Taloforum.fi

Pari täydennyskuvaa Luukien aikaisempaan satsiin Sinisen talon tontin projektista.

Koulukadun reunan talon ulkopuolen rappaus on valmis. Talon porraskäytäväkonsepti on normista poikkeava ja ainakin valoisa, koko seinä ikkunaa! Kermankeltainen katujulkisivu on omiin silmiini kaunis ja siisti, muista erottuva. Kaikki parvekkeet ovat järkevästi pihan puolella, joka onkin keskeneräinen. Hyvän näköinen rakennus!


Etualan tontilla on joskus kauan sitten toiminut bensa/huoltoasema. Sen aikaiset rakennukset ovat olleet monenlaisessa muussa käytössä, mm. autoliikkeenä. Nyt se on toiminut vastapäisen rakennustyömaan toimisto- ja sosiaalitiloina. Jossakin vaiheessa tontille uusiorakennetaan.

^Omaan silmään vähän turhan oudon näköinen pytkinki .. Ikkunat on jees, mutta miksi rappukäytävä on yhtä ikkunaa ja asunnoissa taas ikkunoita ei paljoa tällä puolella näyttäisi olevan? Onko se suomalaiset energianormit mitkä pakottaa tekeen asunnoista lähes ikkunattomia vai mikä tätä maata vaivaa? On muuten varmaan tosi viihtyisä rappukäytävä kesähelteellä kun siellä on n. +50C lämmintä

grendy kirjoitti:On muuten varmaan tosi viihtyisä rappukäytävä kesähelteellä kun siellä on n. +50C lämmintä

Lasiseinä on tuossa koillisen suuntaan. En usko, että auringonpaisteesta tulee suurta ongelmaa. En kyllä silti tykkää näistä julkisivuista. Mieluummin näkisin juurikin pienempiä yksityiskohtia kuin koko talon kokoisia, laatikkomuotoa korostavia lasiruutuja.

Ketä tuommoiset pikkuluukut palvelee? Voisin ehkä ymmärtää jos nuo olisivat jossain kylpyhuoneen kohdalla mutta ei tuommoisissa ole muuten mitään järkeä

töntsö kirjoitti:Ketä tuommoiset pikkuluukut palvelee? Voisin ehkä ymmärtää jos nuo olisivat jossain kylpyhuoneen kohdalla mutta ei tuommoisissa ole muuten mitään järkeä

Pohjapiirroksen mukaan kyseessä olisi nimenomaan wc:n ja kylpyhuoneen ikkunat.

Piristävästi erilainen, hyvännäköinen rakennus. Luojan kiitos jokaikinen asuntorakennuskohde ei ole sitä samaa sitä samaa.

Meillä on 3:n suuntaan ikkunat ja ei koskaan ole lämmin edes kesällä, muutakuin parvekkeella kun etelään päin ei ole ikkunoita. Yksinään tämä olisi tyhmä ratkaisu, mutta kun tuo toinen rakennus valmistuu niin sopii katukuvaan hyvin.
Eipä noi ikkunat joensuuntaan mitenkään voisi isommat olla kun siitä avautuu näkymä naapuritalon isoille ikkunoille. 75 neliötä on jo aika paljon jos valo tulee ulkoa vain parvekkeelta/olohuoneesta. Onko makuuhuoneesta sitten koitettu tehty hiljaisempi kun ei ole ikkunoita tien suuntaan. Tuollaisenaan tuo on jopa huonompi paikka asua kuin sisäpihaan valmistunut talo. Ollaan varmasti aika paljon menty tuon kalleimman rakennukseen mukaan. Hintaa näillekkin asunnoille taitaa tulla, mutta vain sijainnin mukaan. Rappukäytävää palvelee iso ikkuna aika paljonkin. Ehkä nyt paras juttu tuossa tönössä. Tulevan talon isot ikkunat parvekkeilla sitten pitää toteuttaa laadukkaasti että niistä saa hyvän julkisivun.

Koulukatu on Turun vilkkaimpia läpikulkuväyliä, sen varrella tämä rakennus on. Jos rakennukseen tulee tyypillinen parvekekennosto kuten useimpiin nykyaloihin tulee, ja se olisi sijoitettu kadun puolelle jossa on sekä melua, katupölyä, yli puolet päivästä varjoa, eikä mitään katsottavaa kadun vastakkaisella puolella olevien rakennusten lisäksi, olisi kaikki syy pitää huoneistoasettelua täysin epäonnistuneena! Parvekkeet ovat pihasivulla jossa niiden pitää olla. Ikkunoita on lisäksi tietenkin päädyissä. Huoneisiin liittyvä ikkunapinta Koulukadun sivulla on minimissään ja sen vaikutuksesta myös huoneisiin johtuva katumelu. Ei tarvitse myöskään olla koko ajan ikkunoita pesemässä puhtaaksi katupölystä.

Porraskäytäväratkaisuissa yleistä on - mikäli niihin on haluttu luonnonvaloa - rakentaa porraskäytäväikkunat pystyyn kapeahkona vertikaalilinjana. Tässä nyt on päädytty virkistävästi erilaiseen ajatukseen porraskäytävän ikkunoinnissa ja porraskäytäväsuunnittelussa muutenkin. Olisi omituista ellei tällä alueella olisi vaihtoehtoisia toteutuksia joista tämä on mielestäni onnistunut esimerkki. Onnistunutta tässä on juuri koko porraskäytäväkokonaisuuden asettaminen yhden suuren lasiseinän taakse mahdollisten pienempien ikkunapintapalikointien sijaan.

Linnankadun ja Koulukadun kulman kokonaisuudesta näyttää tulevan oikein siisti toteutus. Sinisen talon purku oli kuitenkin suuri munaus!

Kantti kirjoitti:Koulukatu on Turun vilkkaimpia läpikulkuväyliä, sen varrella tämä rakennus on. Jos rakennukseen tulee tyypillinen parvekekennosto kuten useimpiin nykyaloihin tulee, ja se olisi sijoitettu kadun puolelle jossa on sekä melua, katupölyä, yli puolet päivästä varjoa, eikä mitään katsottavaa kadun vastakkaisella puolella olevien rakennusten lisäksi, olisi kaikki syy pitää huoneistoasettelua täysin epäonnistuneena! Parvekkeet ovat pihasivulla jossa niiden pitää olla. Ikkunoita on lisäksi tietenkin päädyissä. Huoneisiin liittyvä ikkunapinta Koulukadun sivulla on minimissään ja sen vaikutuksesta myös huoneisiin johtuva katumelu. Ei tarvitse myöskään olla koko ajan ikkunoita pesemässä puhtaaksi katupölystä.

Tuossa tuo syy ikkunattomuuteen. Ääneneristävyysvaatimus on melko kova ja rajut desibeliovet- ja ikkunat ovat arvokkaita --> halvempia asuntoja näin.

As Oy Peukaloinen, vuokratalo, on valmistumassa Ratapihankadun varrella. Rakennuksesta tulee yksinkertaisesti nätti!

Puhtaan valkoinen, kerroskorkeuden vaihtelusta - kahdesta kerroksesta viiten kerrokseen - ja kattolinjan muuttumisesta huolimatta kompakti ja tiukka. Ranskalaiset parvekkeet. Hyvät yksityiskohtien värivalinnat. Viereisen varastorakennuksen (v. 1914) kanssa veljekset. Rakennuksessa ei ole maantasakerrosta käytännössä lainkaan ja on siksi keveä ja sirovaikutteinen.


Miksi rakennuksen alin kerros on jätetty tekemättä? Alin kerros on yleensä asukkaiden yleisessä käytössä pyöräsuoja- ja varastotiloina, tai talon teknisinä tiloina kuten lämmönjakohuone jne. Nyt nämä tilat on kaivettu maan alle. Yhtä kaikki, tällä ratkaisulla rakennus on saanut kevyen, ilmavan henkensä. Osa sitä suunnittelua joka on tehnyt talosta jäljittelemättömän, kiinnostavan uuden kaupunkirakennuksen. Talon ominaispiirteistä merkittävimmät ovat juuri ylhäällä ja alhaalla, kerroskorkeuden mukaan vaihteleva kattolinja ja avoin alaosa.


Jyrkähköt portaat vievät alas pyöräsuoja- ja muihin tiloihin. Ratkaisu ei ole yhtä käytännöllinen kuin maantasoratkaisu.


Porraskäytävän oven edestä alkaa korotettu osuus, mitä siihen on tulossa ja miksi näin? Kiinnostavaa nähdä tämä valmiina!


Toisella puolen rakennusta on jäänyt näkyviin vanhan varastorakennuksen pääty jonka seinään on jätetty näkyviin paikalta puretun talon profiili. Hieno elävöittämisidea! Oikealla 1889 rakennettu puutalo


Rakennuttajana on vuokra-asuntofirma Avori, jonka sivuilla talon asunnot ovat jo esillä. Arvioitu muuttopäivä 28.8.2014. Arkkitehtitoimi Leino Oy:llä on kyllä nettisivut, siellä vain ei ole muuta kuin katuosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.


2 h + kt + ph Avorin vuokrattavana -sivulla: http://www.avori.fi/kohteet?id=2957&show=asunnot
Kaksion pohjakuva. Asunnot ovat pieniä, kaksio 37m² ja kolmio 54 m².






Puolalanmäeltä alas Läntiselle kadulle ja Ratapihankadulle laskeutuva skyview, Anikaisten sillalta nähtynä.


Vasemmalla v. 1914 rakennettu Jugend-helmi.


Ratapihankadun varressa on pieni kivijalkatila. Rakennus on eräs tyylikkäimmistä ruutukaava-alueen täydennysrakennuksista!

On kyllä 10x kiinnostavampi kuin esim. rautatieaseman kulmalle valmistunut ruskea täydennysrakennus. Vielä Brahenkadun talot pystyyn niin on tosi monipuolinen kortteli rakennuskannaltaan.

Tuollaisella paikalla on mihin itse voisin muuttaa. Tosin kohta muutto taas edessä. Kuudennessa kerroksessa vissiin noita pieniä asuntoja. Eikä tuonne keskustaan päin näe tuolta kutoskerroksesta yhtää. Ei varmaan näkisi vaikka olisi 14- kerroksinen torni joten silleen ei niin kiva ja noi parvekkeet ei mun makuun. Viidennen kerrokset ¨kattohuoneistossa¨ junaraiteille varmaan mukavat näkymät ja neliöitäkin varmaan jo paljon enemmän.

Ehkä pyöräkellari vedetty alas koska pihalla olisi pyörävarkaille aika otollinen paikka. Hyvä, että turku saa uusia vuokrakämppiä koska niitä todellakin tarvitaan. TYS:ssiltä kanssa opiskelijoille.

Tää on kyllä hyvännäköinen rakennus. Suurista kaupungeista ainakin Helsingin ja Turun keskustarakentaminen on mielestäni nykyisin ihan kohdallaan. Tampereella ei tunnu olevan niin tarkaa, mitä sinne rakentaa... Kyllä sielläkin tosin välillä onnistutaan.

Ukilainen kirjoitti:On kyllä 10x kiinnostavampi kuin esim. rautatieaseman kulmalle valmistunut ruskea täydennysrakennus. Vielä Brahenkadun talot pystyyn niin on tosi monipuolinen kortteli rakennuskannaltaan.

Totta! Luvassa on poikkeavan vivahderikas kiva kortteli. Joka tavalla kerroksellinen.

Läntisen Pitkänkadun puolella oleva rakennus vuodelta 1954, kuvassa pihanpuolelta, josta on purettu matala liikesiipi ja johon puretun liikesiiven tilalle tullee As Oy Turun Brahenportin parkkitilat maan alle?


Tässä siis rakennus Läntisen Pitkänkadun puolelta nyt keväällä.


As Oy Turun Brahenportin rakentamisaikataulu alkaa edellyttää että olisi jo syytä panna toimeksi. MIkäli alustava valmistumisaikataulu on sama edelleen kuin NCC:n suunnitelmissa on ilmoitettu? Tontti ainakin on raivattu jo valmiiksi.

Kantti kirjoitti: Jyrkähköt portaat vievät alas pyöräsuoja- ja muihin tiloihin. Ratkaisu ei ole yhtä käytännöllinen kuin maantasoratkaisu.

Olen jonkun verran yllättynyt, että tuommoinen on sallittu nykynormien aikana. Asun 50-luvulla valmistuneessa talossa, jonka pyöräkellarin portaikko on jokseenkin tuota jyrkkyys- ja kaupeusastetta, ja pyörän kantaminen siinä on oikeasti hankalaa. Tosin kotitalossani on portaiden yläpäässä ovi, joka mutkistaa pyörän kanniskelua vielä vähän lisää.