Taloforum.fi

Kysehän oli nyt (sinun aloittamastasi) Turun ja Berliinin vertailusta. Joka DDR:n arkkitehtuuria ihailee, tehköön sen. Minusta sille voi olla tilansa, jos se ei tuhoa vanhaa. Jos sinusta kommunistisen DDR:n mielettömät suunnitelmat ja rakennelmat ovat samalla tasolla 1800-luvun rakennuskannan kanssa ja voidaan rinnastaa siihen, sen saat toki tehdä. Itse näkisin paikalla mieluiten sen linnan, kuin tuon turkulaistyylisen, Turun konserttitalon ja Kupittaan Citymarketin risteytyksen. Motiivi DDR:llä sitä purkaessa on ollut ehkä eri kuin Turussa, tulos tosin sama. Turussa yksityinen voitontavoittelu saneli, kommarilandiassa Isä-Aurinkoisen ideologia. Joten se nyt sitten tästä DDR-osiosta.

Olen käynyt itse Berliinissä kerran ja mikäli olen oikein käsittänyt, länsipuoli on aika erilainen kuin itä ja idässä harrastettiin tuota Merihaka-styleä enemmän. Länsi-Saksassa on toki paikka paikoin korkeaa elementtirakentamista, mutta esim. täydellisesti tuhotuissa länsisaksalaisissa kaupungeissa sitä vältettiin ja tämän takia esim. Frankfurtin keskustan rakennuskanta on 100% sodanjälkeistä, osittain kuitenkin jälleenrakennettua, mutta pommitusta edeltävää tilaa mittakaavallisesti matkivaa aivan kaupungin pääkadun Zeilin/Kaupungintalon ympäristössä. Toki pilvenpiirtäjiä on, mutta siinä suhteessa Frankfurt on eurooppalainen poikkeus La Défensen ja Lontoon ohella. High risea toki löytyy sieltä täältä Euroopasta vähäisemmin.

Omista preferensseistäni johtuen en kovin paljon kommarityyliä arvosta ja tilanne olisi toki eri, jos paikalta ei olisi purettu mitään linnaa. Tosiasia on, että Saksassa ja Berliinissä hankkeesta käytiin kiivas keskustelu ja monet ovat pitäneet kopion rakentamista turhana ja rakennuksen säästäminen oli vaihtoehtojen joukossa. Saksalaiset kuitenkin katsoivat teknisin, mutta ennen kaikkea poliittisin perustein, että rakennus muistuttaa niin ikävästä ajasta, että sen saa purkaa. Kyse on kuitenkin aikamoisesta poikkeustapauksesta, jota ei voi rinnastaa kaikkeen muuhun ja oikeuttaa sen avulla vanhan purkamista. Minä en kyseistä DDR:n palatsia jää kaipaamaan juurikaan sen takia, mitä sen tieltä tuhottiin.
Saksassa, niin Berliinissä kuin esim. Dresdenissäkin on pyritty säilyttämään, entisöimään ja jälleenrakentamaan Bomber Harrisin ja kuninkaallisten ilmavoimien terrorihyökkäysten jälkiä. Hyökkäysten, jotka täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit kohdistuessaan siviiliväestöön. Saksalle tämä asia on edelleen traumaattinen ja mielestäni tilanteeseen nähden esim. Nürnberg on onnistuttu restauroimaan hienosti. Saksan tuhoaminen on suuri katastrofi Euroopalle.

Kuten tunnettua, puhe oli kaupunkien keskustoista, ei laita-alueista, joskin niilläkin voi olla merkitystä. Esim. Suvilahden alue Helsingissä suojellaan, vaikka se ei sijainniltaan ole keskiössä. Turun osalta tilanne oli kuitenkin tosiasiallisesti toinen ja vertailu kaupunkeihin, joissa on tuhottu 80-100% keskustoista on lievästi sanoen asiaton. Turussa oli toisen maailmansodan jälkeen ehjä keskusta-alue, joka on kuitenkin pala palalta, milloin kivitalo, milloin puutalo, revitty alas. Kuten antamassani linkissä http://www.merkitys.org/turuntauti.html todetaan, "parhaimpina" vuosina Turussa purettiin jopa 400 rakennusta vuodessa. Nyt voidaan esittää perusteltu kysymys, jos kerran Saksaan halutaan välttämättä verrata: mitä kertoo se, että monia historiallisia keskustoja on rakennettu tuhkasta uudelleen. Kertooko se siitä, että saksalaiset ovat vapaaehtoisesti halunneet, että Harris tuhoaa heidän barokkikaupunkinsa vai siitä että vanhaa loistoa kaivataan. Saksalla ei ole ollut mahdollisuutta valita kaupunkiensa kohtaloa. Turulla kyseinen mahdollisuus on ollut ja lopputuloksen voi jokainen nähdä.

Tässä pari videota, jotka kertovat siitä, miksi Saksa näyttää siltä kuin näyttää:

http://www.youtube.com/watch?v=WKWyK9rtRtA
http://www.youtube.com/watch?v=5sK4u0th ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=-tnQulHc ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=SU3wkOGX ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=mOI_T6J6 ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=L5f1JWQ0 ... re=related

HUOM! Kaikki videot erittäin järkyttäviä, ei heikkohermoisille!

EDIT: Tässä pieni linkki vielä kauppahalliin, joka ei ole kauppahalli, vaan arvoton rötiskö, jonka saikin purkaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenmaankadun_kauppahalli

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:
Tässäpä vielä linkki Phoenixin surulliseen turkulaishistoriaan

Oli korkea aika levittää keskustelua Turusta. Olen pari kertaa jo aikaisemmin sanonut tämän threadin otsikon olevan lähtökohtaisesti väärä. Kuten olen todennut ” Keskustelua Turun kaupunkikuvasta, puretuista taloista jne.” leimaa Turun kaupungiksi, jossa on jotakin sellaista kaupunkikuvassa jota pitää omassa threadissaan tarkastella. Helsingistä, Tampereelta, Kotkasta, Kuopiosta, Lahdesta, Oulusta, Rovaniemeltä, Vaasasta, tai esimerkiksi Heinolasta ei ole avattu omaa keskustelua joissa näiden kaupunkikuvaa olisi voitu arvioida ja puretuista taloista keskustella. Näissäkin kaupungeissa on purettu taloja, ja näissäkin kaupungeissa voi olla keskustelunvaraa katukuvassa? Eikö Suomessa ole muissa kaupungeissä mitään, josta voisi olla aihetta keskustella vastaavista seikoista? Tätä pelkästään Turkuun kohdistuvaa keskustelua ei voida perustella pelkästään sillä että Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja Turussa on ollut runsaasti merkittävää 1800 -luvun alusta 1900 –luvun alkuun sijoittuvaa rakennuskantaa, osittain tätä aikaisempaakin jota on sekä purettu että peruskorjattu. Koko thread erotettiin muusta aiheesta jossa keskustelu meni Turun kaupunkikuvan ja purkamisien ivailevaksi jankkaamiseksi. Tilanne ei ole muuttunut, tämän threardin alla, sama lottokone arpoo kulloinkin sopivat sanat kuvaamaan Turkua. Phoenix.. Nobelin talo.. Itäinenkatu 64.. W&G.. Cafe Noir.. Kivistön gradu.. muonamiehen torppa.. Portsa.. Julinin talo.. jne. pienin lisäyksin ja remakoin nauruin. Arvelisin että kukaan ei pidä näillä poiminnoilla antamaasi kuvaa kokonaiskuvana Turusta, eikä oikeana. Eikä se sitä olekaan. Selvästi on huomattu että Turku on tältä osin imaistu jo tyhjäksi ja keskustelua on lavennettava, jos halutaan aihetta käsitellä. Koska olet itse useita kertoja verrannut Turun kaupunkikuvaa muiden maiden vastaavaan euroopassa, päätin tehdä samoin. Eikö muut kirjoittajat voi mielestäsi tehdä näin?

Kysehän oli nyt (sinun aloittamastasi) Turun ja Berliinin vertailusta. Joka DDR:n arkkitehtuuria ihailee, tehköön sen. Minusta sille voi olla tilansa, jos se ei tuhoa vanhaa. Jos sinusta kommunistisen DDR:n mielettömät suunnitelmat ja rakennelmat ovat samalla tasolla 1800-luvun rakennuskannan kanssa ja voidaan rinnastaa siihen, sen saat toki tehdä.

En ole ihaillut DDR:n arkkitehtuuria, sanoin Tasavallan palatsin purkamisessa menettävän historiallista kerroksellisuutta, ja erään kulttuuriaspektin hiomista näkymättömiin. Totesin DDR:n rakennuksen rumaksi, etenkin paikalla olleeseen Hohenzollernien palatsiin verrattuna! En suosittelisi sijoittamaan opponentin suuhun jotakin itse muokkaamaasi.

Itse näkisin paikalla mieluiten sen linnan, kuin tuon turkulaistyylisen, Turun konserttitalon ja Kupittaan Citymarketin risteytyksen. Motiivi DDR:llä sitä purkaessa on ollut ehkä eri kuin Turussa, tulos tosin sama. Turussa yksityinen voitontavoittelu saneli, kommarilandiassa Isä-Aurinkoisen ideologia. Joten se nyt sitten tästä DDR-osiosta.

Mitäs hörhöilyä tämä on?

Olen käynyt itse Berliinissä kerran ja mikäli olen oikein käsittänyt, länsipuoli on aika erilainen kuin itä ja idässä harrastettiin tuota Merihaka-styleä enemmän.

Tälläkö pohjalla tiedät että nämä värikkäät talot ovat DDR: ajalta, tätä sinulta kyselin?

Kiinnostava poliittisperäiseltä vaikuttava perustelu sinulta DDR:n palatsin hyväksyttäväksi purkamiseksi. On kuitenkin sanottava etten myöskään jää kaipaamaan Tasavallan palatsia, olisi kuitenkin ollut avaava kokemus päästä näkemään miltä historiaan painuneen DDR:n ydinrakennus olisi sisältä näyttänyt sellaisena jona se on toiminut. Berliinissä on monenlaista vanhaa ja uudempaa kulttuurihistoriallista kohdetta, olisi se joukkoon mahtunut tämäkin. Tämä Hohenzollernien palatsin uusioversio on kulissirakennus, hanke on jakanut mielipiteitä Berliinissä. On aivan sama mitä mieltä Suomessa joku on tästä hankkeesta ja miksi sen omista lähtökohdistaan leimaa, entisellä Palast der Republikilla oli siitä huolimatta monille itä-Berliiniläiselle huomattava merkitys juuri kulttuurirakennuksena. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/DDR ... 5241640166

Eipä silti, varmasti tästä Hohenzollernin rakennuksestakin tulee kiinnostava ja ehkä merkittäväkin kohde nykyisessä Berliinissä, ja kertoo olemassaolollaan jotakin yhteiskunnassa olevista virtauksista, joiden ulkopuolella ei arkkitehtuuri ole sen enempää kuin mikään muukaan asia.

Mielestäni Turkua, kuten mitä tahansa kaupunkia, Suomessa tai ulkomailla, voi verrata keskenään. En näe tässä mitään asiatonta. Turkua voi verrata Berliiniin, Helsinkiä voi verrata Moskovaan, Tamperetta voi verrata Liverpooliin New Yorkia voi verrata Ulan Batoriin jne. Jos puhutaan kaupungin rakentamisesta tuhkasta uudelleen, kuten mainitset, osuu tämä Turun kohdalle mitä sattuvimmin! Kuten tunnettua on, Turku on palanut mm. hävitysretkien seurauksena historiansa aikana kymmeniä kertoja. Turku on palanut ennen viimeistä paloaan vuosina 1593, 1656 ja 1728. Turun viimeinen palo 1827 on edelleen pohjoismaiden suurin kaupunkipalo, jossa Turun rakennuskannasta paloi poroksi ¾, ja jossa kodittomaksi jäi yli 10 000 turkulaista. 20 tunnissa Turusta paloi 1126 talosta 780! Tämän palon seurauksena Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin jonka viralliseksi nimeksi siirron jälkeen tuli Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa. Akatemian lisäksi rakennuksesta lähti tukholmalaisen puusepän, F.A.Eckstein valmistamat ovet joissa oli kuvanveistäjä G.A. Ponsbachin tekemät koristeet. Tämän lisäksi vielä v. 1817 valmistunut kateederi kiikutettiin Helsinkiin jossa nämä molemmat ovat tänäkin päivänä. Kateedeeria on mainittu pohjoismaiden arvokkaimmaksi yliopistolliseksi huonekaluksi! Näitä esineitä on vaadittu monesti palautettavaksi alkuperäiseen paikkaansa Turun Akatemiatalolle jonne ne kuuluvat, turhaan.
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:

Väittäessäsi ettei Saksalla ollut mahdollisuutta valita kaupunkiensa kohtaloa, väite on mitä suurimmassa määrin kiistanalainen. Mikäli Saksa olisi valinnut johtajakseen jonkun muun Hitlerin sijaan, koko eurooppa olisi säästynyt siltä mihin tämä valinta johti. Berliini olisi jäänyt pommittamatta, Dresdeniä ei olisi tarvinnut rakentaa uudelleen vanhojen piirustusten mukaan, Varsova olisi saanut pitää saksalaisten hävittämän keskustansa, Lontoo ei olisi palanut natsien palopommeissa, Leningrad olisi säästynyt kokemasta 900 päiväänsä jossa ihmiset kuolivat suoraan kaduille lähes kesken kävelyään nälän uuvuttamina. Turulla ei ole ollut samanlaista valinnan mahdollisuutta palaessaan kerta toisensa jälkeen, ja viimeisen palonsa johdosta Turku muuttui melkoisesti.

Varsova: "Historiansa aikana Varsova on tuhottu lukuisia kertoja, viimeksi Varsovan kansannousun yhteydessä toisessa maailmansodassa 1944 puolalaisten siviilien noustessa kapinaan saksalaisia miehittäjiä vastaan. Saksalaiset joukot kukistivat kapinan 63 päivän uuvuttavien taisteluiden jälkeen ja Hitlerin käskystä tuhosivat kaupungin maan tasalle. Eloonjääneet kapinalliset lähetettiin keskitysleireille ja siviiliväestö karkotettiin kaupungista." http://fi.wikipedia.org/wiki/Varsova

Leningrad: "Piirityksen aikana ruoka ja polttoaine oli kaupungissa hyvin vähissä. Talvella 1941–1942 kaupungissa ei ollut vettä, lämmitystä eikä julkista liikennettä ja sähköä oli hyvin vähän. Pienimmillään ruoka-annoksen koko oli vain 125 g leipää päivässä. Useita satoja tuhansia ihmisiä evakuoitiin kaupungista Laatokan yli kuuluisaa elämän tietä (Doroga žizni) pitkin, joka oli ainoa piiritetyn kaupungin ulkomaailmaan yhdistävä reitti. Kesäisin ihmisiä kuljetettiin lautoilla, ja talvisin rekat kulkivat aurattua jäätietä pitkin jatkuvan vihollistulituksen alla. Piirityksen aikana Dmitri Šostakovitš sävelsi kaupungissa 7. sinfoniaan, lisänimeltään Leningrad. Šostakovitš viimeisteli sinfonian Kuibyševissä (nyk. Samara), jonne säveltäjä perheineen evakuoitiin lokakuussa 1941. Teoksen valmistuttua se esitettiin myös piiritetyssä kaupungissa vuonna 1942. Lähes 900 päivän piirityksen (blokada) aikana kaupungissa kuoli ainakin 641 000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800 000. Noin puoli miljoonaa piirityksen uhria on haudattu Leningradin liepeillä olevalle Piskarevin hautausmaalle."

Kokonaiskuvan kannalta on merkittävää nähdä Hitlerin aloittaman sodan tuhot juuri siellä minne ne ensimmäisinä kohdistuivat.

Kiitoksia arvokkaista linkeistä viestissäsi, niissä paljastuu sodan koko mielettömyys ja turhuus tavallisten kansalaisten joutuessa johtajiensa narsististen valtapyrkimysten maksajiksi. Kuten tunnettua, Hitler oli toisen maailmansodan aloittamisen takana, ilman Hitleriä näitä kammottavia dokumentteja ei olisi olemassa. Tässä linkkiryhmässä on ansiokkaasti mukana myös natsiaatteen keskeinen rotuoppi-osa, Holocaust/Dresden, jossa alempiarvoiset kansat tuhottiin pois korkeamman rodun edestä. Saksalaisten tuoamisleireillä jossa juutalaiset ja mustalaiset joutuivat polttouuniin sukupuolesta ja iästä riippumatta ei ole kuitenkaan mitään tekemistä liittoutuneiden sodankäynnistä johtuvien pommitusten kanssa. Linkeissä on (The real Holocaust: the Allied bombings on Germany!) kiinnostavasti mukana myös kooste jossa asetelma käännetään päälaelleen, rikollisiksi osoitetaan liittoutuneiden johtajat jotka olivat pakotettuja reagoimaan Hitlerin eskalaatioon euroopan muita maita kohtaan. Narsistisesta Hitleristä, huumekoukussa olevasta Göringistä tai Saksan kansaa manipuloivasta, huonon itsetunnon, ja äärimmäisen kunnianhimon kombinaatiosta kärsivästä Göbbelsistä ei ole mainintaa?! Tarkoituksenmukaisuus valitsee aina yksipuolisesti mitä tuo esille ja mitä jättää pois. Näinhän se on ollut "Keskustelua Turun kaupunkiluvasta..." threadissakin osaltasi.

Tuo Wikin linkki tuo ansiokkaasti näytille Turun Kauppahallin , oikein hyvä linkki! Puheena olleesta Gripen paikalla sijainneesta rakennuksesta se ei tuo esiin mitään erityistä tältä osin? Saman sivun alareunassa on kuitenkin linkki, "Turun Sanomat 6.5.2001, Kuin ranskalaiset pastillit". Tästä avautuu TS:n 6.5.2001 julkaisema juttu, jossa kerrotaan Itäisellekadulle rakennetusta Sirkkalan koulun lisärakennuksesta

Mintunsävyinen Sirkkalan koulun lisärakennus Turussa on kuin karamelli. Vähän pulleampi ja kookkaampi kuin vaaleansininen ja vaaleankeltainen naapurirakennus, mutta samaa sarjaa.
Kortteli, johon koulu rakentuu, on uudisrakentamisen kannalta ongelmallinen. Kouluun kuuluu jo nyt neljä rakennusta, jotka on rakennettu pitkällä aikavälillä. Lisäksi suuri osa korttelin rakennuksista on suojelukohteita.
Hankkeen rakennuslupakäsittely kestikin toista vuotta ja talon piirustukset ja julkisivu tarvitsivat myös Turun maakuntamuseon siunauksen.
- Kun koko kortteli on täynnä pieniä taloja, myös koulurakennukseen suunniteltiin kadun viereen matalampi osa. Rakennuksen katto- ja ikkunalinjat noudattelevat muiden rakennusten tyyliä, kertoo arkkitehti Antti Mäki arkkitehtitoimisto Siggestä. Toimisto vastasi rakennuksen suunnittelusta.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:
Tästä et ole jostakin syystä huomannut postata mitään kertoessasi Itäisenkadun hirvittävästä tilasta?

Turun Sanomien Phoenixin kohdistuva linkki on myös erinomainen ja valaiseva, tuoden arvokkaita nyansseja esille! Kiitos siitäkin.

Sinänsähän voi verrata vaikka aasia ja autoa. Kyse oli siitä, kuten itsekin tiedät, että Keski-Euroopassa harvalla maalla oli mahdollisuus vaikuttaa kaupunkien tuhoutumiseen. Se, että Saksa ja NL aloittivat sodan ei tee siviilien tappamisesta yhtään oikeutetumpaa, sillä RAF ja USAF:n pommitukset eivät vaikeuttaneet Saksan teollisuuden toimintaa ja kohdistuivat, kuten videoista näkyi sisäkaupunkiin. 1945 Dresdeniin kohdistettu pommitus oli jo aivan turha, koska Saksa jo hävinnyt sodan ja uhreina oli vain siviileitä. Se vain osoitti, että liittoutuneiden moraali ei paljon ollut saksalaisia korkeammalla. Asia on edelleenkin ajankohtainen ja liikuttaa monia, myös brittejä http://dresdentrust.net/
Itse näen siis keskustelun pommitusten mielekkyydestä täysin perusteltuna eikä se merkitse natsien rikosten vähättelyä. Liittoutuneet olivat tietoisia siviiliterrorista ja halusivat saattaa sen myös siviliiväestön tietoon, jos katsot http://www.menec.fi/detail.php?id=22756
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... n_Dach.JPG
Liittouneiden tiedossa oli, että Saksan sotateollisuuden huippuvuosi oli 1944. Pommitukset eivät siis tosiasiallisesti vaikuttaneet sodan kulkuun.
Olisi rehellistä kertoa, että Turun palo ei liity mitenkään Turun rakennuskannan systemaattiseen hävittämiseen, koska Turku oli palon jälkeisen jälleen rakentamisen jälkeen upea!
Sen verran editoin vielä, että NL oli yhtälailla sotasyyllinen kuin Saksa. Silti ei hyväksyttävää, että NL:n väestöön tai rakennuksiin kohdistettiin terroria. NL:hän hyökkäsi Suomeen, Puolaan ja Baltiaan.
Sotasyyllisyyskysymys on kuitenkin selvä ja Saksan johto tuomittiin, NL:n ei. Kyse oli nyt yleisellä tasolla siitä, millaisena liittoutuneiden moraalia voidaan pitää natsien tuhoamisvimmaan verrattuna. Saksan historialliset kaupungit haluttiin tuhota juurikin sen takia, että Saksan identiteetti muodostui barokkikaupungeista ja siitä kumpuavasta kulttuurista.Ns. Morgenthau-suunnitelma sodan jälkeen perustui samaan ideaan.

Vastauksena kysymykseesi: vertaa/verratkaa Turkua mihin haluatte minun puolestani, mutta kertokaa samalla asioiden taustat. Jos verrataan Berliiniin, on totuudenmukaista valottaa sodan merkitystä ja samalla kertoa, että Turussa vastaava laajamittainen purku on tapahtunut sodan jälkeen, ei sodan aiheuttamana. Saksassa uudisrakentaminen oli pakollista tuossa mittakaavassa ja siellä missä se ei ollut aivan pakollista, kaupungin restauroitiin, kuten vaikkapa Frankfurtin Paulskirchen ympäristö.Ja kuten sanoin: Palast der Republik oli kuuman debatin kohde ja nyt päätettiin näin. Turkua olisi fiksua verrata joko a) maiden "kakkos/kolmoskaupunkeihin", mikäli halutaan pitää sama suhde tai b) absoluuttisesti samankokoisiin kaupunkeihin, eli 175000 as, jos halutaan pitää sama absoluuttinen kokoluokka.

Se, että miksi jostain muuta kaupungista ei ole samaa keskustelua ei ole minun huoleni, niitähän saa avata ihan vapaasti. Helsingin Sanomissa ja sen yleisönosastolla on käyty Puretut talot-sarjassa aika laaja kansalaiskeskustelu ja harva tuntuu puolustavan entisiä purkuratkaisuja. Niin kauan kun mitään lakia ei rikota, en näe tässä keskustelussa sinänsä ongelmaa.

Olennaista on Turun kohdalla sen kehitys toisen maailmansodan jälkeen, koska kuten eri lähteissä on todettu, kaupunki muuttui rajusti toisen maailmansodan jälkeen juuri purkamisen seurauksena. Tätähän antamani lähteet yms ovat käsitelleet. Sinulla on tottakai oikeus pitää a) kuvatunlaista kehitystä hyvänä b) sen jatkumista millaisena haluat, mutta itse suhtaudun siihen aika kriittisesti. Se, miksi vanhojen talojen korjaaminen ei mielestäni ole olennaista on se, että ko. rakennuskannan korjaaminen on itsestäänselvyys sivistysvaltiossa, ei uutinen. Joten miksi olisi tärkeää tuoda esiin erityisesti korjaaminen, kun sen määrä verrattuna purkuun on erittäin vähäinen.
Tosiasia on, että Turku ja turkulaiset tekivät joka tapauksessa itse valintansa.

Se että ohitat natsien aiheuttaman tuhon euroopassa, jiden aloitteesta kaikki on lähtenyt liikkeelle. Varsovan, Leningradin ja muut Saksan taholta hävitetyt kaupungit, ja niiden ihmiset eivät tule mainituiksi kirjoituksessasi jota olisi, kuten sanot, totuudenmukaista valottaa sodan vaikutuksen ymmärtämiseksi. Kertooko se jostakin? Ei varmaankaan. Edelleen kysymykseni värikkäistä talosta jäi vaille vastausta! Yllättävä vastauksen puuttuminen ei kuitenkaan ollut, faktojen ja mielikuvien joukossa kiemurtelu on ollut merkillepantavaa tähänastisessa postailussakin. Asia on puoleltani kuitenkin OK. Sillä onko rakennukset DDR:n vai yhdistyneen Saksan tuotteita on lopulta samantekevää.

Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoittelussa esiintullut sikäläinen purkujen tuomitseminen, kuten kerrot, ei ihmetytä, se ihmetyttää ettet Turun asioita seuraavana ole pannut merkille tätä samaa samaa ilmiötä Turussa, ja esimerkiksi tässä treadissa pyöritetyt kauppatorin ympärillä olleiden rakennusten purkamiset on kauttaaltaan tuomittu. Hihasta pudotetaan kerta kerran jälkeen sama lista: Phoenix.. Nobelin talo.. Itäinenkatu 64.. W&G.. Cafe Noir.. Kivistön gradu.. muonamiehen torppa.. Portsa.. Julinin talo...

Maailmansodan syyllisistä ja syyttömistä osapuolista en tässä lähde tämän pidemmälle kirjoittelemaan, se aihe kuuluu muualle. Tämä tästä tällä erää.

Vastataan niistä taloista: EN TIEDÄ kummalla puolella ovat. Arvaukseni on, että idässä, koska ovat elementtirötisköitä, joista kommari-Honecker piti. Editoin edellistä viestiä ja olen samaa mieltä, että sotakeskustelu poliitiisilta osiltaa ei suoranaisesti kuulu tähän.
Sinä otit vertailukohdaksi Saksan (Berliinin), et mitään muuta maata. Minä nyt selostin sinulle, että Saksa pommitettiin hajalle. Vaikka sanotaan, että se olisi ok, se on tosiasia. Se johti siihen, että kaupunkeja ei voitu monestikaan jälleenrakentaa täydellisten tuhojen jälkeen, vaikka sitä tehdään edelleenkin, siis 2009.

Turusta puhuttaessa tosiasiat ovat toiset: Turku ei tällaisesta kärsinyt ja siksi onkin karua, että tuhot ovat yhtä suuret kuin Saksan kaupungeissa, vaikka Turku oli ehjä pääosiltaan sodan jälkeen, kuten kauppatoria kuvaavista kuvista tiedämme. Sodan jälkeinen kehitys on ollut täysin turkulaisten omissa käsissä

Faktoista ja kiemurtelusta: kerrotko vielä mitä tarkoitat sillä?

Mä en ymmärrä mitä sä kommentoit noita turun rakennuksia, "Sodan jälkeinen kehitys on ollut täysin turkulaisten omissa käsissä"
jep niin onkin ENTÄ SITTE ? Mitä se sulle kuuluu mitä sinne rakennetaan ja mitä sieltä tuhotaan ?

Asia kuuluu sille, joka katsoo sen kuuluvan itselleen. Asuvatko kaikki Tampereen keskusareenasta keskustelijat Tampereella?
Hyvä, että kehityksestä ei enää syytetä vuoden 1827 paloa tai sotaa. Se on jo edistysaskel!

Olen jo jonkin aikaa seurannut tätä keskustelua ja pitää minunkin hieman sohaista ampiaispesää...

Palaan vielä siihen, mistä tämänkertainen jupakka sai alkunsa.

Turunmaan sairaalan laajennuksesta syntyneen jupakan varjoon on jäänyt kokonaan itse
sairaalarakennus, joka on rakennettu vuosina 1948-1954 ja sen on suunnitellut yksi Turun merkittävimmistä
arkkitehdeistä, Erik Bryggman. Maakuntamuseo pitää rakennuksen säilymisen sairaalakäytössä tärkeänä ja tämän vuoksi se ei vastusta viereisten rakennusten purkua sairaalan toiminnan turvaavan laajennuksen vuoksi.

Minun mielestäni Turunmaan sairaala on arvorakennus siinä missä vaikkapa sirkkalankadun toisella puolella oleva kivitalokin.
Veikkaampa että kyllä siitäkin metakka taas syntyisi, jos sairaala joutuisi muuttamaan alueelta kokonaan pois ja alunperin
juuri sairaalaksi suunniteltu rakennus jäisi vaille käyttöä tai "saneerattaisiin" uuteen uskoon. Voin jo kuvitella
tulevat lehtiotsikot: "Skandaali Turussa - maineikkaan arkkitehdin arvorakennuksen tulevaisuus hämärän peitossa"

Toisaalta etenkin keskellä korttelia oleva isohko puutalo voisi yhtä lailla olla säilyttämisen arvoinen, jos
katsoo kuvia vaikkapa Turun kulttuuriympäristöyhdistyksen sivuilta:

http://www.koivuharju.fi/puujatalo/kaskenkatu.htm

Tässä kohtaa joudutaan vaikean valinnan eteen miten arvottaa kyseiset rakennukset ja mitä säilyttää ja mitä ei.
Tontille on lähes mahdoton suunnitella järkevän kokoista lisärakennusta ilman että jotain jouduttaisiin purkamaan.
Koko suunnitelma on vasta alkutekijöissään. Voi toivoa että arkkitehtitoimisto Sigge saisi vielä suunniteltua jollain ihmeen kaupalla alueesta samanlaisen kokonaisuuden kuin vaikkapa Åbo Akademin Arkenista, jossa se on saanut aikaan hyvää jälkeä Turun kaupunkikuvan parantamisessa, säilyttämällä vanhaa rakennuskantaa ja lisäämällä uutta.

Yksi kysymys on, mitä toimintaa kadunvarren taloon tai tyhjiin puutaloihin Turussa yleensä sitten saataisiin.
Kuinkahan moni haluaisi asua puutalossa jonka ulkoseinä on muutaman metrin päässä kaupungin sisääntuloväylästä. Pelkkä melu ei ole ainoa haitta vaan liikenteestä aiheutuu myös tärinää. Useille Turun tyhjinä oleville puutaloille yhteinen
tekijä on juuri sijainti vilkaasti liikennöidyn kadun varrella. Ehkä rakennuksien siirtoa kokonaisena voisi alkaa miettiä pikkuhijaa Suomessakin, tehdäänhän niin Amerikassakin lähes minkä kokoiselle rakennukselle tahansa, hinta onkin sitten toinen juttu.

Tukholmassa muuten laitettiin Norrmalmin kaupunginosa uuteen uskoon 1950-1970 -luvuilla

http://en.wikipedia.org/wiki/Redevelopment_of_Norrmalm
http://sv.wikipedia.org/wiki/Norrmalmsregleringen (ruotsiksi)

Alue oli luonnollisesti täyteen rakennettu ja monia rakennuksia purettiin:

*Kuten 1690-luvulla rakennettu "Wredeska palatset" (oikea palatsi siis)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Wredeska_palatset

*Tai kauppahalli (purettiin tosin vasta 1980-luvulla)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Centralsaluhallen

*Puinen kylpylärakennus purettiin jo 1930-luvulla
http://sv.wikipedia.org/wiki/Fil:Strombadet_1896.jpg

Tukholmaa ennen ja nyt:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms ... _f%C3%A4rg

Näemmä sitä kaupunkikuvan muutosta on tapahtunut muuallakin kuin Turussa, ja vieläpä ilman pommituksia.
Toisaalta laajat alueet Tukholmasta ovat edelleen ennallaan.

heh, oli urlit ja quotet sekaisin

Kiitos tupajumi hyvistä kuvista ja valaisevasta viestistä. Kuten jutun kirjoittajakin toteaa

Turkua ei juuri voi ylistää vanhojen arvorakennusten, varsinkaan puutalojen säilyttämisestä ja kunnostamisesta. Mutta parannusta olisi syytä olla tulossa, mikäli vuonna 2011 käyttöön otettavaa uutta rakennusperintöohjelmaa on uskominen.

"Rakennusperintöohjelman tarkoitus on asettaa päämäärät rakennetun kulttuuriympäristön hoidolle, antaa paikallisiin olosuhteisiin sovitetut kehykset johdonmukaiselle rakennussuojelulle sekä muotoilla rakennusperinnön ja uudisrakentamisen ihanteiden asianmukaisen yhdistämisen periaatteet", kerrotaan kaupungin tiedotteessa.

Vuoteen 2011 on kuitenkin pelottavan paljon aikaa. Ehtiikö ohjelma Kaskenkadun keitaan kannalta ajoissa - ja liikuttaako sen sisältö Turunmaan sairaalaa tukisäätiöineen? Tontin korvaamattomat rakennukset olisivat arvokas suojelukohde tulevalle Euroopan kulttuuripääkaupungille.

Se, että yliopisto pitää aluetta tärkeänä ja se, että alue on 1800-luvulta ei luonnollisestikaan heilauta päättäjiä. Kuten tälläkin palstalla olemme saaneet lukea, kyseessä ovat röttelöt (eihän Berliinissäkään ole puutaloja ja Berliini on verrannollinen Turkuun), jotka saakin purkaa. Olen aivan varma, että taloista ei kannata enää huolehtia, sillä niiden (latoja kun ovat) kohtalo on kauheista kasvukivuista ja tilanahtaudesta kärsivässä Turussa jo sinetöity. Itse veikkaan seuraavaa kehityskulkua: ensin vuokralaiset irtisanotaan. Sitten alue aidataan. Sitten TS kertoo, että "alueella majailee laitapuolenkulkijoita". Sitten joku kirjoittaa saman nimimerkillä Turun Sanomiin. Sitten kaavasta päätetään. Sitten siitä valitetaan ja valitus kumotaan. Taloissa on sattumalta ikkunat auki 24/7/365. Sitten sattuu pieni tulipalo. Sitten talot puretaan ja sitten todetaan, että rötisköjähän ne vaan olivat ja että oikea Turku ei ole sen rakennuksissa, vaan ihmisissä ja moisia latoja on kaupunki täynnä ja onhan muuallakin purettu. Sitten joku toteaa, että Turku on vuonna 2011 kulttuuripääkaupunki, jolla on keskiaikainen historia.

Joku saattaa ehkä ihmetellä, että missä se kaikki historia on, mutta se vain on, vaikka sitä ei näe.

Jaahas, hienoa että saatiin taustatietoja sairaalan ympäristön rakennuksiin. Vähän fanatismia alueen "keitaana" pitäminen vaatii, mutta mikäs siinä jos kyseisenlaista rakennusperintöä arvostaa. "Röttelöitä" talot ovat siksi, että ne on päästetty niin huonoon kuntoon.

braide voisi vähän hellittää talkkareiden avustamista. Gentlemanin voi vaikkapa lisätä vihamieheksi jolloin käyttäjän viestejä ei tarvitse lukea.

Joo, toi onki niitä keitaita, joissa pulit käy juomassa viinaa ja porukka kusella baari-illan jälkeen... Nyt ymmärrän paljon paremmin, mitä Gentleman tarkoitti puhuessaan kulttuurihistoriallisesta arvosta. Onko meidän katajainen kansa kadottamassa identiteettinsä tällaisten kansankeitaiden kadotessa kaupungeista? Tuleeko maailmanloppu, jos Turmiolan Tommi ei enää herääkään henkiin ladon takana?

Hei muute! Toi keidasha meidän ois pitäny näyttää Berlusconille. Ois seki nähny ton kulttuurihistoriallisesti merkittävän kultakimpaleen ja oppinu arvostamaan suomalaista rakennusperintöä.

Ainakin Turun kaupungin Ympäristö- ja kaavoitusvirasto on kuumentunut asiasta.
Aiemmin YmpK-lautakunnan esityslistassa oli alueen osallistusmis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä. Nyt ei enää..
Liian kuuma peruna. Onneksi ehdin tallentaa sen ja tiedän, että lakimiehet ovat jo sen kimpussa ja arvotaloja tullaan puolustamaan viimeiseen asti.

Yrittäkääpä avata tämän http://74.125.77.132/search?q=cache:htt ... 089885.htm sivun liitteitä....



"by Raunistulan veljekse + loosi"

http://yle.fi/mot/090398/kasis.htm
Kyseinen käsikirjoitus liittyy keskeisesti siihen, mitä peli Turussa on tai oli. Joku voi jopa tunnistaa siitä oman moraalinsa?

Siirsin Brinkkalan keskustelun tänne koska se ei oikein istunut Turun projekteihin

Jugend talojen pihanpuoli on lähes poikkeuksetta karu ja sileä kuin saariston kalliorannnat, vain poikkeustapauksessa talolla on ikäänkuin kaksi julkisivua, esimerkkinä Puolalanpuistossa oleva, Läntisenkadun puolelta jyhkeä As. Oy. Puolala, (J. Paatela 1912 – 1913).


Tässä tapauksessa se johtuu jyrkästä Puolalanmäen rinteestä johon se on rakennettu. Normaalisti talosta näkyy vain julkisivu, pihan puoli on piilossa. Koska As.Oy. Puolalasta on rinnesijainnin vuoksi näkyvissä kummatkin puolet, on toinenkin puoli myös koristeellinen! Tästä samasta syystä on rakennuksella Brinkkalan pihalla Aboensiksen mainitsema sileä puhdas seinä, se on rakennuksen taka-osa ja tupakkatehtaan pihalle osoittaa sen koristeltu julkisivu. Miksi rakennus on sijoitettu näin, en tiedä! Selvää kuitenkin on, että tämä on ollut perusteltu asemointi rakennusta tehtäessä, mitä mieltä tästä nyt ollaankin tänään.


tässä Puolalan varsinainen julkisivu puiston puolella

En olisi yksioikoisesti myöskään sitä mieltä että vanhaa kaupunkimiljöötä tuettaisiin parhaiten rakentamalla välttämättä täysin samaan formaattiin kuin vanhat oman aikansa rakennukset, kuten bitteri ajattelee, jos näin tehtäisiin, ei kaupungissa olisi varsinaista historiallista kerroksellisuutta, kaikki olisi lohkottu toisistaan erilleen. Katuympäristössä yhdellä silmäyksellä nähtävissä olevat eri aikakauden- ja tyylin rakennukset tuovat siihen luonnetta ja kiinnostavuutta. Samankaltaisuus kääntyy helposti monotonisuudeksi eikä rakennusten omintakeisia piirteitä erota, kuten jos ne olisivat oman aikakautensa teoksia eikä toistensa mukailijoita. Pidän monimuotoisuudesta kaupunkikuvassa! Perustavana pointtina pidän sitä, että rakennus on tehty laadukkaasti ja harkitusti, hyvää arkkitehtuuria kuvastavalla asenteella. Erinomaisena esimerkkinä tästä on Ruotsalaisen seurakunnan uusi toimitalo Aurakadulla, joka ei riitele ympäristössään eikä tuhoa katunäkymää, vaan tuo siihen oman lisänsä viemättä vanhoilta ympärillään olevilta rakennuksilta pois mitään.
http://i133.photobucket.com/albums/q51/ ... /t-r-s.jpg
Hienoa kerroksellista kaupunkikuvaa, jos minulta kysytään! Tässä kaikki rakennukset tukevat toistensa ominaisuuksia, eivät suinkaan riitele.

Tuosta Luostarin välikadun ja Brinkkalan pihan suunnitelmasta ei minulla ole mitään selkeää kuvaa. Kirjakahvilan ja taidelainaamon pitäsi yhdistyä siten että Kirjakahvila muuttaa taidelainaamon tiloihin. Asia taitaa olla vaiheessa vielä? Siellä olevien putiikinpitäjien uskoisin nyt olevan niin asiansa takana kuin osaavat, ei siellä mitään krääsää minusta kaupata. Aina siellä voi kävästä katsomassa täyttääkö myytävät artikkelit kriteerin . Muuten, ei tupakkatehtaan pihalla mielestäni ole mitään tällaisia 1-kerroksisia varastolaajennuksia, mitä niista rakennuksista tarkoitat, Aboensis?