Taloforum.fi

Eilisestä Turun Sanomista, luin Koulukadun ja Yliopistonkadun kulman Strandellin talojen kaavan tulleen hyväksytyksi valtuuston kokouksessa. NCC:n suunnasta esitettiin kaino toivomus ettei tästä valitettaisi, vaan rakentaminen pääsisi alkamaan.
http://www05.turku.fi/ah/ksylk/2013/111 ... 270570.pdf

Tästähän käytiin erittäin harvinainen sovittelutapahtuma rakennusliikkeen ja kaupunkikuvan puolustajien, Puu ja Talo sekä Meidän Turku ry.:n välillä, jossa päästiin hyvin lähelle molempia tyydyttävää kompromissia. Kaupunkikuvan vaalijat edellyttivät molempien puurakennusten säilyttämistä ja kunnostusta. Vanhan makkaratehtaan puolesta ei nähtävästi oltu valmiit ryntäämän barrikaadeille, se tuleekin purettavaksi. Koulukadun pariin kertaan palanut rakennus - jonka kaupunkikuvaliikkeet olisivat halunneet tulevan korjatuksi - nyt valtuustossa hyväksytyn kaavan mukaan tullaan rakentamaan uusiksi. Vanhaa pidetään niin tuhoutuneena ettei siitä tule enää kalua. Puurakennus kuitenkin tullaan uutisen mukaan rakentamaan julkisivultaan vanhaa vastaavaksi!

Tätä asiaa uutisen mukaan vielä kaupunkikuvapiireissä nieleskellään, varmuutta siitä valitetaanko vai ei, ei vielä ole. Omasta mielestäni nyt vahvistettu kaava on oikein hyvä, ainakin verrattuna tilanteeseen jossa koko rotla olisi lanattu matalaksi vuosia sitten ja paikalle olisi rakennettu joku bulkkitalo. Erityisen ansiokkaana pidän Koulukadun puutalon uusimista vanhaan formaattiin julkisivunsa osalta. Melko sekavalta olisi näyttänyt jos rakennus olisi tehty ilman sidosta Yliopistonkadun rakennuksen arkkitehtuuriin.

Ilmakuva tontista

Turun toriparkkiin liittyen..

[video]http://www.youtube.com/watch?v=RcOjT50t8AY[/video]

Pers.koht. olen sitä mieltä että noi kadunvarren puurähjät pitäis purkaa. Puutalot on ihan ok jos niitä on yhtenäinen alue kuten Portsa, mutta yksittäiset puutalot eivät sovi keskusta-alueelle.

Tuhnu kirjoitti:Pers.koht. olen sitä mieltä että noi kadunvarren puurähjät pitäis purkaa. Puutalot on ihan ok jos niitä on yhtenäinen alue kuten Portsa, mutta yksittäiset puutalot eivät sovi keskusta-alueelle.

Aivan. Suomessahan on erityisesti liikaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa. Niin paljon, että aina pitää purkaa, kun mahdollista.
Keski-Euroopassa tällainen ajattelu ei onneksi ole vallannut alaa, tosin siellä kulttuuriperintöä ja rakennuksia arvostetaankin. Kun katsoo Turun kauppatoria ja koko keskustan yleisilmettä, näky on sanalla sanoen karu ja tuon tuhoavan asenteen näkee siinä. Turussa tämä on erityisen ikävää, sillä Turku on maan vanhin kaupunki, jonka rakennusperinnön turkulainen kaavoituspolitiikka tosin on tuhonnut aika tehokkaasti sotien jälkeen.

Bernheart kirjoitti: Kun katsoo Turun kauppatoria ja koko keskustan yleisilmettä, näky on sanalla sanoen karu ja tuon tuhoavan asenteen näkee siinä. Turussa tämä on erityisen ikävää, sillä Turku on maan vanhin kaupunki, jonka rakennusperinnön turkulainen kaavoituspolitiikka tosin on tuhonnut aika tehokkaasti sotien jälkeen.

Onpa vaihteeksi tutun tuntuista tekstiä.

Bernheart kirjoitti:Suomessahan on erityisesti liikaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa. Niin paljon, että aina pitää purkaa, kun mahdollista.
Keski-Euroopassa tällainen ajattelu ei onneksi ole vallannut alaa, tosin siellä kulttuuriperintöä ja rakennuksia arvostetaankin.

Tuhnun ja Berneheartin kanssa olen eri mieltä
Miksi pitää purkaa jos arkkitehtuuri on laadukasta ja rakennus kunnossa? Eikö järkevämpää ole hyödyntää vanhaa rakennuskantaa uutta rakennettaessa?
Turussa on hienoja esimerkkejä vanhojen rakennusten kunnostamisesta. Se miltä rakennus näyttää riippuu ratkaisevasti siitä millaisessa kunnossa se on. Jos talo on parikymmentä vuotta kylmänä ja vailla huolenpitoa, selvää on että se näkyy rakennuksen rappeutumisena. Kerroksellinen kaupunkikuva on aina parempi, kiinnostavampi ja puhuttelevampi kuin nopeasti rakennettu yhden aikakauden kaupunkikuva. Yhden aikakauden elementtihirmuista on Turussa valitettavan pätevää näyttöä.
Vain riittävä vanhemman arkkitehtuurin säilyminen katukuvassa säilyttää kaupungin ominaisluonteen ja yksilöllisyyden, ilman sitä kaupungit ovat toistensa mielenkiinnottomia kopioita!

Jos 1800-luvun ja 1900-luvun rakennuskantaa on liikaa, niin juuri tätä rakennuskantaa on Turun kauppatorin reunoilta purettu ja se on mielestäsi nyt karu. Tässä näyttäisi äkkinäisen silmissä olevan jonkinasteista ristiriitaa, kumpi on parempaa, 1800 - 1900-luvun rakennuskannan purkaminen vai sen säilyttäminen? Missä 1800 - 1900-luvun rakennuksia on liikaa, onko niitä kaikkialla vai joissakin harvoissa kaupungeissa? Puheena olleet Strandellin talotkin Koulukadun ja Eerikinkadun kulmassa ovat muuten Turun keskustaa

Asiasta toiseen.
Päivän Turun Sanomissa oli uutinen jossa kerottiin ettei Korkein hallinto-oikeus myönnä Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:lle valituslupaa Linnanfältin kaavakiistassa. Tästä voisi päätellä projektin nytkähtävän liikkeelle nopeastikin?

Kaava voimaan, Linnanfältti liikkeelle


Pysähdyksissä olevat Linnanfältin rakennustyöt pääsevät suurimmalta osalta jatkumaan, vaikka vaasalainen kiinteistönomistaja PSJ Holding Ltd Oy ja Turun kaupunki kiistelevät yhä Turun hallinto-oikeudessa alueen maankäyttösopimuksesta. Korkein hallinto-oikeus päätti tammikuussa, että se ei myönnä Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:lle valituslupaa Linnanfältin kaavakiistassa.

Turku ei kuitenkaan oitis kuuluttanut asemakaavaa voimaan. Syynä oli PSJ:n ja kaupungin oikeuskiista. PSJ ja Turku allekirjoittivat viime kesänä maankäyttösopimuksen, jonka mukaan yhtiö maksaa Turulle tonttien arvonnousun johdosta 570 000 euron korvauksen. Sittemmin yhtiö kuitenkin valitti oikeuteen. Sen mukaan kyse ei ollut neuvottelutuloksesta vaan sanelusta. Turku kuitenkin kuulutti lauantain Turun Sanomissa (TS 15.2.) kaavan voimaan.
– PSJ Holding on Danske Bankin kautta myöntänyt kaksi 285 000 euron vakuutta, jotka turvaavat Turun saatavat, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd) kertoo.

PSJ:n toimitusjohtaja Niklas Finne korostaa, että vakuudet annettiin jo melkein vuosi sitten maankäyttösopimusta allekirjoitettaessa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/597138 ... liikkeelle

P.S Edellinen postaukseni sisälsi aika vahvasti ironiaa viitaten siihen, että 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa olisi Suomessa paljon. Tämän huomaa esimerkiksi Suomen vanhimmassa kaupungissa, kun katsoo, miten se on kohdellut sotien jälkeen hyvin säilynyttä arvokeskustaansa.

Tuhnun kommentissa on kyllä mielestäni pointti katunäkymän yhtenäisyyden suhteen, vaikka en tässä tapauksessa purkamista kannatakaan. Turussa ja muuallakin Suomessa puutaloja on saatu suojeltua semmoisilla sopimuksilla, että tontille on annettu suojelun vastineeksi rakennusoikeutta isolle kerrostalolle. Lopputulema on sitten vähän orvon näköinen vanha puutalo kadun varressa ja tyyliltään täysin poikkeava kerrostalo tontin perällä tai puutalon vieressä, mikä johtaa usein aika sekavaan katunäkymään. Ehkä parhaiten onnistunut esimerkki tästä lajista on seurakuntien omistamat puutalot Puutarhakadun varrella (StreetView). Tuolla paikalla puutaloja on kokonainen korttelinmitta jäljellä, minkä ansiosta kokonaisuus näyttää suht hyvältä. Itse näkisin mieluusti, että yksittäisiä puutaloja siirrettäisiin ja yritettäisiin saada niistä ehjää kokonaisuutta aikaiseksi jollain paikalla, jonne matala rakentaminen sopii. Turussa Linnanfältti olisi ilmiselvä kandidaatti. Siirtäminen vaan näyttää olevan ylivoimainen kustannus, jota ei nykyisellä päätöksentekosysteemillä saa rakennuttajien kurkusta alas.

Katunäkymän yhtenäisyyden kanssa on kai erilaisia kuppikuntia. Itse kuulun niihin jotka eivät pidä kiinnostavana kaupunkinäkymänä yhtenäisiä samankorkuisia talonseinävalleja, ellei niissä ole selvästi keskinäisiä eroja ja yksityiskohtia jotka erottavat talot toisistaan, kauneutta ja kiinnostavuutta. Jos kaupunki on vanha ja sillä on historiaa, kyllä sen pitää näkyä! Ajallinen kerrostuma antaa kaupungille syvyyttä ja puhaltaa siihen henkeä.

Muutama esimerkki yksittäisten kohteiden kunnostamisesta hmikon linkittämän Engelinpuiston lisäksi:
Eräs parhaita on Paperi-Lehdon talo, jota ei edes rakennuksen kulmassa ollutta kirjakauppaa pitänyt Kelpo Lehto (Turun Sanomien arkisto) ei halunnut säilytettäväksi! Hänen isänsä Frans Lehto perusti kirjakaupan. Nyt talo kuitenkin muodostaa viereisen Strandellin piirtämän Maijalan kanssa varsinaisen helmen Humalistonkadulla.


Humalistonkatu kerroksellisuudessaan on eräs Turun vaikuttavimpia.


Kunnostettu Paperi-Lehto. Katunäkymässä on perspektiiviä ja ulottuvuuksia, rakennus on kunnostettuna hieno!


Kunnostettu Maijala. Miksi tämä olisi pitänyt lanata normi kerrostalon tieltä kuten ennen kunnostusta moni vaati?

Linnankadulla olevat puutalot. http://goo.gl/maps/GQtXv Toisessa oli Turun Kaakelitehtaan johtajan, Preussissa syntyneen Ernst Minuthin asunto. Vasemmalla vanha kunnon Kivipainon rakennus jossa muun muassa toimii Linnateatteri.


"Leninin talo" Käsityöläiskadun ja Puutarhakadun kulmassa on onnistunut hienolla tavalla säilymään. Ilmavaa, kiinnostavaa kaupunkinäkymää.

Pidän vallan erinomaisena tällaisten vanhojen, välillä hammastettujen näkymien säilymistä Turussa. Näitä ei ole muualla!
http://goo.gl/maps/5sma9
http://goo.gl/maps/MOGX5
http://goo.gl/maps/hJED8
http://goo.gl/maps/lhMlY
http://goo.gl/maps/oIMr1
http://goo.gl/maps/yBjyY
http://goo.gl/maps/41suf
Tässä suppea poiminta. Jos on eri mieltä, saa olla.

Kantti kirjoitti: Humalistonkatu kerroksellisuudessaan on eräs Turun vaikuttavimpia.

Humalistonkadulla on sellainen sekametelisoppa eriparisia rakennuksia, että siitä syntyy oma viehätyksensä. Tämmöiseen on Suomessa aika harvassa paikassa kuitenkaan mahdollisuuksia. Aika usein jää vain yksinäinen puutalo elementtikerrostalojen väliin.

Kantti kirjoitti: "Leninin talo" Käsityöläiskadun ja Puutarhakadun kulmassa on onnistunut hienolla tavalla säilymään. Ilmavaa, kiinnostavaa kaupunkinäkymää.

Leninin talo on hieno juu, mutta juurikin tuossa kohtaa näkymä Käsityöläiskadun suuntaan on mielestäni aika hirveä. Vanhan talon naapurit ja talot kadun toisella puolella ovat vaan sen verran rumia ja sisäänvedot vanhasta katulinjasta eivät ainakaan auta asiaa. Valkoiset klinkkeri-ihmeet kulman molemmilla puolilla ovat vissiin 80-luvulta. Toivotan niille pikaista ja talojen alkuperäisilmettä täysin kunnioittamatonta julkisivuremppaa.

hmikko kirjoitti: Itse näkisin mieluusti, että yksittäisiä puutaloja siirrettäisiin ja yritettäisiin saada niistä ehjää kokonaisuutta aikaiseksi jollain paikalla, jonne matala rakentaminen sopii. Turussa Linnanfältti olisi ilmiselvä kandidaatti. Siirtäminen vaan näyttää olevan ylivoimainen kustannus, jota ei nykyisellä päätöksentekosysteemillä saa rakennuttajien kurkusta alas.

Mielenkiintoista nähdä miten vetovoimainen Linnanfältin alueesta lopulta tulee, saattaa olla suurikin menestys. Kyse on kuitenkin kuluttajien eli asunnonostajien kurkusta, eli riittävästi kysyntää (ja rahaa) niin eiköhän rakennuttajatkin ala siirtoja tarjoamaan. Ei kuitenkaan mahdoton ajatus, onhan asunnoiksi kunnostetuissa tehdaskiinteistöissäkin sitä jotakin koukkua ja houkuttelevuutta.

Tuohon kerroksellisuuteen ei ainakaan kaupungin lupaosasto lämpene, taitaa vaade räystäskorkeuden yhtenäisyydestä olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Puutalokorkeudet tietysti poisluettuna.

Sisu kirjoitti:

hmikko kirjoitti: Itse näkisin mieluusti, että yksittäisiä puutaloja siirrettäisiin ja yritettäisiin saada niistä ehjää kokonaisuutta aikaiseksi jollain paikalla, jonne matala rakentaminen sopii. Turussa Linnanfältti olisi ilmiselvä kandidaatti. Siirtäminen vaan näyttää olevan ylivoimainen kustannus, jota ei nykyisellä päätöksentekosysteemillä saa rakennuttajien kurkusta alas.

Mielenkiintoista nähdä miten vetovoimainen Linnanfältin alueesta lopulta tulee, saattaa olla suurikin menestys. Kyse on kuitenkin kuluttajien eli asunnonostajien kurkusta, eli riittävästi kysyntää (ja rahaa) niin eiköhän rakennuttajatkin ala siirtoja tarjoamaan. Ei kuitenkaan mahdoton ajatus, onhan asunnoiksi kunnostetuissa tehdaskiinteistöissäkin sitä jotakin koukkua ja houkuttelevuutta.

Tuohon kerroksellisuuteen ei ainakaan kaupungin lupaosasto lämpene, taitaa vaade räystäskorkeuden yhtenäisyydestä olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Puutalokorkeudet tietysti poisluettuna.

Linnanfältti tulee olemaan vielä arvostettu ja kysytty omintakeinen alue, mikäli rakentuu esitetyn mukaisesti. Mihinkään vanhojen siirrettyjen puurakennusten loppusijoituspaikkaan en kylläkään usko. Ainakaan Linnanfältin alueella. Ensinnäkin rakennuksen siirtämisen kustannukset tuskin ovat sellaisia että siitä tulisi houkutteleva vaihtoehto. Toiseksi rakennus on erityinen sen omassa alkuperäisessä paikassaan, samalla tavalla kuin rakennus on arvokas alkuperäisessä muodossaan. Jos rakennukselle on tehty ajan myötä muutoksia ja lisukkeita, sen arvo vaikkapa säilytettävänä rakennuksena on jo merkittävästi laskenut.

Uutta rakennettaessa tästä räystäskorkeudestä kyllä pidetään kiinni ja ehkä aiheestakin. Ilman sitä olisi ollut vaikeampi torpata esimerkiksi Wihannon Jummin torinkulmaan kaavailema ensimmäinen älytalohahmotelma! Onneksi kaupungin puolella oli sen verran ryhtiä ettei painostuksenkaan alla suostunut aivan kaikkeen mihin vanha narujen vetäjä sitä yrittää ohjastaa.
Vaikka räystäskorkeudestä pidettäisikin tiukasti kiinni, antaa se silti mahdollisuuksia tehdä hyvää kiinnostavaa kaupunkikuvaa, mikäli laskutikkumiehet eivät pääse sorkkimaan aivan kaikkea.

Hmikko kirjoitti aika hyvin puhtaaksi sen ajatuksen mikä oli viestini takana. Nimenomaan yhtenäisyys. Humalistonkatu on tosiaan sekametelisoppa, eikä mielestäni positiivisessa mielessä. Kantin kuvaamien rakennusten säilyminen ja kunnostus on hieno juttu, mutta kyllähän ne aika orvoilta näyttävät tuossa seurassa.
1800- ja 1900-luvun alun kivitalojen purkaminen oli Turussa anteeksiantamaton virhe. Saman aikakauden puutaloista en ole niinkään murheissani.

Tuhnu kirjoitti:Hmikko kirjoitti aika hyvin puhtaaksi sen ajatuksen mikä oli viestini takana. Nimenomaan yhtenäisyys. Humalistonkatu on tosiaan sekametelisoppa, eikä mielestäni positiivisessa mielessä. Kantin kuvaamien rakennusten säilyminen ja kunnostus on hieno juttu, mutta kyllähän ne aika orvoilta näyttävät tuossa seurassa.
1800- ja 1900-luvun alun kivitalojen purkaminen oli Turussa anteeksiantamaton virhe. Saman aikakauden puutaloista en ole niinkään murheissani.

Tässä on vastakkain kaksi (vähintään) erilaista näkemystä siitä, onko hyvä kaupunkikuva sitä että kadunvarsi on yhtenäinen, räystäät ovat samalla korkeudella ja rakennukset muodostavat yhtenäisen seinämän. Vai onko hyvä kaupunkikuva sitä että se antaa kuvan kaupungin menneisyydestä, on vaihtelleva ja kerroksellinen niin historiansa kuin erilaisten korkeuskerrostumiensa osalta, muodostaa - ei pelkästään katukuvaa vaan kaupunkimaiseman.

Yhtenäinen räystäskorkeus tarkoittaa ainakin Turun osalta, että kaikki noin 90 vuotta vanha rakennuskanta joka ei ole kivestä, eikä kerrostalo, on lanattava tasaiseksi ja tilalle on rakennettava samanlaisia taloja joita on kaikki espoot ja vantaat ynnä muut viimeaikaiset kasvavat lähiökaupungit täynnä. Tai Hervanta Tampereella joka on rakennettu ei mihinkään. Mitä se tällainen on jossa kaikki kaupungin omaperäisyys ja identiteetti hävitetään ja tilalle rakennetaan yhden aikakauden normibulkkia? Tätä en syntyperäisenä turkulaisenä voi ymmärtää! Mitään ideaalikaupunkia jossa lähtökohta on yhteinäisyys- tai samankaltaisuus, ei Turun sellaista pidä tavoitella! Juuri tuonkaltaisesta lähtökohdasta juontuvat suurelta osin ne kaupunkikuvan muutokset joista Turku on saanut maineensa kaiken vanhan ja hohdokkaan historiallisen rakennuskannan purkajana. Ei kiitos enää tätä!

Voisi kuvitella että ajattelu olisi noin 60 vuoden aikana kirkastunut, että kaupungeilla on omat kasvonsa ja oma luonteensa jota ei pidä muuttaa kuin kulisseja teatterissa. Ei kaupunkien pidä olla toistensa kanssa samanlaisia. Kukaan ei tule katsomaan Turun uusia taloja, ne vanhat täällä ovat niitä jotka kiinnostavat. Kukaan ei tule katsomaan Turussa yhtenäisiä räystäslinjoja eikä täydellistä kaupunkisuunnittelua, se mikä Turussa on erilaista kuin muualla, siis vanhempaa ja erilaista, se on kiinnostavaa. Erilaisuus on kiinnostavampaa kuin yhtenäisyys. Vanhaa rakennuskantaa ei pidä olla huolettomasti poistamassa vaan hyödyntään uutta rakennettaessa.

Onneksi näin on paljolti jo tapahtunut. Vanha ja uusi rikastavat kaupunkia peilatessaan toisiaan, luodessaan historiallista kontrastia toisiaan vasten. Todistaen kaupungin ajallista syvyyttä, kiinnostavuutta, arpisuutta, vuosisataista muutosta, elämänkaarta.

Miten vanhan paikan juureva vahvuus onkaan välillä vaikea havaita lasijulkisivujen säihkeessä. Tällaisesta sokeudesta hyvänä todistuksena on juuri Turun kauppatorin ympäristön tunnettu nykytila. Aivan turha syytellä 60 -lukulaista runttauslinjaa ellei tänä päivänäkään ymmärrä vanhan rakennuskannan arvoa Turun kaltaisessa kaupungissa. Sen menneisyyden merkitystä sinä mitä se tänään on. Turun ei pidä kloonata itseään muiden kaupunkien kaltaiseksi.

Ei pidä olla kuin muut kaupungit, vain yksi on Suomessa vanhin, anna sen näkyä ja ole siitä ylpeä!

En toki tarkoittanut kommentilla yhtenäisyyden puolesta sitä, että olemassa olevat rakennukset pitäisi yhtenäisyyden nimissä purkaa ja tehdä tasakorkeaa tilalle, enkä myöskään missään vaiheessa kannattanut tuon nyt käynnistyvän hankkeen kohdalla puutalojen purkamista. Lähinnä siirtäminen jonkunlaiseen sopivaan puutaloreservaattiin tulisi kyseeseen silloin, kun ainoa muu vaihtoehto on purkaminen. Esim. Sinisen talon kohdalla siirtäminen olisi voinut tulla kyseeseen (siis suojelun kannalta, teknisistä mahdollisuuksista en tiedä). Ymmärrän sen, että sijainti on iso osa rakennuksen historiallista arvoa ja siirrettäessä se menetetään, mutta mielestäni sekin on Turun tapauksessa parempi vaihtoehto kuin purkaminen.

Mielestäni alue voi myös olla katukuvaltaan yhtenäinen vaikka räystäslinjoissa olisikin reipasta vaihtelua. Turussa vaan rakennusten kokoerot ovat on usein vain yksi silmään pökkäävä seikka. Esim. edellisissä kuvissa esiintyvän Leninin talon (mulla eip oo oikeasta nimestä mitään käsitystä) naapurissa on ilmeisesti kaavamääräyksellä tms. säädetty 80-luvun klinkkeripintaiseen elementtitaloon Leninin talon korkuinen liikesiipi kadun varteen. Naapuri on siis yritetty ottaa huomioon, mutta vain byrokratian tasolla. Rakennuttaja tehnyt halvimman mahdollisen elementtitoteutuksen, joka näyttää sysirumalta ja täysin epäyhteensopivalta Leninin talon vieressä. Yhtenevä räystäskorkeus ei pelasta juuri mitään. Mielestäni oikeasti yhteensopivassa julkisivussa pitäisi olla yksityiskohtia Leninin talon yksityiskohtia vastaavassa mittakaavassa, mutta se olisi ilmeisesti ihan liikaa vaadittu, kun semmoisia julkisivuja ei ole sotien jälkeen Suomessa tehty ja elementtitehtaasta niitä ei näemmä tule.

Muoks: voisin pistää tähän jatkeeksi tuohon aiempaan kommenttiini isojen kerrosalojen myöntämisestä suojelun vastikkeeksi, että osaltaan tämäkin ongelma taitaa johtua siitä, että uutta kaupunkia ei enää tehdä, tai ei ole ainakaan Turussa tehty viimeiseen 70 vuoteen. Puutalokorttien mittakaavan olisi voinut säilyttää kokonaisuutena tai korottaa hyvin maltillisesti, ja tehdä 6-8 kerroksista kivitalokaupunkia uudelle ruutukaava-alueelle. Siis jos olisi ollut lisää uutta ruutukaavaa vanhan keskustan jatkeena. Ongelma on tietysti sama suunnilleen koko länsimaailmassa.

http://www05.turku.fi/ah/kh/2006/0213005x/1326093.htm

Ilmeisesti (ainakin vuonna 2005) Helsingintien linjauksen muuttamista pois Ratapihankadulta on todella suunniteltu! Helsingitiellehän on jätetty selkeä varaus, joka näkyy satelliittikuvassa.

Valitukset viemässä LNG-terminaalia ja uusia työpaikkoja Turusta Poriin. Hienoa.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/599997/ ... is+Turusta