Taloforum.fi

Loistavaa, että Turussa on päästy tässä lajissa alkuun. Seinäjoki-ketjussa on linkattuna kuva Lakean hiljattain valmistuneesta puisesta modulitalosta Seinäjolla. Se on koottu ulkomaisista, muistaakseni itävaltalaisista elementeistä, koska kotimaiset firmat eivät kyenneet vastaamaan elementtien kysyntään. Stora Enso luemma tekee elementtejä ainakin Hartolassa (mahtaisko heitillä olla myös Ruotsissa alan toimintaa?).

Toisessa ketjussa oli debattia elementtisaumojen rumuudesta ja kauneudesta. Puuelementtitalot näyttäisivät ratkaisevan ongelman kuin itsestään, kun elementtien saumat eivät erotu verhoilusta haluttaessa lainkaan, eikä verhoilun ei tarvitse yrittää esittää tiilimuuria tms. vaan verhoilulla on puumateriaalin itsensä ansiosta hyvän näköinen ja tuntuinen pintarakenne. Mielestäni esim. tuo Seinäjoen kerrostalo on julkisivultaan hyvin onnistunut, paitsi että väritys on synkänpuoleinen. Iso-Heikkilän talo näyttää vähän kömpelömmältä, ja noista julkisivulevyistä en sano mitään ennen kuin talo on valmis.

Kantti kirjoitti:Etsiessäni tietoa rakennuksesta, Turun asemakaavahaku ei tiennyt siitä mitään.

Turun karttapalvelukaan ei valota asiaa sen enempää. Alueella näyttäisi olevan kaava vuodelta -86. Rakennuslautakunnan pöytäkirjoja selailemallahan jotain tietoa täytyis löytyä, mutta siinä on penkomista kerrakseen.

Anikaistenkadulla sijaitseva Matintalo laitetaan myyntiin. Talo toimi pitkään verohallinnon toimistona, mutta sisäilmaongelmia takia toimistot ovat olleet vuoden päivät tyhjillään. Rakennuksen omistaa Senaatti-kiinteistöt ja vielä viime vuonna Senaatin edustaja kertoi, että rakennus on "lähes purkukunnossa". Saa nähdä, mitä uusi omistaja (jos tätä nyt kukaan ostaan) tekee.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/619602 ... i+myyntiin

TS:n purku-uutinen 2013 toukokuulta: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/482360 ... i+puretaan


Kuva: TS

Pata porisee Sepänkadulla.

Turun Sanomat tänään

Seitsemän asuntoyhtiötä suomii Sepänkadun suunnitelmia

Yhteensä seitsemän asunto-osakeyhtiötä on lähettänyt Turun kaupunkisuunnitteluun mielipiteen, jossa arvostellaan Sepänkatu 5:n tuoreinta asemakaavaluonnosta.

Esitettyä rakennusoikeutta pidetään liian suurena, uusia kerrostaloja liian korkeina ja autopaikkavaatimusta liian löysänä.Turun poliitikoille tuodaan toukokuun alussa Sepänkadun ja Sirkkalankadun kulmausta koskeva luonnos, johon on merkitty kaksi Sepänkadun suuntaista yhdeksänkerroksista asuintaloa.Kerrostaloihin tulee 6 200 kerrosalaneliön rakennusoikeus, minkä lisäksi niiden maatasokerroksiin tulee 400 neliötä. Tontin suojeltavissa rakennuksissa oikeutta olisi 1 924 neliötä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/621912 ... unnitelmia

Kantti kirjoitti:Pata porisee Sepänkadulla.

Ollaan alle kilometrin päässä torilta ja vieressä on jo useita 9-kerroksisia. Mikä tässä nyt mättää?

Ukilainen kirjoitti: Ollaan alle kilometrin päässä torilta

Ei ihan. Aurakadun ja Eerikinkadun kulmasta Kauppatorilta tulee näköjään suunniteltujen uusien talojen kohdalle Sepänkadulle 1,2 km katua pitkin. Mutta juu, mielestäni myös turhaa valitusta.

Niin, tämä uusi asemakaavaluonnos suojelisi alueen puutalot ja sallisi korttelin lisärakentamisen. En tajua mikä tässä nyt mättää. Alueella on jo paljon kerrostaloja, joten kerroskorkeus ei voi olla nyt se todellinen syy. Olisko jälleen valittamista sen takia kun naapuriin rakennetaan. Kiusa se on pienekin kiusa.

Mikäs mikäs tämä tällainen on?? Pari viikkoa sitten pisti Kirkkosillan pielessä silmään ohi mennessäni. Ei ainakaan Turun kaavoituksessa ole mitään merkkiä tällaisesta Axel-Sillasta! Aprillipäiväkin meni jo ohitse.

Google ei tiedä tästä mitään sekään...

(Teekkari)jäynä? Aiemmin tapahtunutta.

ÅA:n Kemistklubbenin jäynä.

https://kemistklubben.abo.fi/news/abos_nya_bro%21

Prkle, ajattelin jo että mitä hlvttiä tämä kyltti oikein meinaa!

Toisaalta olisi ollut kiinnostavakin...

Herttuankulman kaava on ollut viime päivinä esillä. Ainakin Turun Sanomissa ja Yle Turussa.

Herttuankulman kaavamuutos liikkeelle

Suunnitelmissa on kaavoittaa sataman läheisyyteen ostoskeskus ja kerrostalovaltainen asuinalue yli 2 000 asukkaalle.

Turku on aloittamassa satamassa sijaitsevan niin sanotun Herttuankulman alueen kaavoituksen. Kyseessä on Juhana Herttuan Puistokadun, Pansiontien ja junaradan väliin jäävä noin 15 hehtaarin laajuinen alue, joka on teollisuus- ja varastokäytössä. Suunnitelmissa on kaavoittaa ostoskeskus ja kerrostalovaltainen asuinalue yli 2000 asukkaalle.

Kaavaehdotus on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn kuluvan vuoden loppuun mennessä.

http://yle.fi/uutiset/herttuankulman_ka ... origin=rss

Bing mapsin ilmakuva paikasta: http://binged.it/1rWFITf

ASEMAKAAVANMUUTOS ”Herttuankulma” 25.4.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnittelualue
Asemakaava laaditaan kartassa osoitetulle alueelle, jonka koko on noin 14,7 hehtaaria. Suunnittelu-aluetta rajaavat pohjoisessa Pansiontie, lännessä huolintaliikkeen alue ja Juhana Herttuan puistokatu, idässä VR:n rata-alueeseen rajoittuvat korttelialueet, etelässä pienteollisuustontteja ja Satamakadun pohjoispää.

Nykytilanne
Suunnittelualue on teollisuus- ja varastoaluetta, jossa toimii sekä satamatoimintoja palvelevia huolinta-liikkeitä että pienteollisuusyrityksiä. Alueella sijaitsee entinen Rettigin tupakkatehdas. Turun Museo-keskus on arvioinut rakennuksen itäpuoleisen kaarihallin historiallisesti arvokkaaksi.
Alueen maasto on tasaista ja alavaa, ja sen maanpinnan taso vaihtelee +2,7 ja +4,0 metrin välillä me-renpinnasta. Tästä johtuen tulvariskit tulee ottaa huomioon suunnittelussa.


Ortokuva, suunnittelualueen rajaus sinisellä


Maanomistuskartta, vihreät alueet Turun kaupungin omistuksessa

Suunnittelualueen noin 14,7 hehtaarista Turun kaupunki omistaa noin 8,6 ha (noin 59 %), noin 5,5 ha (noin 37 %) on yksityisten omistuksessa ja Suomen valtio (VR) omistaa noin 0,6 ha (noin 4 %) alueesta.


Arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntin alustava aluesuunnitelma

Alustavassa suunnitelmassa on hienosti oikein Rettiginkanavakin! Varsin mainiota, toteutumiskerroin on kuitenkin lähellä nollaa veikkaan?

Arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntin pieni havainnekuva.


Erittäin hyvää kantakaupungin alueen laajenemista ja nykyisen rospuuttoisen alueen ryhdistämistä. Arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntin alustavassa aluesuunnitelmassa rakennusten kerrosluku liikkuu 5-8 kerrokseen, yksittäisenä piikkinä näkyy 11 -kerroksinen tolppa. Tämä hahmotelma on mielestäni sarjaa ok, ei vähempää mutta eipä enempääkään. Jos halutaan korkeampaa rakentamista keskusta-alueella - jota tämäkin lähes on - näille alueille korkeaa voi hyvillä mielin ja ketään häiritsemättä sijoittaa.

Kaavan valmistelu ja osallistuminen

1. Aloitusvaihe
• Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitet-tu kaavoituskatsauksessa 2014.
• 26.3.2014 on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu asemakaavan-muutoksesta.
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään maanomistajille ja maan-vuokralaisille sekä osallisluettelon yh-distyksille ja viranomaisille.
• Kaavan valmistelija on tavattavissa sopimuksen mukaan.

2. Luonnos- ja ehdotusvaihe
Vuoden 2014 aikana valmistellaan kaavaluon-nos, joka viedään kaupunkisuunnittelu- ja ym-päristölautakunnan käsittelyyn. Luonnoksen perusteella valmistellaan asemakaavaehdotus, josta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ta-voitteena on, että kaavaehdotus esitellään kau-punkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle vuoden 2014 loppuun mennessä, jonka jälkeen ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava-ehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävil-läoloaikana.

3. Hyväksyminen
Maankäyttösopimus laaditaan kaupungin ja yksityisen maanomistajan välille. Kaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksymiskäsittelyyn kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu.
Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupun-ginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsitte-lyssä vuoden 2015 aikana.
Päätöksestä lähetetään kirje niille viranomaisil-le, kuntalaisille sekä muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavan nähtävilläoloaikana sitä kirjal-lisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoit-teensa.

http://tinyurl.com/nh9ahnv

Kantti kirjoitti: Erittäin hyvää kantakaupungin alueen laajenemista ja nykyisen rospuuttoisen alueen ryhdistämistä.

No juu, tuolla on melkoisesti pusikkoa keskeisellä paikalla. Jos olisin suunnitelmaa väsäämässä, yrittäisin liittää uuden alueen paremmin ruutukaavaan radan toisella puolella. Esim. Malminkadun kohdalle voisi tehdä alikulun, ainakin kevyelle liikenteelle. Alikulut tietty tunnetusti maksavat. Arkkitehtuuri näyttää tuossa pikkukuvassa pahalta, sanoisin. Ehkä pitäis antaa piste realistisuudesta, kun olen täällä valittanut, että monetkin suunnitelmat muuttuvat parin luonnoksen jälkeen noiksi rakennusliikkeen peruslaatikoiksi.

Hieno tuo kanava suunnitelma, mutta ei ole varmaan ihan halpa toteuttaa. Talot voisi kyllä olla paremmin kortteleina kuin pistetaloina tieheään ripoteltuna.