Taloforum.fi

Janne_H kirjoitti:Maanantain Hesarissa oli nii tökerö mielipidekirjoitus, että pitää jakaa se tänne muittenkin ihmeteltäväksi.

Naurattaa tuo Itärannan arvokas kulttuuriympäristö, joka koostuu muutamasta pusikkojen ja meluaitojen keskellä seisovasta 60-luvun kerrostalosta. Tapiolan nimbyt jaksavat kyllä yllättää vuodesta toiseen, ei siinä mitään.

Jopas on taas.... Ihme kun alueen muut tornisuunnitelmat ei haittaa yhtään?! .. Ja sit kun vielä tosiaan on kyse metroaseman päälle(?) rakennettavista asuintaloista (joka on mielestäni meeeelko ekologista) niin Vihreät valittaa? Aika käsittämätön juttu. Mikähän lottokone oikeesti näillä tahoilla on että mistä hankkeesta valitetaan ja itketään ja mistä ei... Tuntuu että on taas katsottu jollain millimetrin tarkalla mitalla että tää on nyt millin liian lähellä jotain heinäkasaa että tästä valitetaan ja toinen joka on millin kauempana niin siitä ei valiteta. Random whine generator. "vain noin 67 metrin etäisyydelle lähimmistä Itärannan asuinrakennuksista." LOL

Janne_H kirjoitti:Maanantain Hesarissa oli nii tökerö mielipidekirjoitus, että pitää jakaa se tänne muittenkin ihmeteltäväksi.

HS Mielipide kirjoitti:
Tapiolan keskustan asemakaavoituksessa suunnitellut 18-kerroksiset asuintornit muutettaneen 12-kerroksisiksi lamellitaloiksi. Muutos johtunee lukuisista muistutuksista sekä Museoviraston ja ely-keskuksen lausunnoista. Virkamiehet ovat ymmärtäneet, että megalomaaniset torniratkaisut eivät kuulu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Tapiolan kansallismaisemaan

Siis ihanko oikeasti noiden mielestä 12 kerroksinen lamellitalo on parempi ratkaisu kuin 18krs tornitalot?

Ei tarvitse kuin vilkasta itärajan taakse ja miettiä hetken, että onko ne nyt sittenkään niin kauniita.

Noniin ei pääse tamperelaiset itkemään.

Helsingin Sanomat 24.3 kirjoitti: Valtio ei rahoita Kehä I:tä Keilaniemessä

Espoon Keilaniemen Kehä I:n tunneloinnin rahoitus voi jäädä kokonaan kaupungin vastuulle.

Tällaisen esityksen kaupunginhallitus saa ensi maanantain kokouksessaan.

Kehä I:n painaminen betonitunneliin on osa suunnitelmaa, jossa Keilaniemeen rakennettaisiin neljä uutta asuintornitaloa. Alueen kaavaa kiirehditään Länsimetron takia.

Espoo maksaisi esityksen mukaan kaikki suunnittelu- ja rakentamiskustannukset sekä tunneliin liittyvät käyttökustannukset, vaikka Kehä I on valtion maantie.

Esityksessä 120 miljoonan euron kustannukset tunneloimisesta aiotaan rahoittaa tonttien myyntituloilla ja myymällä maanrakennusoikeuksia.

Valtio on osallistunut eri puolilla Suomea kolmasosalla vastaavan kokoisiin tieverkoston parannustöihin.

Alun perin Espookin esitti tätä valtiolle, joka kuitenkin kieltäytyi osallistumasta kustannuksiin.

Kehä I:n uudistuksen kustannuksista puolet menisi eritasoliittymien rakentamiseen ja toinen puoli tien kattamiseen. Tunnelin vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan olevan noin miljoona euroa. Valtio on ilmoittanut, ettei se aio sitoutua mihinkään parantamisaikatauluun tai rahoitukseen.

Valtio perustelee asiaa sillä, että tunneli liittyy Espoon maankäytön kehittämiseen. Valtion mukaan hankkeella ei ole etua tienpitäjän näkökulmasta.

Tähän asti rahoitusta ovat valmistelleet pelkästään virkamiehet, ja vasta nyt asiasta alkaa poliittinen keskustelu. Kaupunginhallitus aikoo arvioida, ovatko rahoitusjärjestelyt realistisia.

Arvostelijoiden mielestä Espoon ei pitäisi maksaa koko summaa omasta pussista ilman valtion apua.

Kaupunginhallituksen jäsenet todennäköisesti vielä vääntävät kättä myös tornitalojen korkeudesta.

Janne_H kirjoitti:Noniin ei pääse tamperelaiset itkemään.

Heti leimataan kaiken vastustajaksi kun yhtäkin asiaa täällä kritisoi.. ei yleistetä!

sekovene kirjoitti:Naurattaa tuo Itärannan arvokas kulttuuriympäristö, joka koostuu muutamasta pusikkojen ja meluaitojen keskellä seisovasta 60-luvun kerrostalosta. Tapiolan nimbyt jaksavat kyllä yllättää vuodesta toiseen, ei siinä mitään.

Surettaa tuo kulttuuriympäristöjen väheksyminen. Sitä paitsi tuo mielipidekirjoitus toi esille ihan relevantteja ongelmia suunnitelmasta. Jossain vastaanottokeskuksen vastustamisessa voidaan puhua ihan hyvin nimbyilystä, mutta jossain menee raja nimyilyn ja maisemasuojelun välillä. Mun mielestä tässä tapauksessa ei ole selvää, että kyse on ensimmäisestä. Ihan riippumatta siitä onko pilvenpiirtäjät ekologisia (tästäkään ei ole ihan selvää yksimielisyyttä) ja ovatko pilvenpiirtäjät hyvä juttu, Tapiola Itärantoineen on poikkeuksellisen arvokasta kulttuurimaisemaa ja yksi suomalaisen arkkitehtuurin tärkeimmistä saavutuksista. Tuossa kirjoituksessa on osoitettu ihan perusteltuja huolia siitä, miten Keilaniemi ja Tapiolan alue yhteensovitetaan. Ne huolet pitää ottaa vakavissaan, jos alueesta haluaa kehittää viihtyistän ja vanhaa arkkitehtuuria kunnioittavan, vaikka olisi kirjoittajien kanssa eri mieltä siitä sopivatko "ylikorkeat" tornitalot ylipäätään Keilaniemeen.

kyseisestä mielipidekirjoituksesta kirjoitti:Museoviraston lausunnossa kiteytyvät Keilaniemen asemakaavan vaatimukset. Niiden mukaan Keilaniemen alue tulee suunnitella niin, että Tapiolan ja Otaniemen kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät, eivätkä ratkaisut ole ristiriidassa niiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Rakentamisen lähtökohdaksi tulee ottaa Keilaniemen alueen nykyinen mitoitukseltaan, sijainneiltaan ja arkkitehtuuriltaan luontevasti täydentävä rakentaminen. Tapiolan alueen arvokas kulttuuriympäristö on otettava rakentamisessa huomioon.

Oletteko ihan oikeasti sitä mieltä, että tämä vaatimus on niin tökerö, että naurattaa? Mä oon kyllä kannattanut noiden tornien rakentamista, mutta kuvittelin niiden sijaitsevan kauempana Tapiolan kulttuurimaisemasta, johon voitte vaikka tutustuaArkkitehtuurimuseon sivuilla.

Näin täys Tapiolalaisena. Mitä tässä nyt oikeasti ollaan suojelemassa? Siis ihan oikeasti. Tuo kulttuuriympäristö on käsitteenä niin iso.


Tapiolan keskusta on ruma, kaakelinen, käsiin hajoava kokokanaisuus jota on suojeltu kymmeniä vuosia niin että liiketilat ovat hävinneet ja Tapiola autioitunut. Kenen mielestä alue sitten on toimiva ja hieno jos ihmiset eivät siellä käy? Suomen ensimmäinen kauppakeskus, aaltopelti hökkeli Heikintori se surullisin esimerkki tästä kaikesta.

Se ehdoton Tapiolan focal point on keskusallas ja sitä ympyröivät forum, uusittu Garden hotelli, 1989 rakennettu kulttuurikeskus ja juuri uusittu uimahalli. Ne erikoisemmat ja miellyttävät alueet ovat Tapiolan takana olevat asuinalueet (Tapiolasta taskumatteihin ja siitä Tontunmäkeen), sekä Tapiolan kirkon ympäristön rivarit.

Tapiola on täydellinen esimierkki aluuesta joka on museoitu siihen pisteeseen ettei alueella enää mitään ole, kun eivät yrittäjät enää näe syytä alueella olla. Hyvä esimerkki tästä on vaikka keskutornissa majaileva Länsiväylän toimitus josta valtaosa siirrettiin Vantaalle koska tiloihin ei saanut vetää ilmastointia.

Ei ole Koneen eikä Nesteen torni vielä herättänyt shokkiatiloja, tuskinpa herättävät nämä neljä tornia jos niitä koskaan rakennetaan. Saisi tämäkin alue jonnekin kehittyä, koska tähän mennessä ei olla menty muualle kuin alaspäin.

tissot kirjoitti:Saisi tämäkin alue jonnekin kehittyä, koska tähän mennessä ei olla menty muualle kuin alaspäin.

Suonsilmäke juuri siellä alla?

Kyllä menee meillä huonosti jos Tapiolan ympäristö on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Jos Keilaniemen tornit sen takia torpataan, niin olen kyllä täysin pihalla kulttuurihistoriallisista arvoista. Toivottavasti metro luo sellaista painetta kaavoitukseen ettei kaupunki näitä "kulttuuriammattilaisia" liikoja kuuntele.


Toisaalta esim. Museovirasto haluaa suojella Tapiolan puusilhuetin, joka näkyy Munkasta!? Että sellaisen porukan kanssa ollaan tekemisissä.

Luulisin, että talolaiset olisivat vain mielissään, jos nykyisenkaltainen tiukka museovirasto olisi ollut olemassa jo 50-luvulla.

Mennyt överiksi koko museoviraston homma. Esim. Vantaan Havukosken 70-luvun commiet on museoviraston suojelemia. Tuo suojelu on kuin virallinen tuomio jolla alue ei voi kunnolla uudistaa ja parantaa rakennuksia. Hyvänä esimerkkinä ikkunat jotka täytyy olla kokonaan puuta...

Mikäli nykyisen kaltainen Museovirasto olisi ollut olemassa pari sataa vuotta sitten, meillä olisi Helsingin kohdalla muutama maakuoppa ja pari puuhökkeliä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä:)

Minunkin mielestä Museoviraston mielipidettä tunnutaan hieman "yliarvostettavan". Ihmisiä hekin vain näkemyksineen.

järvellä nukkuva kirjoitti:Luulisin, että talolaiset olisivat vain mielissään, jos nykyisenkaltainen tiukka museovirasto olisi ollut olemassa jo 50-luvulla.

Ei noita 60-luvulla tehtyjä virheitä saa tekemättömäksi suojelemalla suu vaahdossa jokaista yli kymmenen vuota vanhaa elementtilähiötä. Nythän Museovirasto kaivaa omaa hautaansa vastustamalla järjestelmällisesti about kaikkea. Liekö heidän näkemyksillään enää paljon painoarvoa, kun jokainen metsälähiö tuntuu olevan ainutlaatuinen kulttuuriympäristö?

Itseäni ei tälläiset Keilaniemi Towersien tapaiset lähiötornit paljoa kiinnosta, mutta Itäranta on sen verran ankea ja eloton alue, että en kyllä näe miksi sitä pitäisi suojella.

Tapiola on ehdottomasti kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja arvokas miljöö, kuten Otaniemikin. Keilaniemi on kuitenkin oma kokonaisuutensa, ja sen tulevat tornit vain täydentävät ympäristöä, joka tulevaisuudessa tulee varmasti olemaan vielä suojeltukin.

Kaupunginhallitus näytti kaavamuutokselle vihreää valoa. Seuraava vaihe on kaupunginvaltuusto.

Länsiväylä kirjoitti:
Jättitornit tulevat Keilaniemeen

Jopa 40-kerroksisen asuintornitalon rakentamisen mahdollistava Keilaniemen asemakaavan muutos läpäisi kaupunginhallituksen.

Valtuuston vahvistettavaksi tuleva kaava mahdollistaa SRV yhtiöiden suunnitteleman Keilaniemi Towersin toteuttamisen alueelle.

Suunnitelmassa Keilaniemeen rakennetaan neljä 32–40 -kerroksista asuintornitaloa sekä liiketiloja. Korkeimmat asuintorneista kohoavat noin 120 metriin.

edit: linkki kaupungin tiedotteeseen http://espoo.fi/fi-FI/Kaupunginhallituk ... 012(13037)

sekovene kirjoitti: mutta Itäranta on sen verran ankea ja eloton alue, että en kyllä näe miksi sitä pitäisi suojella.

Itäranta on hyvä esimerkkialue 1960-luvun alkupuolen arkkitehtuurista. Vähän kuin Helsingin Pihlajanmäki, mutta Itärannan lisänä on merellisyys ja Tapiolalle tyypilliset laajat nurmikentät. Alueen rakennukset on suunnitellut aikansa suuret nimet kuten Alvar Aalto ja Aarne Ervi. Tottakai tämmöinen alue tulee suojella, mutta suojelulla tarkoitan nimenomaan kyseisen alueen suojelulla. Sitä en voi käsittää, että pitäisi suojella myös näkymiä, jotka alueelle näkyvät muualta.

Viime viikonlopun iltana viimeksi kävelin kaverille Länsiväylän bussipysäkeiltä Itärannan läpi ihastellen 50 vuotta vanhaa arkkitehtuuria. Oli hauska huomata, kun joissain kohdissa vanhan yhtenäisen alueen kanssa taustalla näkyi Keilaniemen toimistokompleksit iltavalaistuksessa. Niiden näkyminen ei mielestäni tuhoa tai haittaa lainkaan Itärannan yhtenäistä ilmettä, päinvastoin. Kun uusi ja vanha on vierekkäin, niin syntyy hienoa kaupunkikuvan kerroksellisuutta ja yllätyksellisiä tilanäkymiä, joita ei niinkään ole suunniteltu arkkitehtien piirrustuspöydiltä vaan ne ovat syntyneet kaupungin luonnollisen kehittymisen myötä.


Yksi Aallon hienoista "torneista"
Otsonlahtea reunustaa tyylikkäät vanhat omakotitalot. Tässä niistä yksi myynnissä liki kahdella miljoonalla