Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on tänään aikaistanut kaupungin tavoitetta pikaratikan rankentamisesta. Kaupungin tavoiteen mukaan pikaraitiotien rakentaminen alkaisi nyt jo vuonna 2015 vuoden 2018 sijaan.http://www.radio957.fi/index.php?option ... 6288&cat=1
.. Nyt sitten vielä tehdään eikä vaan puhuta niin hyvä tulee 
Klazu kirjoitti:Huh, ai tavoitteet on olleet NOIN kaukana. 2018 alunperin!! 2015:kin ansaitsee vielä yhden huutomerkin!Eipä tuo luullakseni kovin paljon aikaisemmin voisikaan olla. Suunnitteluun, päätöksiin ja rahoituksen hankkimiseen menee luultavasti vähintään kolme vuotta. Rakennustöihin taas ainakin kaksi, jolloin avajaiset voisivat olla aikaisintaan 2016 tai nyt päätetyn suunnitelman mukaan 2017.
www.tampere.fi kirjoitti:Kysely kaupunkiraitiotien tavoitteistaEli menkääpäs täyttään kysely osoitteeseen http://www.webropolsurveys.com//S/33CA9354934DE8D1.par
Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseksi Tampereen kaupunki on käynnistänyt alustavan yleissuunnitelman laatimisen raitiotielinjalle Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi. Alustavan yleissuunnitelman avulla vertaillaan kahta raitiotien reitti- ja varikkovaihtoehtoa bussivaihtoehtoon. Työssä ei tehdä suositusta valittavasta vaihtoehdosta. Alustavan yleissuunnitelman laadintaa seuraa varsinaisen yleissuunnitelman laatiminen.
Raitiotiesuunnittelun kantavana ajatuksena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla. Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia.
Raitiotiesuunnittelussa on keskeistä selvittää, millaiseksi palvelu pitää suunnitella, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin matkustajien tarpeita. Voit kertoa mielipiteesi tavoitteista alla olevan linkin kautta 1.12. – 12.12.2010.
.. Itse ainakin kyselyyn kyllä vastailin sen perusteella että linjan nopeuden pitäis olla huomattavasti nopeampi kuin auto-vaihtoehto, joten sen perusteella linjauksen olisi oltava mahdollisimman suora.grendy kirjoitti:Tän hetken fiiliksen perusteella ehkä lemppariehdotus olis Hervannasta Sammonkadun kautta, sitten koukkaus Kalevantielle eli yliopistolle/keskusareenalle, siitä Hatanpään valtatien kautta Hämeenkadulle josta ehkä Hallituskatua pitkin mieluummin kuin Hämeenkatu loppuun asti, ja sitten Santalahden kautta (tuleva asuinalue kuitenkin) Lielahden kauppojen läpi Lentävänniemeen. Toisaalta olis kyllä kiva et se menis Hämeenkadun päästä päähän... vaikeeta on!Tärkeintä ei ole se mistä reitti aluksi kulkee, sillä huonoista paikoista se ei kuitenkaan tule menemään ja se on tärkeintä että ratikka sinne saadaan. Kun se toimii, sitä on helppo laajentaa.
Tampereen Kauppakamarilehti kirjoitti:Läntinen oikorata eteni ratapölkyn verranhttp://www.tampereenkauppakamarilehti.f ... 7_10_2.php
Tampereen läntinen oikorata on vielä visio, jonka toteutuminen on ehkä vuosikymmenten päässä. Asia kuitenkin etenee − lisävauhtia sille lykittiin Tampereen kauppakamarin oikorataseminaarissa ja Pirkanmaan liitossa marraskuussa.
Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt liikennettä ja logistiikkaa koskevan vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville joulukuun ajaksi. Kaupungin keskustan länsipuolelta ohittavalle oikoradalle kaavaluonnoksessa on osoitettu yhteystarve Tampere-Pirkkalan-lentoaseman kautta. Mukana on myös yhteystarve lentoasemalta Tampereen keskustan suuntaan sekä kehittämisvaraus uudelle tavaraliikenteen järjestelyratapihalle.
Pirkanmaan liiton maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstila arvioi, että vaihemaakuntakaavalla on merkittävää vaikutusta koko valtakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa Tampereen liikenteellistä asemaa kytkemällä lento- ja raideliikenne toisiinsa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.
− Keskeinen kysymys on, miten eri liikennemuotojen yhteistyötä kehitetään tulevaisuudessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osalta asiaa tutkitaan, meillä se on jo saatu kaavaluonnokseen.
Seuraavaksi vaihemaakuntakaavan luonnos lähtee kuntiin ja muille toimijoille lausunnoille. Tavoite on, että nopeimmillaan vuoden 2011 lopussa se olisi hyväksytty. Pirkanmaan liitto käynnistää nyt myös tarkemmat selvitykset kuntien ja valtion viranomaisten kanssa siitä, missä oikoradan linjaus voisi maastossa kulkea.
”Nyt on tärkeää selvittää ja pitää yllä keskustelua”
Tampereen läntisen oikoradan toteuttamista ajavat aktiivisesti Tampereen kauppakamarin johdolla Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Rauman kauppakamarit. Ne haluavat jättihankkeen mainintana mukaan hallituksen vuoden 2013 liikennepoliittiseen selontekoon. Siinä määritellään liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma. Pääradan kehittäminen halutaan niin ikään nostaa Suomen kärkikohteeksi EU:n pääliikenneverkon EU:n Trans European Networks –Transportation -listalla.
Tampereen kauppakamarin oikorataseminaarissa marraskuussa puhunut liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi ei tyrmännyt ratahanketta. Hänen viestinsä oli varovaisesti myönteinen, vaikka hanke näyttäisi vielä nyt olevan vuosikymmenten päässä.
Myllärniemen mukaan rivakatkin muutokset rahoituslinjauksiin liikennejärjestelmää kehitettäessä ovat mahdollisia.
− Nopeat ratayhteydet ovat pitkällä tähtäimellä valtakunnallisen liikennepolitiikan keskiössä. Nyt on tärkeää synnyttää ja pitää yllä keskustelua ja selvittää perusteita, miksi juuri Tampereen läntinen oikorata pitäisi toteuttaa.
Oikorata ja siihen liittyvä Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapihan siirto ovat keskeinen osa kaupungin keskustaan ja Pirkkalan ympäristöön vaikuttavaa logistista kokonaisratkaisua. Rautateiden runkoverkon tavaraliikenteen lisäksi paketissa ovat muun muassa Tampereen seudun henkilöliikenteen lähijuna- ja pikaratikkayhteydet, seudulle suunnitellut uudet logistiikkatoiminnot, mahdollinen raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalta kaupungin keskustaan ja Helsinki-Vantaalle.
− Valtakunnan liikennejärjestelmän kehittäminen on kuin shakkia pelattaisiin. Vaikka edettäisiin pienin askelin, kokonaiskuvio ja seuraava siirto on oltava mietittynä, Myllärniemi muistutti.
Tampereen oikoratahankkeen taustalla on huoli pääradan junaliikenteen sujuvuudesta ja radanvarren alueiden elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Tampereen kautta kulkeva päärata on kapasiteettinsa äärirajoilla.
− Oikorata ei ole Tampereen tai Pirkanmaan asia, vaan kyseessä on Tampereen kautta kulkevan rataverkon pääradan ja koko Suomen liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila muistutti.
Oikorataseminaarissa ei jäänyt epäselväksi, missä Suomen rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen keskeinen solmukohta sijaitsee. VR-yhtymälle Tampere on Suomen raideliikenteen keskuspiste. Minkään muun paikan kautta ei kulje yhtä paljon henkilö- ja tavarajunia. Tampereella sijaitsee toinen valtakunnan keskusjärjestelyratapihoista ja henkilöjunien aikataulutus Tampereen rautatieasemalla on koko maan henkilöliikenteen aikataulujärjestelmän ydin. − Esimerkiksi tehtaalta Suolahdesta saadaan traktori seuraavaksi aamuksi Vuosaaren satamaan. Verkosto kerää pienetkin tavaravirrat Tampereelle, jossa junat järjestellään uudelleen. Jos ei tällaista hyväsijaintista ydinpistettä olisi verkoston keskellä, pieniä tavaraeriä ei saataisi rautateitse nykyiseen tapaan tehokkaasti kuljetettua, VR:n palvelupäällikkö Vesa Rauhala totesi.
− Henkilöliikenteen ratapihan on sijaittava Tampereen keskustassa. Tavarajunat voivat ajaa eri paikkaan kuin nyt. Tärkeintä on, että ne menevät kaikki samaan paikkaan, jolloin tavaraliikennettä hoitavan verkoston vahvuus säilyy.
Toteutunut raideliikenneratkaisu käynnistää vaikutusalueellaan pitkäkestoisen menestyskierteenhttp://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/ ... 95741.aspx
Raideliikenteen hyödyt ja myönteiset kustannusvaikutukset eivät nouse esille riittävän hyvin nykyisistä vaikuttavuuden arvioinneista. Liian vähäiselle huomiolle jäävät muun muassa raideliikenteen myönteiset vaikutukset kiinteistöjen arvoihin, alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan. Raideratkaisut mahdollistavat aina myös tiiviimmän, ja siten myös taloudellisemman rakentamisen ja maankäytön.
Syvällisempi ja moniulotteisempi raideliikenteen hyötyjen tunnistaminen olisi tärkeää, sillä bussiliikenteeseen verrattuna raideliikennehankkeet edellyttävät suurempia investointeja, mutta tuovat mukanaan myös suurempia ja pitkäkestoisempia hyötyjä.
HSL:n julkaisemassa selvityksessä on hyödynnetty kansainvälisiä tutkimuksia sekä vertailtu nykymetroa Länsiväylän ja Vantaankosken radan alueellisiin vaikutuksiin.
Aliarvioidut hyödyt näkyviin
Raideratkaisujen alueellinen pysyvyys takaa niiden pitkävaikutteisen myönteisen nosteen. Pysyvyys luo uskottavan pohjan muille investoinneille. Raideliikenne kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Raideyhteyksien varteen rakentuu tyypillisesti myös uusia asuin- ja työpaikkakeskittymiä, mikä lisää kysyntää entisestään. Matkustajat myös mieltävät raideliikenteen selkeänä ja sujuvana kulkutapana.
Kiinteistöjen arvon nousuna mitattuna Helsingin metron vaikutus vuoteen 2009 mennessä rakennettujen kiinteistöjen arvoihin on ollut noin 1,5 Mrd. €, mikä on enemmän kuin metron investointikustannus (noin 1,2 Mrd. €).
HSL toivoo, että aiempaa suurempaa painoa hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa saisi raideliikenteen vaikutus katu- ja kaupunkitilan tarpeeseen. Henkilöautoliikenne tarvitsee huomattavasti enemmän tilaa kuin joukkoliikenne. Koska kaupunkialueilla on maata niukasti, liikenteen edellyttämä maa-ala on pois muusta rakennus- ja virkistyskäytöstä. Esimerkiksi Helsingissä arvion mukaan ilman nykyistä metroyhteyttä itäsuunnasta tuleva liikenne tarvitsisi 1-2 lisäkaistaa, Kampin bussiterminaalia vastaavat laiturialueet busseille sekä merkittävästi paikoitustilaa autoille Helsingin kes-kustassa.
Parhaaseen aluetehokkuuteen päästään, kun radan ja sen lähialueiden suunnittelu on mahdollista tehdä samanaikaisesti. Rohkaisevia esimerkkejä Pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi uuden Jätkäsaaren raideyhteyden ja asuinalueen rakentaminen sekä Kehäradan vaikutusalueelle rakentuvat asuin- ja työpaikka-alueet.
Lisätietoja: Joukkoliikennesuunnitteluosaston päällikkö Ville Lehmuskoski, puh. 040 520 6710, Liikennejärjestelmäosaston päällikkö Suoma Sihto, puh. 040 595 0205