Taloforum.fi

Nyt rakkaat Manselaiset lapiot käteen ja rataa tekemään! Niin saadaan tänne Turkuunkin joku ratikka joskus vuonna 2050.

Tampereen kaupunki teki internetissä kyselyn ratikasta. 85 prosenttia 1264 vastaajasta haluaisi Tampereelle ratikan. Rakentamistakin toivottiin pikaisesti.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Pi ... ikka+.html

Kuka hemmetti ei haluaisi suht isoon kaupunkiin ratikkaa? Ai niin ne yli 80-vuotiaat. Kaupunkien pitäisi jäätyä ja minkään ei pitäisi muuttua.

Kyllä kaikkihan me halutaan ratikka. Huomasin juuri koomisen piirteen tässä Ratikka Tampereelle ja Turkuun hommassa.
Kaikki kitisee, että Tampere on pieni paikkaa ettei täällä tuollaisia Ratikoita tarvita. Ehkä näin, mutta sitten kattelin tota
toista Threadia mielenkiinoisista tilastoista ja huomasin, että Turkuhan on jäänyt nykyään 20% Tamperetta pienemmäksi paikaksi.
Ei sillä ettei Turkukin sitä voisi tarvita ja fiksuahan se olisi jos 1-2 runkolinjaa sinnekkin rakennettaisiin.
Mahtaa vain olla vielä vaikeampi ajaa se Lännen naapurissamme läpi kun se täälläkin on ollut työn ja tuskan takana...

jusa-masa kirjoitti:Kaikki kitisee, että Tampere on pieni paikkaa ettei täällä tuollaisia Ratikoita tarvita

Tällaiset kitisijät eivät ymmärrä lainkaan mistä liikenteessä on kysymys, eivätkä valitettavasti ymmärrä sitä, että jos ei ole asiaan lainkaan perehtynyt, niin silloin ei pitäisi olla isoon ääneen sellaista asiaa kommentoimassa.

Ensinnäkin: Tampere on lähes ainoa yli 200 000 asukkaan kaupunki Länsi-Euroopassa, missä ei vieläkään ole minkäänlaista kaupunkiraideliikennettä. Eli Tampere on jonkin sortin vain autoiluun ja parkkikenttiin perustuva liikenteeen ulkoilmamuseo. Alla on muutama esimerkki niistä lukuisista pienistä kaupungeista, jotka ovat Tamperettakin pienempiä tai suurin piirtein samankokoisia. Niissä ratikka tahkoaa kaupungille ja yrittäjille rahaa ja kaupunkilaisille huippuhyvää palvelua.

Toiseksi: Liikenneväylän tarvetta ei määritellä kaupungin koon mukaan, vaan suunnitellun väylän varressa sijaitsevien asuinalueiden, työpaikkojen ja käyntikohteiden mukaan. Tampereella suurimmat tällaiset kohteet sijaistsevat lähes kaikki yhden ainoan pääraitiolinjan Hervanta-Lukonmäki/Hallila-Kaleva-Tammela-Keskusta-Amuri-Pispala-Lielahti-Lentävänniemi varrella 30-400 metrin pysäkkietäisyydellä raitiotiepysäkeistä.

LISTA MUUTAMISTA TÄYSIN UUSISTA RAITIOTIEKAUPUNGEISTA JOISSA ALLE 300 000 ASUKASTA
(Kaupungin nimen perässä suluissa asukasluku, raitiotien valmistumisvuosi sekä raitiotien pituus)
Valenciennes (42 000, 2007, 18), Oostende (70 000, 2010, 68,0), Rouen (108 000, 1997, 15), Mullhouse (110 000, 2009, 13), Bergamo (115 000, 2009, 12,5), Parla (116 000, 2007, 8,2), Jaen (120 000, rakenteilla, 5), Sassari (132 000, 2006, 4,3), Tours (137 000, 2013, 15,3), Le mans (150 000, 2007, 15,0), Brest (150 000, 2013), Angers (152 000, 2011, 12,0), Dijon (155 000, 2013), Grenoble (157 000, 2007, 32,0), Gagliari (160 000, 2008, 6,5), Mestre 170 000, 2005, 20,0), Orleans (170 000, 2000, 18), Donostia/San Sebastian (180 000, 2005, 3,3), Saint-Etienne (180 000, 2010, 22,5), Le havre (180 000, 2012, 13,0), Besancon (180 000, rakenteilla), Saarbrucken 180 000, 1997, 16,0), Reims (188 000, 2012, 11,0), Padova (213 000, 2007, 10,3), Teneriffa (220 000, 2007, 14,5), Porto (225 000, 2002, 20,0), Lille (226 000, 1995, 18,5), Montpellier (230 000, 2009, 36,0), Vitoria-Gasteiz (235 000, 2008, 9,0), Granada (238 000, Rakenteilla, 16,0), Århus (240 000, 2015), Messina (244 000, 2003, 7,7), Bergen (245 000, 2010, 10,0), Bordeaux (250 000, 2008, 44,0), Strasbourg (273 000, 2008, 54,0), Nottingham (280 000, 2004, 14,0), Utrecht (283 000, 2000, 20,5), Nantes (283 000, 2009, 43,0)...

Eikä tässä listassa ole läheskään kaikki, näitä on kymmeniä lisää. Ja lisää uusia raitioteitä tulee 6 viikon välein (lähde: Transit and Urban Rail- lehti)

Luukie kirjoitti:Kuka hemmetti ei haluaisi suht isoon kaupunkiin ratikkaa? Ai niin ne yli 80-vuotiaat. Kaupunkien pitäisi jäätyä ja minkään ei pitäisi muuttua.

Taitaa olla muut.. vanhusten on huomattavasti helpompi kulkea ratikalla kuin dösällä. Ratikalla kulkiessa ei ole ainoatakaan "porrasta" kun hyppää kyytiin, jota jokaisessa dösässä on, vaikkakin olisi matalalattia.
Mutta hienoa Tampere!!! Turku

Tästä linkistä saa esille Tampereen raitiotiehankkeen internetissä olleen tavoitekyselyn tarkat tulokset ja analyysin.
Vastaajien enemmistö oli 26-45 vuotiaita, eli juuri kaupunkilaisten keski-ikä. Kaikesta näkee, että kysely on hoidettu ammattimaisesti:

http://www.tampere.fi/material/attachme ... 171210.pdf

Ja todellakin: Vanhukset, lasten kanssa liikkuvat ja heikkokulkuiset ovat ryhmä, joka saa tilavasta ja tasaisesti kulkevasta matalalattiaratikasta suurimman hyödyn. Koittakaapa mennä heikoilla jaloilla tai rollaattorilla bussin kyytiin - ei onnistu, mutta ratikalla onnistuu. Rollaattoreita ja lastenrattaitakin mahtuu ratikkaan vähintään kolminkertainen määrä mitä bussiin.
Tärkeä ja suuri mahdollisuus on myös se, että ratikkaradan varteen voidaan kaavoittaa suoraan ratikkapysäkin eteen seniori- ja palveluasumista, josta pääsee kotiovelta suoraan Kauppahalliin, terveyskeskukseen jne.

Ala Amurin Viki kirjoitti:Kaikesta näkee, että kysely on hoidettu ammattimaisesti

Kysely on hoidettu kyllä kaikkea muuta kuin ammattimaisesti. Tämän tyyppisen inttärwebbikyselyn yleistettävyys on aika heikoilla kantimilla.

xoop kirjoitti:Kysely on hoidettu kyllä kaikkea muuta kuin ammattimaisesti. Tämän tyyppisen inttärwebbikyselyn yleistettävyys on aika heikoilla kantimilla

Missä kohtaa mielestäsi on tehty virhe? Voithan osoittaa ja perustella kritiikkisi ja samalla kertoa, että mikä on ammatillinen ja koulutuksellinen asemasi suhteessa sveitsiläis-suomalaiseen raitiotiesuunnittelutyöyhtymään?
Tosiasia on, että koko raitiotiesuunnittelu on erittäin ammattimaisesti hoidettu ja poikkeuksellisella avoimuudella. Asukkaat, yrittäjät, poliitikot ja yhteisöt pääsevät osallistumaan hankesuunnitteluun jo ennen kuin mitään edes esitetään. Tämä on ensimmäinen kerta kun avoimuus on 100%:sta. Esim. missään autoiluhankkeessa ei koskaan ole näin ollut.

Mitä tarkoitat "inttärwebbikyselyn" heikkoudella? Savumerkeillä, huutoäänestyksellä ja kirjekyyhkyilläkö tämäntyyppiset kyselyt sinun mielestäsi pitäisi hoitaa 2010-luvulla?

Kyllä asia on nyt niin, että kaikenvalittajat valittavat hautaan asti: jos ei kysellä, niin väärin meni - jos kysellään niin sekin on heidän mielestään väärin. Tehtiin niin tai näin, aina luonnevalittajan mielestä väärin päin. Hienoa kuitenkin, että murskaava 85% enemmistö tamperelaisista ymmärtää, että valittamalla ja vastustamalla ei Tampereen asioita edistetä. Kyllä tällaiset kyselyt aina suuntaa antavat. Nyt on kysytty tänä vuonna jo kolmasti (Aamulehden suuri ratikkavaali, Tori-lehden torikysely ja Kaupungin tavoitekysely). Kaikissa murskavoitto raitiotielle. Ei ole mitään epäselvää siinä mitä kansan suurempi osa liikenteen osalta nyt haluaa, vaikka marginaali olisi +/- 30%.

En ymmärrä mitä tekemistä koulutuksellisella tai ammatillisella asemallani on väitteeni kanssa, muuta kuin ehkä tilastotieteen näkökulmasta. Ja myönnän sen, että se ei varsinaisesti kuulu ydinosaamisalueisiini. Joka tapauksessa näilläkin vajavaisilla tiedoilla uskaltaisin väittää että kyselyssä on tiettyjä ongelmakohtia.

1) Kysely on ollut avoinna kaikille. Nähdäkseni se olisi tullut rajoittaa koskemaan ainoastaan tamperelaisia (satunnaisotos), koska vaikuttavuudeltaan ja rahoituksen osalta kyseessä on hyvinkin paikallinen hanke.

2) Tähän kyselyyn kuka tahansa pystyi vastaamaan mitä tahansa ja käytännössä halutessaan myös useita kertoja.

3) Kyselyraportin selvityksenkin mukaan uskaltaisin tehdä arvauksen, että kysely on levinnyt voimakkaasti nimenomaan vahvasti raitiotietä kannattavien keskuuteen.

4) Vaikka esim. savumerkit ja kirjekyyhkyt ovat jo hieman passé, niin postin välityksellä olisi saavutettu heterogeenisempi otos kuin intärwebin kautta.

Kyselyn tarkoitus ei ollut selvittää tamperelaisten mielipidettä siitä, pitäisikö raitiotie rakentaa vai ei (vaikka Aamulehden uutisesta saikin sellaisen käsityksen). Se oli yksi keino kerätä taustatietoa raitiotien alustavan yleissuunnitelman tavoiteasettelun pohjaksi. Kyselyyn vastanneiden näkemyksiä ei tietenkään voi yleistää koskemaan kaikkia tamperelaisia, mutta sillä ei siis ole tässä tapauksessa väliä.

http://www.tampere.fi/material/attachme ... ettelu.pdf

Mistään varsinaisesta gallupistahan tämä kysely ei käy siltä osin, että jos haluttaisiin tietää tamperelaisten yleinen mielipide ratikkahankkeesta. Tämä siksi, ettei vastaajaryhmää tai edes vastauskertoja ole, kuten sanottua, mitenkään rajattu.

Yleisten tavoitteiden löytämiselle ratikkahankeelle tällainen kysely kuitenkin soveltuu paremmin (ei toki yksinään vaan yhdessä asiantuntijalausuntojen kanssa). Tämä siksi, koska vastausryhmänä olevat ratikasta erityisesti kiinnostuneet lienevät myös sen tuleva ydinkäyttäjäryhmä. Tietysti olisi myös voitu tehdä vaikkapa niin, että satunnaisotannalla valituille 10.000 tamperelaiselle olisi lähetetty postitse käyttäjätunnukset nettikyselyyn, ja katsottu kuinka moni heistä vastaa. Mutta kaikille avoin kysely oli varmastikin se kustannustehokkain menetelmä.

Lisäyksenä vielä, että ratikkaa käyttäisivät luonnollisesti myös hyvin monet ulkopaikkakuntalaiset, varsinkin jos se linjataan TAYSin kautta. Tältä osin on ainakin minun mielestäni paikallaan, että kyselyyn saivat vastata myös kauempana asuvat.

xoop kirjoitti:En ymmärrä mitä tekemistä koulutuksellisella tai ammatillisella asemallani on väitteeni kanssa, muuta kuin ehkä tilastotieteen näkökulmasta. Ja myönnän sen, että se ei varsinaisesti kuulu ydinosaamisalueisiini

Kirjoitit, että "tavoitekysely on hoidettu kaikkea muuta kuin ammattimaisesti". Olisi kohtuullista esittää, että millä tieto- ja kokemustasolla esität näin jyrkän väitteen. Suunnittelua on tekemässä kaksi kokenutta liikennesuunnittelutoimistoa (Suomi ja Sveitsi), sekä niiden lisäksi TTY ja T:reen Joukkoliikennet:sto. Työhön osallistuu siis kymmeniä korkeasti koulutettuja vahvan kokemuksen omaavia ammattilaisia.

Kyselyyn vastanneista naapurikuntalaisia oli 7% (eli potentiaalisia ratikan käyttäjiä, jotka opiskelevat, asioivat ja työskentelevät T:reella). Ulkopuolelta T:reen seudun vastaajia oli 6%. Eli 87% vastaajista oli T:reelta ja 94% kaupunkiseudulta. Ratikalle myönteisiä oli 85%, joka luku on lähes täsmälleen vastaava kuin Aamulehden suuressa kahden viikon ratikkavaalissa aiemmin kesällä 2010 (ratikkaa kannatti silloin 87%).

Aina voi väittää mitä vaan äänestystä vääräksi, jos tulos ei miellytä. Molemmissa kyselyissä oli yhteensä n. 2500 vastaajaa, joka varmasti antaa oikean suunnan, vaikka virhemarginaaliksi laskisi 20-30%. Kaikilla oli mahdollisuus osallistua. Kyselyä mainostettiin näkyvästi kaikissa tärkeissä kanavissa ja se oli ykkönen kaupungin omilla sivuilla kolmen viikon ajan. Moni ratikan kannattaja ei sitä silti täyttänyt. Ja edelleenkin voi tulla kumoamaan kaikki suunnitelmat: tulossa on lisää kyselyitä, kaksi työpajaa ja kaksi yleisötilaisuutta.

^Odotan innolla muuten tulevia yleisötilaisuuksia että onko siellä normaalia vähemmän näitä vanhoja valittajakonkareita, eli olisiko kerrankin että hankkeella on enemmän aktiivisia kannattajia kuin aktiivisia valittajia! Yleensähän niinkun kaikki tiedämme yleisötilaisuuksiin osallistuva porukka antaa kaikkea muuta kuin kattavan kuvan hankkeen kannatuksesta/vastustuksesta

Ehkä sen takia jopa Aamulehti tänään yhtenä pääkirjoituksenaan kritisoi kyselyä koska tämä on varmaan niitä ensimmäisiä ja ainoita kertoja kun jollain hankkeella on oikeasti isoa kannatusta ja kannattajat pitävät ääntä asiansa puolesta eivätkä tyydy oleen vaan hiljaa?