Taloforum.fi

Jätkä provosoi, itkee jos jotain latoja puretaan. Haukut Turkua jne. lukisit josku joskus omat kirjoituksesi niin että otat ne stadilasit pois silmiesi edestä. Mikä helvetin marttyyri sä luulet olevas. Ihan oikeesti jätä tää turku osio jo pikku hiljaa rauhaan. Onse kumma kun useat tahot ovat sanoneet sinun olevan se murheenkryyni tällä osastolla ja et vain tajua olla lopettamatta. Ilmeisesti kuulut siihen osastoon joka jätetään laiturille...
Ainoa mitä sä tulet kommentoimaan on se kun jotain puretaan, ilman että edes olet ottanut asiasta selvää. Kertaakaan et ole sanonut korjauksista tai muista projekteista positiivista sanaa.

Voi olla, että otan esille ikäviä asioita, mutta en sentään mene nimittelylinjalle. Se, että en puhu jostain asiasta niin kuin sinä toivoisit, ei suinkaan todista yhtään mitään muuta kuin mielipide-eroa. Kun joku esittää pk-seudusta tai Helsingistä jotain kriittistä, en näe siinä mitään ongelmallista. Olen itse vaan pyrkinyt argumentoimaan sellaisissa asioissa, joissa esitetään vaikka lentoliikenteestä/Turun lentoyhteyksistä sellaisia väitteitä, joille kaipaa enemmän perustelua.Sama pätee Turussa vallitsevaan asenteeseen historiallisesti arvokkaita rakennuksia kohtaan. Ilmeisesti määrittelysi esim. "ladosta" on universaali ja sitä ei saa kiistää?

Rehellisempää olisi sanoa, etten provosoi, vaan teksteistäni on provosoiduttu. Hyvä esimerkki on tämä mainitsemasi marttyyrius, stadilasit jne...
Ei ole tarvetta olla marttyyri, miten edes voisin olla asiassa, joka ei minua suoraan henkilökohtaisesti koske?Toisekseen, Turun asioista saavat puhua ne, jotka haluavat, eivät vain turkulaiset. Itse en ole nimitellyt tai lähtenyt herjaamislinjalle. Se, että joku nyt ei pidä siitä, että tänne kirjoittelen, ei sille oikein voi mitään, Suomessa kait sentään on jonkinlaista sananvapautta? Pitäisikö sinut muuten "jättää laiturille" siksi, että haukut parin muun kanssa Helsinkiä??Ei minusta. En voisi vähempää hermoilla, jos joku Helsinkiä haukkuu.

Sellainen kysymys on vielä pakko tehdä tästä hienosta kuvasarjasta, että millä edellytyksillä ort. kirkon vieressä oleva laatikko tai KOP-kolmio (sama arkkitehti kuin Makkaratalolla muuten, V. Revell) muuttuvat arvotaloiksi ja samalla voi kysyä, miksei se, mikä oli näiden tilalla, ollut arvokasta. Minulle Revellin "taideteosten" (KOP-Kolmio, Makkaratalo) kutsuminen arvotaloiksi saa aikaa aikamoisen naurunremakan.

Keskustelun ongelma on se, että se junnaa täysin paikallaan. Gentlemanin viestit ovat sinänsä asiallisia. On kuitenkin vaikeaa synnyttää kunnollista vastavuoroisuutta, jos Gentleman on pro-puutalo jopa realiteettien kyseenalaistamiseen asti, kun taas muu käyttäjäkunta hyväksyy kompromissit purkutapauksissa. "Kivistön gradu" ei ole mikään kumoamaton fakta, joka kaikkien olisi pakko hyväksyä.

-Gentleman82- kirjoitti:millä edellytyksillä ort. kirkon vieressä oleva laatikko tai KOP-kolmio (sama arkkitehti kuin Makkaratalolla muuten, V. Revell) muuttuvat arvotaloiksi ja samalla voi kysyä, miksei se, mikä oli näiden tilalla, ollut arvokasta.

Ujutat sanoja toisten suuhun. Onko joku muka väittänyt, että näiden modernien talojen tieltä puretut rakennukset eivät olisi olleet arvokkaita? Jos joku Talossa hyväksyy ränsistyneen puutalon purkamisen jollain puolella kaupunkia, ei se tarkoita sitä, että hän samalla hyväksyisi koko "Turun taudin" kaikessa mittakaavassaan.

Sinulle aiheuttaa naurunremakan, jos joku väittää KOP-kolmiota arvotaloksi. Samoin monet saattavat naurahtaa, kun itse väität huonokuntoista puutaloa arvokkaaksi. Helpointa on yrittää löytää arvokkuutta myös eri aikakausien kerroksellisuudesta. Mutta tällainen rakennusten arvokkuuden määritteleminen menee liiaksi makuasia-osastolle, josta ei synny kehittävää vuoropuhelua. Tärkein mittari on varmaankin ns. tehokkuus. Rakennuksen hieno ulkoasu voi olla eräänlaista tehokkuutta estetiikkansa vuoksi, samoin kuin talon sisätiloihin kätkeytyvä käytännöllisyys. 1800-luvun kunnostamattomat puutalot ovat valitettavasti käyttökelvottomassa kunnossa ilman mittavaa remonttia. Tällaisella rakennuksella on hyvin harvoin mitään arvoa liiketiloja etsivällä. Toki piristäviä poikkeuksiakin löytyy esim. Seinäjoelta. Kunnostaminen vaatii silti melkoisia sijoituksia varsinkin, jos muut tahot kuin kiinteistön omistaja itse eivät näe rakennuksessa tarpeeksi kulttuurihistoriallista arvoa.

Purkutapauksia on parempi käsitellä tapaus- tai vaikkapa korttelikohtaisesti, ja etsiä yksilöllisiä ratkaisukeinoja niihin. On vaikea saavuttaa mitään nollatoleranssilinjalla - tarkoittaen että jokaisen vanhan rakennuksen purkaminen olisi väärin, perustellen tätä koko Turun rakennushistorialla. Olisi mukava esimerkiksi tietää, mitä ehdotuksia Gentlemanilla olisi aiempana käsitellyn sairaalan laajennuksen tieltä väistyvän puutalon uusiokäytölle; miten saisimme tämän pöpelikön osaksi tehokasta ja tiivistä kaupunkirakentamista ilman, että päälle rakennettaisiin satoja neliöitä uutta rakennuskantaa.

-Gentleman82- kirjoitti:Ei ole tarvetta olla marttyyri, miten edes voisin olla asiassa, joka ei minua suoraan henkilökohtaisesti koske?

Oot jo maininnu Turun olevan menetetty tapaus ja jos sen purkaminen ei edes koske sinua, niin mikä ihmeellinen tarve sulla on käynnistää sama keskustelu kerta toisensa jälkeen yhtä ponnekkaasti samoilla argumenteilla? Jos se keskustelu on jo käyty, niin miks et tyydy lukemaan niitä aiempia viestejä? Tässäkään tapauksessa kerrot vaan ne samat vanhat tarinat. Ei kiinnostas lukea sun iänikuisia kommentteja aina ja aina uudestaan Turkua koskevissa ketjuissa, kun ne samat kommetit on jo muutaman kerran lukenut. Jos et keksi asiaan mitään uutta kerrottavaa, niin älä kerro. Sun mielipide asiaan voidaan aina tarkastaa jostain ketjun aiemmasta kohdasta. Ois välillä mukava lukea Turun osalta muustakin, kuin Turun taudista ja Kivistön gradusta.

Mut varmaan tässä on kyse siitä, että tää Turun purkaminen on sulle kipupiste ja henkilökohtainen päänsärky, vaikka et sitä myöntäiskään. Kyllähän sä iteki tiedät kysymyksen olevan sulle aika ylivoimainen trauma, josta et pääse millään ylitse.

Kiitos palautteesta, joskaan se ei yllättänyt minua.
Vastaan siihen lyhyesti ja asiallisesti.

Ihan yleistä purkamisesta ja siitä ketä asia koskee: Jos lukee perustuslakia, niin siinä todetaan:

20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Kultturiperintö on siis jo perustuslain mukaan asia, joka koskee kaikkia ihmisiä ja jokainen saa tuntea itsensä asiassa osalliseksi, myös minä. Samalla tavoin esim. Suomenlinna tai Puu-Vallila ovat kaikkien suomalaisten yhteistä kulttuuriperintöä. Se, mitä "muu" käyttäjäkunta ehkä ajattelee ei ole merkityksellistä asian sisällön kannalta. Kaikilta tuskin on kysytty ja vaikka näin olisi, se ei tekisi mielipidettäni yhtään merkityksettömämmäksi.

Tosiasia on, että Turku on Suomen historian kannalta merkittävämpi kaupunki kuin moni muu paikka, ehkä jopa merkityksellisin. Tätä seikkaahan Turussa tuodaan hyvin näkyvästi esiin monelta taholta. Toinen tosiasia on se, että tarkasteltaessa kauppatorin ympäristöä, voidaan kehityskulkua pitää vähintääkin arveluttavana. Huolestuttavaa on, että sama piittaamattomuus vaivasi v.2008-2009 käsiteltyä Cafe Noirin kaavaa. On outoa, että kaavoituksen asenne ei ole muuttunut tässä yhtään ja vasta oikeus pysäytti hankkeen, joskin kaavaa laaditaan uudelleen.

Edellisissä viesteissä on tuotu aika selkeästi esiin monen kirjoittajan toimesta, että huoleni on turhaa ja mainitsemani seikat eivät jostain syystä ole tarpeellisia mainita. On tietysti todellakin makuasia, pidetäänkö KOP-kolmiota vai sen tilalla ollutta kivirakennusta kauniina, mutta tosiasia on, että esim. sen purkamisella Turun kaupunkikuva muuttui korvaamattomasti ja että kuvatunlaisia rakennuksia ei Turussa ole todellakaan paljon. On vaikea kuvitella, että samaa olisi tehty esim. Ranskassa tai Saksasssa. Sama pätee Turun puutaloihin. On ikävä todeta, että Turun keskusta ei muodosta juuri minkäänlaista arkkitehtonista kokonaisuutta edes aivan ytimessään. Tosiasiassa tori ympäristöineen on keskiössä enää sijainniltaan, ei muilta merkityksiltään.

Puhuttaessa taloudellisesta näkökulmasta on varmaan totta, että kaksikerroksista puutaloa ei voida hyödyntää tehokkaaseen liiketoimintaan, mutta taloudellinen näkökulma on vain yksi ja perin suppea. Tosiasia on, että puutalot ovat Turussa, kuten muuallakin maassa muodostaneet olennaisen osan kaupunkuvaa ja ehkä kaupunkikuvallakin pitäisi olla jokin arvo. Jos lähdetään siitä, vain taloudelliset seikat ratkaisevat, kaiken voi purkaa. Yleensä näissä hankkeissa taloudellinen hyötyjä on yksittäinen taho, ei välttämättä yhteiskunta, ainakaan suoraan.

Maailma ja etenkin Eurooppa on kuitenkin täynnä esimerkkejä siitä, miten todellinen kulttuurikeskusta ei vaadi sen purkamista ja miten arvokkaina ko. alueita esim. Keski-Euroopassa pidetään. Tämän takia on minulle ainakin aivan selvää, että mitään todellista ristiriitaa ei asiassa edes ole. Ristiriita on ainoastaan siinä, että yksittäinen liiketoimintaa harjoittava taho haluaa omistamalleen maalle mahdollisimman ison tuoton usein muista tekijöistä välittämättä. Minun velvollisuuteni ei ole esittää korvaavia ratkaisuja, vaan sen tekee vastuullinen kaavoitus. Ensi pitää tietää, onko tilantarve todellinen vai kuviteltu.

Tiedä sitten kenellä näistä asioista on traumoja, mutta ei ainakaan minulla, sillä kykenen kohtaamaan tosiasiat sellaisina kuin ne ovat ja näen kaupungin muunakin kuin parin taloudellisen tahon temmellyskenttänä.

Edelleenki sä vaan väität vastaan ja vääristelet toisten sanomaa ja yrität kääntää asioita siten että olet oikeassa. Oikeesti tolla puutalolla ei ole minkäänlaista kulttuurihistoriallista merkitystä usko se jo pikku hiljaa. On se kumma ku sä et näköjää ymmärrä poistua täältä turku alueen osiolta. Ku kattoo sun profiilista sun viestejä, niin suurin osa tulee turunosioon ja kertaakaan et ole uutisoinut uusista projekteista tms. Ainoa mitä sä teet on että puutut jokaiseen purettavaan rakennukseen ja joka kerta sun viesti on negatiivinen. Silti sä ihmettelet miksei susta tykätä täällä. Kato poika peiliin.

Huomaa nyt, että kun argumentit loppuvat, alkaa loanheitto.
Minä olen täysin asiallisesti perustellut mielipiteeni. Oma edellinen viestisi on kyllä aika outo, sinäkö päätät millä on kulttuurihistoriallista merkitystä? Ei minun tarvitse poistua täältä mihinkään, koska noudatan keskustelun sääntöjä, enkä esim. haistattele muille. Kaiken lisäksi: keskustelun otsikon mukaan (Keskustelua Turun kaupunkikuvasta, puretuista taloista jne.) tässä mennään.

-Gentleman82- kirjoitti: Aika roisia tuoda kuvia kauppatorin laidalta, varsinkin kun Suomi-Salaman rötiskö näkyy taustalla. Phoenix sopisi siihen paremmin...ainiin, sehän purettiin!

Tässä tulee hyvin esiin se, miksei Gentlemanista pidetä tässä keskustelussa. Viimeisessä lausahduksessa tunnut rinnastavan Phoenixin purkutyön kaikkeen nykyiseenkin purkutyöhön Turussa.

Saatan olla väärässä, mutta itse olen saanut viesteistäsi epäsuorasti sellaisen kuvan, että mielestäsi vaikkapa tuon sairaalan viereisen talon purkamista kannattava on samalla myös Turun taudin uskollinen ystävä, joka hyväksyy tai suorastaan ihainnoi myös taannoisten jugend-palatsien repimistä palaksi. Kaikki tai ei mitään -asenne on sellainen, mistä täälläkin nyt ollaan provosoiduttu. Onhan se toki täysin hyväksyttävää, ettet esimerkiksi haluaisi nähdä yhtään modernia rakennusta Turun keskustassa. Mutta kuten sanoin yksityisviestissä, niin yhden miehen taistelusi ei oikein ota tulta alleen, kun muilla keskustelijoilla ei ole sinulle mitään annettavaa. Toiset täällä arvostavat sekä vanhoja että moderneja rakennuksia, tai halveksuvat osaa niistä aikakaudesta riippumatta. Sinulle taas kelpaa ainoastaan vanha. Keskustelu polkee paikallaan niin kauan kuin joku taas hetkeksi kyllästyy.

Q: kiitos ensin asiallisesta yksityisviestistä.

Jotta voidaan puhua Turun taudista ja sen ystävistä, pitäisi määritellä Turun tauti.
Itselläni ei määrittelyä ole ja vaikka minulla olisikin ko. asiaan sanottavaa, en sitä tee, koska se turhaa saa jotkut kiihtymään.

Kyse ei ole siitä mitä minä haluan tai en halua. Kyse on mielipiteenvaihdosta, ei muusta. Minusta Turun keskustassa saa sinänsä olla mitä vain. Se voidaan vaikka purkaa viimeiseen taloon ja tehdä tilalle 38 kerroksista laatikkotehorakentamista. Kyse on siitä, että tehdyistä ja ennen kaikkea tehtävistä ratkaisuista on oikeus keskustella kaikkien, asuivatpa he Turussa tai Torniossa.

Saatan olla väärässä, mutta itse olen saanut viesteistäsi epäsuorasti sellaisen kuvan, että mielestäsi vaikkapa tuon sairaalan viereisen talon purkamista kannattava on samalla myös Turun taudin uskollinen ystävä, joka hyväksyy tai suorastaan ihainnoi myös taannoisten jugend-palatsien repimistä palaksi

En ole määritellyt missään viestissä yhtään keskustelijaa ja tekemäsi johtopäätös on oma arvauksesi. En halua lähteä julkisesti määrittelemään ketään sen enempää siten, että jos joku kannattaa jonkun rakennuksen purkamista, hän ehkä kannattaa jonkun muunkin. Siksi varmaan käytätkin sanaa "epäsuora".

Keskustelu on omasta mielestänikin hedelmätöntä, sillä kaiken oppimisen taustalla on oppiminen menneisyydestä ja virheistä. Niin kauan kun siihen ei haluta lähteä, on totta, että keskustelu junnaa paikallaan. Sinänsä myönnän, että keskustelu esim. kauppatorista Cafe Noiria lukuunottamatta on turhaa, sillä korvaamaton rakennushistoriallinen vahinko on tapahtunut ja kuten totesimme yhdessä yksityisviestitasolla, Kivistön gradun purkulistoja on vaikea kiistää.
Vielä vaikeampaa tuntuu olevan tapahtuneen myöntäminen ja siitä oppiminen.

Eikö vihdoin olisi Gentleman aika lopettaa jauhaminen...Voitko tiivistää yhteen lyhyeen lauseeseen, mikä on pointtisi...Pyydän, yhteen lyhyeen lauseeseen. Olisi ehkä helpompi tajuta ajatuksesi juoksua.

Keskusteluhan alkoi taas siitä, kun sinä nostit puheena olleen puutalon purkamisen esiin. Et kuitenkaan ollut tutustunut taustoihin ja varmasti itsekin huomasit, että kyseinen talo ei ole säästämisen arvoinen. Tämän jälkeen jatkui kuitenkin huuto vanhoista jo puretuista taloista. Niiden kohdallahan virheitä on tullut, kuten täällä on yleisesti tunnustettu. Se on tehty ja forumilla huutaminen ei niitä takaisin tuo. Tästä varmasti ollaan samaa mieltä laajalti, mutta miksi nyt taas vaahtoat??? Onko tullut esille JUURI NYT jotain sellaista, mistä tarvitsisi näin kiistellä. Tuo yleinen mesoaminen jurppii..Ja voitko kerrankin vastata esitettyihin kysymyksiin. Jatketaan keskustelua uusin aihein, jos sellaisia eteen tulee. Mutta lopeta hyvä ihminen tuo jankuttaminen, nolaat ennemmin itsesi...Tämä ei ole aukomista, mutta kun ensimmäisen kerran luin tätä palstaa, luulin että olet täällä heittämässä pilaa...niin ei kuitenkaan ollut

Ihan yleistä purkamisesta ja siitä ketä asia koskee: Jos lukee perustuslakia, niin siinä todetaan:
Lainaa:
20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Tuo oli jokseenkin hauska heitto...haetko tosiaan tästä tukea sille, että voit olla sitä mieltä kuin olet...ehkä kuitenkin jotakin muuta kautta tuo tulee...mikäli haet tällä viittauksella jotakin muuta, kannattaa tutustua pykäliin tarkemmin ja siihen, onko kyseessä yksilöiden subjektiiviset oikeudet, ketä pykälä velvoittaa, vai onko se yleensä velvoittava. Tuo ei tuo keskusteluun mitään uutta.

Mikä on pointtini? Pointtini on se, että Turusta on purettu jo niin paljon arvokasta, että enempää ei saisi. Toin esiin PL:n siksi, että täällä minulta kysyttiin, miksi asia minua kiinnostaa. Mielestäni asian kiinnostavuus ei ole sidottu asuinpaikkaan ja kaikilla on oikeus kommentoida sitä, riippumatta siitä asuvatko Turussa vai Torniossa.

Minä en ole havainnut, että talo ei olisi säästämisen arvoinen, vaan kyse on sinun ja joidenkin muiden subjektiivisesta mielipiteestä. Yhtä lailla oma mielipiteeni on subjektiivinen. Asian ratkaisevat Turussakin YmpK-lautakunta, jolle asian valmistelee Turun asemakaavatoimisto. Mahdolliset hallinnolliset valitukset ratkaisee Turun Hallinto-oikeus ja mikäli valituslupa heltiää, KHO viime kädessä. Jokin yhdistys tai yhteisö voi esittää V-S Ympäristökeskukselle talon suojelua, joka siihen voi suostua ja edetä lain mukaan. Talo voidaan suojella myös rakennussuojelulain nojalla. Siksi en edes väitä, että mielipiteeni olisi oikea, se on vain omani. Asia ratkaistaan muualla. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että tällainen mielipide on oikeus esittää, varsinkaan kun en haistattele kenellekään tai käske kenenkään painua minnekään. Jos kerran asia-argumentointi tämän asian tiimoilta johtaa "nolautumiseen", otan sen vastaan mielihyvin.

Asiasta lisää http://www.rakennusperinto.fi/Sailyttam ... ajoskaava/

Yleisesti ottaen kyse on ollut enemmänkin keskustelusta Turusta, ei enää yksittäisestä talosta. Se, että esitän asiallisia mielipiteitä täällä on perustelua, sillä tässä ketjussa, ainakin sen otsikon mukaan, puhutaan Turun kaupunkikuvasta ja puretuista taloista.

Tuo oli jokseenkin hauska heitto...haetko tosiaan tästä tukea sille, että voit olla sitä mieltä kuin olet...ehkä kuitenkin jotakin muuta kautta tuo tulee...mikäli haet tällä viittauksella jotakin muuta, kannattaa tutustua pykäliin tarkemmin ja siihen, onko kyseessä yksilöiden subjektiiviset oikeudet, ketä pykälä velvoittaa, vai onko se yleensä velvoittava. Tuo ei tuo keskusteluun mitään uutta.

Minulla on edelleenkin oikeus olla sitä mieltä mitä olen ilman kenenkään kieltämättä. Sinä tai kukaan muukaan ei voi tulla sanomaan, että "haetko tukea sille, että voi olla sitä mieltä mitä olet..." Ei sananvapaus tarvitse lupaa tai oikeutusta.

Ja mihinkäs kysymyksiin minä en ole vastannut?

Ehkä tämä
http://www.merkitys.org/turuntauti.html
vastaa useaan kysymykseen.

Tuloksena oli nopeaa, tehokasta purkamista – Kivistön mukaan kiihkeimmillään 400 rakennusta vuodessa katosi Turun keskustasta. Mielestäni jo purkumääräkin kertoo, etteivät kaikki puretut talot suinkaan olleet huonokuntoisia ja käyttökelvottomia, vaan purkamisen syy oli muualla, ja näin on todettu olleenkin. Rakennussuojelua ei huomioitu turkulaisessa kaupunkisuunnittelussa ennen vuotta 1976, vaikka jo 1950-luvulla Turku-seura alkoi tuoda julki myös turkulaisen yleisön (usein kriittistä) kantaa asiaan. Turun rakennusjärjestys salli hyvin tehokkaan rakentamisen, ja korkeilla rakennusoikeuksilla edistettiinkin saneeraushalukkuutta modernisaation ihanteiden mukaan. Puretun tilalle tuli niin ikään nopeaa ja tehokasta elementtirakentamista, sekä asuin- että liikerakennuksia. Turun keskustan kasvot muuttuivat täysin. Lisäksi rakennukset suunniteltiin ”kertakäyttöisiksi”. Vuoden 1965 yleiskaavaluonnoksessa rakennusten keskimääräiseksi käyttöiäksi määriteltiin 55 vuotta. Helpon elementtirakentamisen myötä myös rakentamistaidon ja -perinteen sallittiin unohtua

Ilmeisesti Turussa on edelleen liikaa vanhaa?

Oikeesti Gentleman nyt niinku etkö sä vaan osaa lopettaa, yksinkertaisesti sanottuna nyt se suu kiinni. Sul on varmaa ollu ankea lapsuus ja kaikkee mut sitte ku kaikilla on mitta täynnä ni kannattaa lopettaa. Kiitos.

Jos kaupunkeja katsotaan kulttuurin näkökulmasta, joka tässä tarkoittaan pääosin rakennuskulttuuria - vaikka kulttuuri kietoutuu monen asian ympärille ja rakennuskulttuuri ei ole näistä virtauksista erillään – tulee väistämättä kysyneeksi minkä ajankohdan kulttuuri on sitä oikeata kulttuuria. Kaupungit elävät kaikkialla, niin Suomessa kuin muualla, mikä ajankohta on oikeaa kaupunkikuvalliselta kannalta puhaltaa peli poikki ja ryhtyä säilyttämään olemassa olevaa kaupunkiympäristöä ja rakennuskantaa, sekä etsiä sille olemassa oleviin tarpeisiin tarkoituksenmukaista käyttöä - ja löytyykö tällaista käyttöä? Turkua on useaan kertaan verrattu ulkomaisiin, keskieurooppalaisiin kaupunkeihin. Jos tehdään vertailuja maailmalla oleviin kaupunkeihin, saadaan juuri sellaista vertailuaineistoa kuin halutaan. Maailmalta löytyy kaupunkeja tarkoitukseen kuin tarkoitukseen. Nykyiset kaupungit ovat poikkeuksetta rakentuneet vanhan rakennuskantansa päälle ja vanhoissa kaupungeissa on monia historiallisia kerrostumia vanhaa kaupunkikulttuuria joka on olemassa olevan kaupungin talojen kivijalkojen ja katuverkon alla. Turussakin on tällaista kerrostumaa koska on suhteellisen vanha kaupunki, siksi aina katujen alle mentäessä alla olevasta maaperästä tehdään arkeologinen tutkimus ennen kuin montut suljetaan. Nyt on auki Linnankatu 3 kohdalla, Ingmanin talon edessä, viemärityömaan kaivanto jossa on näkyvissä siinä olleiden rakennusten perustuksia ja kellariholvauksia, sekä pätkä mukulakivikatua joka on arvatakseni Ingmanin taloa vanhempi ja kulkenut sen alta Eerikinkadun suuntaan.


Vanhaa talon perustusta


Paljastunutta kellariholvausta


Kaivauksista paljastunutta mukulakivikatua

Koska Turkua on verrattu muun muassa saksalaisiin kaupunkeihin, otan tässä vertailuksi Berliinin, joka on ikänsä puolesta lähellä Turkua, muuten aivan eri luokassa ja kokenut historiansa aikana suuria tuhoja, viimeksi toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden pommituksissa. DDR:n luhistumisen ja Saksan yhdistymisen jälkeen Berliinistä tuli jälleen pääkaupunki ja jaettu kaupunki yhdistyi, aikaansaaden valtaisan rakentamisbuumin. Voinemme muutaman esimerkin valossa arvioida miten Berliinissä Saksan yhdistymisen jälkeinen kehittyminen on näkynyt, ja mitä kaupunkikuvallisia vaikutuksia uudella rakentamisella on ollut – mitä siitä pitäisi ajatella - vertailun vuoksi. Berliiniä voitanee pitää myös kulttuurikaupunkina. Itse pidän Berliiniä hienona historiallisena kaupunkina joka matkailu mielessä on koko ajan nousemassa kiinnostavuudeltaan muiden euroopan kaupunkien joukossa, se on aikemmin ollut selvästi aliarvostettu. Nyt pursi on ollut kääntymässä!


Fernsehturmin näköalakerroksesta otettu kuva. Kuva on täten aivan Berliinin keskustasta jossa on rakennettua kaupunkikeskustaa ollut satoja vuosia. Alexanderplatz jossa Fernsehturm(1968) sijaitsee on entistä Itä-Saksan aluetta ja mitä todennäköisimmin ollut Itä-Saksan merkittävintä kaupunkialuetta, rakennettiinhan Fernsehturm itä-Saksan toimesta voimannäyttönä Länsi-Saksalle, tästä johtuen voidaan edelleen olettaa alueen rakennuskannan olleen jotakin joka kuvastaa DDR:n kulttuuritietoisuuta, valtaa ja hengen ylivoimaa verrattuna läntisiin sukulaisiinsa rajan takana. Ei voi tietä mitä tämän kuvan kohdalla alueella kaikkiaan on ollut, yllättävän paljon on kuitenkin aivan tuoreen näköisia rakennuksia esillä, jotka eivät selvästikän ole DDR:n aikana nousseita. Laaja rakennustyömaan raivattu alue, mitä siinä on ollut? Onko mahdollisesti vanhoja arvorakennuksia raivattu uuden kerrostalobuumin alta historiaan? Taaempana olevat sinisellä, keltaisella ja punaisella efektillä koristellut rakennukset eivät varmuudella, mielestäni, ole DDR:n vaan nykyisen yhdistyneen Saksan aikana rakennettuja. Millaisia rakennuksia näiden paikalla on ollut, kadotettua historiaa?


Kuvan alareunassa on massiivinen, eräs Berliinin vanhoista symboleista - Rotes Ratthaus - raatihuone kellotorneineen. Sen yläpuolella komea St. Nikolai Kirche kaksine torneineen. Entä sen ympärillä olevat rakennukset! Jos lähdetään siitä että Berliini on vanha kaupunki, ja kyse on kaupungin keskustasta joka on ollut rakennettuna vuosisatoja, nämä rakennukset näyttävät kovin tuoreilta? Onko kyse pommitusten jäljiltä tuhoutuneiden talojen korvaamisesta uusilla, vai onko uusien rakennusten tilalta raivattu vanhempia arvorakennuksia jotka olisi hyvin voitu säästää ja pelastaa vanhaa kulttuuriympäristöä? Entä kadun, Gertrauden strassen toisella puolella olevat tornit? Näyttää pahasti siltä että sieltä on poistettu jotakin jotta nämä tornit, 7 kpl, on voitu pystyttää näin keskeiselle paikalle, Spree-joen kahden kanavan muodostamalle saarelle. Kadun jatkuessa Leipziger str:na, samankorkuiset tornit jatkuvat kuvan reunaan asti. Mitä kadunvarressa on ollut ennen näitä torneja? No puutaloja ei varmaan, ei huolta, mutta ehkä arvokasta jugendia? Onko Berliinissä menetelty näköalattomasti rakentamalla - ainakin kuvasta katsoen - suht normitaloja Berliinin keskustan erään pääkadun varrelle? Aivan kuvan kulmassa, Rotes Ratthausin vieressä on uudehko elementti(?)kerrostalo.


Tässä kohden pedantilla kaupunkikuvan vaalijalla kohoaisi tukka pystyyn kaupunkikuvan eheyden turmelemisesta. Tulee mieleen Turun kauppatorin ympäristö, jota on pidetty monesti epäyhtenäisenä ja tärveltynä. Noh, koska näin näkyy olevan Berliinissä, Turku on hyvässä seurassa kuitenkin.


Heno näkymä Berliinin sydämessä! Kuvan etualalla DDR:n parlamenttitalo, Palast der Republik, Tasavallan palatsi(1973–1976). Tässä yhteydessä - Turun rakentamisista ja purkamisista puhuttaessa - se miten kultuuri vaikuttaa kaupunkikuvaan ja sitä myötä rakentamiseen, otetaan esimerkiksi tämä DDR:n parlamenttirakennuksen kuviot. Parlamenttirakennus tehtiin toisessa maailmansodassa vaurioituneen Berliinin kaupunginlinnan, Hohenzollernien palatsin, paikalle. DDR:n purki palatsin 1950, koska koska se edusti preussilaista imperialismia! Siis tällä tavalla yhteiskunnalliset virtaukset vaikuttavat siihen mitä rakennetaan ja millä tavalla! Maailma elää, yhteiskunnat muuttuvat ja ajatukset vaihtuvat, vain muutos on pysyvää. Tämä olisi hyvä pitää mielessä kaupunkien muuttumisestakin keskusteltaessa. Vaikka Turku ei ole Honkong! Katsottaessa DDR:n parlamenttirakennuksen vasemmasta kulmasta ylös, on näkyvissä ultramoderni, Berliinin nykyarkkitehtuurin ilmentymä. Niin, Berliini tunnetaan näinä aikoina iästään ja historiastaan huolimatta nykyarkkitehtuuristaan!


Toisaalta, aikaa voidaan pyrkiä kääntämään myös takaisin menneeseen. DDR:n Tasavallan palatsi oli pari vuotta sitten tällaisessa asennossa. Historiallisesta taustastaan ja merkityksestään huolimatta rakennus päätettiin purkaa. Käytännön syynä oli sen sisältämä asbesti jota taloon oli huolettomasta isketty ja se oli tästä johtuen todettu terveydelle vaaralliseksi ja käyttökelvottomaksi mihinkään tarkoitukseen! Ehkä massiivisella muutosrakentamisella rakennus olisi saatu kaapittua puhtaaksi asbestista, Vaikka "taloudellinen näkökulma on vain yksi ja perin suppea..." ja "Maailma ja etenkin Eurooppa on kuitenkin täynnä esimerkkejä siitä, miten todellinen kulttuurikeskusta ei vaadi .... ja miten arvokkaina ko. alueita esim. Keski-Euroopassa pidetään", tämä Itä Saksan entinen parlamenttirakennus oli kuitenkin liian kova pala historiastaan huolimatta. Paikka jätetään pysäköintialueeksi kunnes paikalla ennen olleen Berliinin kaupunginlinnan rahoitus saadaan kerätyksi. (vrt. Cygnaeuksen tontti). Tässä kohdin on sanottava ettei itselläni olisi mitään vastaan jos Lindblomin talo rakennettaisiin torin laidalle uudelleen, mutta se mikä Berliinissä on mahdollista, ei ole Turussa mahdollista näiltä osin.


Tässä edellisessä kuvassa mainitsemani ultramoderni rakennus vähän lähempää tarkasteltuna. Kaukaa haettuna mieleeni tulee Turun kauppatorin kulmaan Cygnaeuksen puretun koulun tilalle rakennettu Turun liiketalo Torinkulma! http://i133.photobucket.com/albums/q51/ ... ulma-1.jpg Jotakin samaa näissä on, molemmat nykyarkkitehtuuria parhaimmillaan. Ei Torinkulman suunnittelijaa Pekka Pitkästä turhaan pidetä Turun kansainvälisesti tunnetuimpana arkkitehtinä Erik Bryggmanin jälkeen!


Mitenkä Berliinin historiallinen arkkitehtuuri ilmenee tässä kuvassa. Aivan tornin ja rautatien välisellä osuudella, ei oikein mitenkään. Muuten Berliini näyttää vivahteikkaaalta ja kiinnostavalta. Huolimatta etualan uudehkojen rakennusten alta mahdollisesti puretuista vanhoista arvorakennuksista? Voisiko, ja saisiko Turku näyttää yhtä monivivahteiselta? Olisiko Turun pitänyt säilyttää koko puutalokantansa ja rakentaa kaikki uusi vanhan puutalokeskustan ulkokehälle? Kyllä Turun pitää voida pysyä kehityksen mukana, kehittyvät muutkin kaupungit!


Ei tässä varmaankaan puutaloja ole ollut, mutta vanhempaa arvotaloa ei Chekpoint Charlien entisen tarkastuspisteen edessä olevan kadunkulmarakennuksen lisäksi ei ole näkyvissä. Voidaanko kaupunkinäkymää pitää yhtenäisenä, näyttää kohtalaisen sekavalta kulttuuristaan tunnetussa metropolissakin?


Onko tässä kyse epäyhtenäisestä kaupunkikuvasta ja katuilmeen pilaamisesta? Aivan ääripäistä olevat vierekkäiset rakennukset. Toinen vanha ja matala omaperäisellä pyöreällä, katolle sijoitetulla ravintola osalla, ja takana pelkistetty, moderni lasipäällysteinen toimisto tai liikerakennus. Ei voisi olla hienompaa ja urbaanimpaa virikkeellistä kaupunkikuvaa kuin tämä, tällaisesta kerroksellisesta kaupunkikuvasta ei voi muuta kuin olla ihastunut!

Kas, threadi on suljettu! Noh, ehkä näin on hyvä. Toisaalta aiheena keskustelu kaupunkikuvasta ja puretuista rakennuksista ei ole huono, huonoa oli otsikko "Keskustelua Turun kaupunkikuvasta..." jne. joka kohdisti kaupunkikuvakeskustelun pelkästään Turkuun! Kaupunkikuvasta yleisesti voisi kyllä keskustella. Vaarana on tietenkin että se ohjautuisi puhtaasti Turkuun koska asia on osoittautunut kovin magneettiseksi yhdelle talon jäsenistä. Nähtäväksi jää miten paljon tätä asiaa pyöritellään jatkossa samaa kaavaa seuraten koska "kaikilla on oikeus kommentoida"! Koska threadi on lukittu, laitan tämän off-topiciin. Vähän kuitenkin aikaa tämän kirjoittamiseni kanssa aikaa käyttäneenä en viitsi sitä jättää julkaisematta vaikka se kesken vielä jäikin. Ehkä tämä kommentti vielä on kestettävissä off-topicin sisällä, uutta aihetta en tästä viitsi aloittaa koska näyttää siltä että perustuslakiakin on ollut pakko vetää hätiin!!

Kiitos hyvistä kuvista. Mielenkiintoista olisi, millaisena saksalaiset olisivat Berliinin pitäneet, jos liittoutuneet eivät olisi sitä täysin tuhonneet. En tiedä olisiko Olavi Laisaaren ajatukset saaneet vallan ihan vapaaehtoisesti. DDR tietysti jätti oman jälkensä itäpuolelle sodan jälkeen, kuten Suomessakin pariin paikkaan ja ihmiseen...

http://www.militaryphotos.net/forums/sh ... hp?t=60166

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... n-1945.jpg

http://germanhistorydocs.ghi-dc.org/ima ... 3321-p.jpg

http://www.arts.unsw.edu.au/ces/Old%20s ... age002.jpg

EDIT: Nyt luin oikein huolella hienot tekstitkin ja jopa minua on lainattu siellä. Olen tästä vilpittömän otettu, onhan vertailu Berliinin ja Turun välillä täysin järkeenkäypää, varsinkin kun Berliinin keskustan tuhot olivat 80-90% ja Turun ydinkeskusta oli käytännössä vahingoittumaton. Sinänsä näkökulma on mielenkiintoinen, että huonolaatuisempaa sillisalaattia saatiin kaupungissa, jota sota kohteli armeliaammin kuin Berliiniä. DDR:n palatsi purettiin muuten paitsi sen sisältämän asbestin, myös sen ikävän historian takia. Paikalle jälleenrakennetaan siinä ollut linna. Osoittaa aika selkeästi, että saksalaiset eivät olisi kovinkaan mielellään muuttaneet kaupunkiaan "laisaarelaiseksi" ja vahinkoa yritetään näin ottaa takaisin. Sama ilmiö on nähtävissä Dresdenissä, joka joutui RAF:n polttomurhapommituksen kohteeksi 1945. Siellä edelleen jälleenrakennetaan kaupunkia ja kaivataan vanhaa. Turussa samaa kaipuuta ei kait ole, koska ladot ja hökkelit joutaakin mennä ja miksei kivitalotkin. Tai vaikka kauppahallitkin, koska Turku on niin merkittävä paikka, että ei pienistä kannata murehtia:
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:

Sellainen asiavirheoikaisu vielä, että mainitsemasi värikkäät blokit, kuten muukin korkea elementtitörky on Honeckerin kaudelta. Ei nyky-Saksa tuollaista paskaa rakenna.

Laisaaren ajatukset eivät liity Berliiniin sen enempää kuin jäsen Gentlemanin huomiokyky Kauppaseuran talon kunnostukseen Turussa. Lainailin tekstiäsi mielestäni sopivaan asiayhteyteen. Et liene pahastunut? Mistä tiedät värikkäiden talojen olevan DDR:läisiä? Tasavallan palatsi oli ruma, varsinkin sen paikalla olleeseen Hohenzollernien palatsiin verrattuna. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:B ... fnahme.jpg Talon purkamisessa kuitenkin menetetään myös historiallista kerroksellisuutta ja on erään kulttuuriaspektin hiomista näkymättömiin, aivan kuin patsaiden kaatamiset vallan vaihduttua vähemmän kehittyneissä valtioissa. Omana aikanaan rakennettujen talojen arvo, etenkin jos niihin liittyy erikoismerkitystä ovat kohteita joita myöhemmät polvet rakennusten tuhouduttua voivat, ja yleensä pitävätkin suurena valtion menneisyyteen liittyvänä menetyksenä - etenkin jos ovat kulttuuripiireistä? Olisin odottanut sinun tuomitsevan DDR:n Tasavallan palatsin purkamisen samalla johdonmukaisuudella kuin kaiken mahdollisen Turussa? Etenkin jos se Turussa on puusta, ja jos se on vanhaa, 1900 -luvun taitteesta (näin ei nyt ollut tässä tapauksessa). Uudemmista ehkei ole väliä? Ikävä historia on eräs peruste purkamiselle, tai päinvastoin, peruste säilyttämiselle. Tästä on runsaasti esimerkkejä euroopassa, ikävästä perusteesta säilyttämiselle on itsestään selvästi natsien keskitysleirit joita perustettiin ennen maailmansotaa ja sen aikana, kuten Auschwitz ja Dachau. Niissä käy runsaasti ihmisiä katsomassa erään ideologian tuloksia. Ikäviä perusteita hävittämiselle on pilvin pimein ja perusteet vaihtelevat. Turussa oli sodan aikana nykyisen jätteenkäsittelylaitoksen alueella niin sanottu pikku berliini, alue jossa saksalaiset joukot majailivat sinne rakennetuissa parakeissa. Nämä sittemmin purettiin nekin Turusta ja paikalle tehtiin nyt käytöstä poistuva jätteenkäsittelylaitos. Jätteenkäsittelylaitoskin puretaan. Tilalle toivoakseni saadaan kaavailtu 35 kerroksinen torni. Varmaa on kuitenkin että joku pitää asiaa huonona, ehkä suorastaan kaupunkiympäristön tärvelemisenä. Nähtäväksi jää tullaanko tästä postaamaan vastustavia käsityksiä ja lyttäämistä vanhan karusellina täällä pyörineen listan jatkoksi esimerkiksi "jätteenkäsittelylaitoksen purkuskandaali Turussa"! No ei, vitsi tietysti. Turku ei joutunut RAF:n polttomurhapommituksen uhriksi, siksi Turkua ei jälleenrakenneta, yksinkertaista ja vilpitöntä. Monia asioita kaivataan, näitäkin on listattu usealta kirjoittajalta monissa viesteissä, mutta asiat unohtuvat helposti. Ei kaikkea voi aina muistaa. En kuitenkaan listaa tähän tällä kertaa mitään, ne löytyvät etsimällä? Hämeenkadulla olleen Lehtisen kauppahallin, joka ei ole ollut toiminnassa kauppahallina minun aikanani. Tontille noussut Åbo Akademin Gripe, poikkeaa monen muun täydennysrakentamisen tuotoksesta siinä, että istuu omaan vanhojen rakennusten ympäristöönsä hillitysti ja ympäristöstään korostumatta. Kokonaisuus on yhtenäinen ja kaunis. Oikein hyvä!

Sellainen asiavirheoikaisu, että Turussa ei purettu kauppahalleja. Turussa oli joskus kaksi kauppahallia, tämä Gripen paikalla joskus ollut rakennus ei ollut toiminut kauppahallina vuosikymmeniin. Kauppahalleja ei siis ole purettu. Turussa kyllä on kauppahalli jonka olet saattanut nähdä jos olet - kuten monesti olet maininnut - liikkunut Turussa ja - kuten olet maininnut - tunnet kyllä Turun asiat. Mikäli et ole sulkenut silmiäsi ohimennessäsi tai kääntänyt päätäsi toiseen suuntaan, tai ei sentään! Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä on Antintalon jäljelle jäänyt kadunvarsi fasadi ja vanha ns. Lehtisen talo (C. J. von Heideken 1877) ja Turun Ruotsalainen teatteri (C. L. Engel P. J. Gylich 1832 – 1838, C. J. von Heideken 1881 – 1882). Sinne ei voi kääntää päätään tai aukaista silmiään siinä kohden. Linnankadulla on Kansallinen kirjakauppa (M. Wahlberg, H. Rancken 1887, laajennus Alexander Nyström 1935) ja Konsulinna 14 (J. Östman 1885 – 1886, korotus 1945) joten täälläkään ei voi avata silmiään. Ehkä kauppahallin ja KOP-kolmion välistä käytävää, katse käännettynä KOP-kolmion seinään?