvin tarpeellinen projekti kaupunkikuvalle on julkisivuvalaistuksien asentaminen. Se on edennyt viime aikoina ihan hyvin, vaikka Rotuaarin alueella mitään ei olekaan vielä tapahtunut. Eli jos joku kaupunkia muuten vähemmän tunteva on poikennut ihmettelemässä keskustan kieltämättä aika karua nykytilaa, niin ei kannata sen perusteella muodostaa vielä lopullista mielikuvaa Oulusta.

Ensi kesänä aloitetaan kuvassa olevan kävelykatualueen kunnostus jonka yhteydessä valaistus asennetaan mm. näihin taloihin, ja katualue saa kauan kaivatun sulanapitojärjestelmän. Tämä tapahtuu ajankohtaisesta parkkipäätöksestä riippumatta.



Alla kuvia rakennuksista joihin julkisivuvalaistus on jo toteutunut:

Cityhall.



Sama hökkeli toisesta suunnasta. Kuvan etualalla näkyvien valojen pitäisi muodostaa yhtenäinen nauha uoman reunalle. Useampi lamppu on kuitenkin pimeänä.

Kirkon julkisivuvalaistus on kyllä todella surkea. Isokadun puolella yksi säälittävä pottilamppu. Muistelisin että remontin yhteydessä oli puhetta tornin valaistuksesta, mutta taisi olla Ouluun liian rohkea hanke Samat tahot lienee torpanneet Nokian peltolan yksikön kunnollisen julkisivuvalaistuksen "luurankomaisena"
Holiday In halusi myös valaista omaa rakennustaan...Ei saa.

Lääninhallitus ruminen metallipylväineen on myös todella surkea julkisivuvalaisu.

Missä nuku:n korttelin julkisivuvallaistus, Oulun yliopiston arkkitehtikorttelin kauniit rakennukset huutavat valoa synkässä Oulussa, Oulun ammattikorkeakoulun rakennukset sekä kaupunginsairaalan funktistalot Oulun keskustassa sisääntuloväylällä kaipaisivat valoja, vanha rautatieasema ja asemaravintola, letkunpuiston ympärillä olevat talot, RAUTASILTA.

Näitä kohteita Oulussa riittää ja tässäkin tullaan pahasti muuta Suomea jäljessä, vaikkakin pimeyttä meillä riittää.

Poikkimaantien silta.

WSP Finland Oy/Kaleva

http://www.kaleva.fi/plus/index.html

Perinteinen ruma silta jatkaa Oulun viimeisen n. 80 vuoden perinteitä tehdä halpa ja ruma silta kun sellainen tarvitaan.
Silta tulee tarpeeseen ja tekee poikkimaantiestä todellisen kehätien. SATAMA-Limingantie-E75/E4-Kainuuntie 22-Kajaanintie-Vaalantie-(Kuusamontie 20)

Kaupunginvaltuusto päätti hetki sitten, että pysäköintiratkaisusta ei järjestetä kansanäänestystä. Päätös rakentamisesta jäi tänään pöydälle, mutta tulee uuteen käsittelyyn jo viikon päästä. http://www.kaleva.fi/uutiset/kalliopark ... lle/876180

Laitan tähän alle vielä selvennyksen vuoksi materiaalia josta selviää mistä tuossa parkkipäätöksessä pohjimmiltaan on kysymys. Eli Oulun keskustan kehittämisestä ydinkortteleiden osalta. Pysäköinin ja huollon järjestäminen on ollut edellytyksenä lisärakentamiselle.

Alla kuvia kortteleista joita asia koskee. Lisärakentaminen on tulossa nimettyihin kortteleihin:

Kauppuri, Pallas ja Yhdystorni-korttelit. Etuoikealla näkyy yksi Oulun harvoista umpikortteleista.



Galleria-kortteli. Tähän olisi tulossa Sokos-tavaratalo.



Samat korttelit. Uusi rakennusmassa on kuvassa sinisellä.



Tässä on kävelyalueen tavoiteltu laajentuminen. Tummempi keltainen on nykyinen kävelyalue. 8.9.2010 päivätyn Elinvoimainen kaupunkikeskusta-raportin mukaan tästä vallitsee yksimielisyys.




Keskustahankkeita esittelevään info-tilaisuuteen osallistuvilta kerättiin mielipide keskustan nykytilasta. Kyselyssä ihmisiä pyydettiin vastaamaan peruskouluarvosanoilla seuraaviin asioihin. Alla keskiarvot vastauksista. Vastaajat ovat selvästi realisteja..




Vielä yksi Teknisen keskuksen julkaisema kuva Oulun keskustasta. Tasapaksuun kaupunkikuvaan halutaan muutosta ydinkortteleihin sijoituvilla noin kymmenen kerroksisilla rakennuksilla (jotka tosin sijoittuvat kuvan ulkopuolelle), ja aseman seudulle suunnitelluilla korkeammilla rakennuksilla. Etualalla keskustan uudempaa aluetta.

Kauan meni ennen kuin ensimmäiset kuvat peruskorjatusta kaupungintalosta laitettiin Taloon näytillä, kiitokset siitä Iggylle. Rakennuksen ulkoasun näkyvin muutos oli auringon haalistaman maalauksen uusiminen, mikä paransi ulkonäköä mielestäni todella paljon. Sisätiloissa, joihin tehtiin talotekniikan uusimisen lisäksi joitakin huonemuutoksia, en ole vielä vieraillut. Jossakin lehdessä kerrottiin remontin aikana, että kaupunkilaisille tullaan esitelemään remontoitu talo, mutta ainakaan minun silmiini ei ole osunut mitään ilmoituksia kiertokäynneistä. Täytynee jossain vaiheessa käydä sitten yksin katselemassa vaikkapa jonkun valtuustokokouksen yhteydessä.

Linnankadun virastotalon (toinen kuvatuista taloista) remontoitiin niinikään aivan vasta. Kyseessä on yksi Oulun vanhimmista kivitaloista, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1859. Lääninarkkitehti Viktor Sucksdorffin jugendtyylinen laajennus on 1900-luvun alusta. Remontista oli hyvä artikkeli Forum24-lehdessä. Torikadun varrelta löytyy vielä yksi äskettäin julkisivuremontoitu 1800-lukulainen arvorakennus, entinen Suomen pankin talo, josta olisi myöskin mukava nähdä kuvia.

Hyvä ja selkeä esitys kallioparkista. Onneksi kansanäänestystä ei järjestetty: valtuutetut on valittu sinne päättämään, äänestys olisi kovin kalis eikkä se juuri ketään kiinnostaisi. On kovin kummallista, että moni vasemmistoliiton ja vihreiden edustaja äänesti nyt kansanäänestyksen puolesta, mutta kuntaliitoksesta katsoivat olevansa kykeneviä päättämään itse. Tämänkaltaista populismia/kallioparkin vastustamista en hyväksy, vaikka en itsekään keskitettyä ratkaisua puolla.

Täytyy sanoa, että tuo matkakeskus ei kovin ihmeellisen näköinen ole. Sinänsä varmaan tarpeeseen ja kannatettava, mutta vanhojen talojen hävittäminen alueelta on Oulun historia huomioon ottaen erittäin väärin.
Erityisesti kivikukko-pommisuoja sekä muu miljöö olisi pitänyt suojella järkevällä tavalla. Taas häviää yksi osa historiallista Oulua, toisaalta ei sitä ole enää paljon jäljelläkään muutenkaan.