Taloforum.fi

Ehh... Minusta vähän turhauttavaa että jätetään mitättömän näköisiä puulatovanhuksia keskustaan keskeiselle paikalle, paikka vaatisi korkeaa ja tiheää rakentamista... Sentään upean vanhan kerrostalon jatkoksi saadaan toinen täydentämään kokonaisuutta, tämä puutalovässyköinti alkaa lähinnä vain ärsyttämään.. Arvostan kyllä hienoa puutalojugendia mutta niille on omat paikkansa muualla kantakaupungissa.

Olen eri mieltä. Turussa on purettu jo tarpeeksi. Nuo talot sopivat hyvin paikalleen ja tuovat mukavaa kerroksellisuutta kaupunkikuvaan.

No kerroksellisuutta Turusta ei tosiaan puutu. Esim. voidaanhan sanoa, että muutama kerrostalo Portsassa tuo mukavaa kerroksellisuutta katukuvaan. Olisi kivaa jos edes joku osa kantakaupungista olisi harmooninen, mutta ei silti monotoninen, kuten uudet alueet tapaavat aina olla.

On aivan oikein että nämä vanhat puutalot saavat olla kerrostamassa katukuvaa edelleen. Eri juttu olisi ellei tuolle alueelle saisi rakentaa mitään. Tasakorkuista uudempaa taloa alkaa Puisokatukin olla täynnä heti Puutarhakadun jälkeen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Katukuvassa ei ole juuri mitään kiinnekohtaa jos kadun koko rakennuskanta on lähes samalta ajalta ja samasta muotista pyöräytetty. Jos lasketaan Puutarhakadun ja Martinsillan väliseltä osuudelta pois Mikaelin seurakunnan vanhemmat rakennukset Puutarhakadun ja Puistokadun kulmasta, nämä puheena olevat puurakennukset, Eerikinkadunkulman suuri komea kivitalo jostakin 20-30 luvulta ja sitä vastapäätä 50 -luvulla rakennettu matalampi kerrostalokompleksi sekä Linnankadun ja Puistokadun kulman vanhat kaupungin omistuksessa olevat talot, onko siellä mitään mihin silmä jotenkin mielenkiinnolla ja kauneutta arvostaen osuisi, joka poikkeaisi massasta? No ei valitettavasti mitään erityisempää ole!

Tuo Wendy-house, joka on melkoisen vanha rakennus, ei erityisempiä koristeluja julkisivussaan viljele. Nuoremmat puurakennukset, kuten Koulukadun kulman Strandellin talot, taas ovat kauniita ja koristeellisia kunhan saavat asianmukaista kunnossapitoa eivätkä jää vuosikymmenkiksi hunningolle. Näinhän ei nimenomaan Strandellin taloille ole käynyt ja siksi ovat päässeet rappiolle.


Tästä huolimatta on helppo havaita se käsityönjälki joka rakennuksissa on edelleen olemassa. Tällaista koristeellisuutta ja käsintehtyä julkisivudetaljiikkaa ei enää tehdä! Purkaminen on helppoa mutta takaisin ei saa mitään vaikka miten jälkeenpäin kaduttaisi ja huomaisi tehneensä emämunauksen.


Jotkut ovat naulanneet rakennuksen ikkunoiden ympärille kyyneleitä protestiksi purku-uhalle! Katsotaan nyt miten näidenkin jatkossa käy vaikka ne ainakin näyttivät olevan säilymässä, myöhemmin rakennusyhtiö yritti pakittaa kertomalla puurakennusten olevan jo liian huonossa kunnossa kuitenkin remppaamista ajatellen. Ja kalliiksi tietenkin tulee heidän mielestään!

Joo kyllä ehdottomasti pitäisi säästää. Tuntuu, että Talossa nykyään enemmän purkamisen kannattajia kuin ennen. En näe järkeä purkamisessa, koska Suomessa on purettu lähes kaikki vanhat talot. Vanhoja taloja on uusiin suhteessa niin vähän, ettei niitä tulisi Suomessa juuri enää purkaa. Ei noiden säilyttämisessä kansantalous tuhoudu. Tontille voidaan täydentää vaikka tornitalolla jos sille päälle tullaan. Itse pitäisin järkevämpänä jonkun verran arkkitehtonisesti poikkeavaa 5- 10 kerrosta korkeaa taloa. Tai sitten vaikka hyvällä maulla samantapaista, ei kuitenkaan uusvanhaa taloa.

Kerrostalojen vinttitilojen rakentamisista keskustellaan aika ajoin. Runsas viikko sitten aiheesta oli artikkeli Turun Sanomissa.

Turun kallisarvoisia vinttejä yhä tyhjinä

Siinä pitkä ja painava rimpsu syistä, minkä takia Kiinteistö Oy Humalisto pani isot rattaat pyörimään. Tavoitteena oli ottaa asuinkäyttöön osoitteessa Humalistonkatu 8 A sijaitsevan kerrostalon yli 300 neliön suuruinen, rakentamaton ullakkotila.

Lupa-asiat ratkesivat jo yli vuosi takaperin, ja keväällä taloyhtiö järjesti urakkakilpailun. Sopivaa urakoitsijaa sen enempää kuin sijoittajaakaan ei kuitenkaan löytynyt.
– Sellaista tarjousta ei tullut, jonka taloyhtiö olisi hyväksynyt. Turun hintataso on hankala, koska rakentamisen kustannuksille ja myyntihinnoille ei löydy sopivaa suhdetta, taloyhtiön hallituksen jäsen Ilkka Kiviranta harmittelee.

Hän istuu Rakennustaidon edistämissäätiön hallituksessa, joka omistaa yhtiöön kuuluvat ravintolatilat ja on siten yhtiön suurin vastikkeenmaksaja. Talon rakennutti Turun rakennusmestariyhdistys vuonna 1956. Yhtiö ei halua ottaa niin suurta riskiä, että rakennuttaisi asunnot itse ja myisi ne vasta sitten.
– Takkiin tulee suunnittelukustannuksien verran eli muutaman kymmentätuhatta euroa, Kiviranta sanoo.

Ullakkourakat pelottavat
Tällä haavaa Humalistonkadun ullakkohanke on jäissä.
– Ehkä yritämme sitä vielä myöhemmin, rakennuslupa ja suunnitelmat kun ovat olemassa, Kiviranta toteaa.

Kuten vastaavanlaisissa ullakkosaneerauskohteissa yleensä, myös tässä oli ratkaistava paloturvallisuuteen liittyvät kysymykset, ennen kuin kaupunki pystyi myöntämään sille rakennusluvan.
– Ullakkokerroksen kadun puoleisista asunnoista asukkaat pystytään pelastamaan tikasautolla. Pihanpuoleisiin asuntoihin on asennettava sprinklerjärjestelmät, koska tikasauto ei mahdu kulkemaan porttikongista sisäpihalle. Lisäksi kohde on tarvinnut ELY-keskuksen ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan siunauksen. Byrokratiaa ja kustannuksia kevensi kuitenkin se, että yhtiöllä oli käyttämätöntä rakennusoikeutta. Keskustakerrostalojen ullakkorakentaminen asettaa runsaasti haasteita paitsi työn tilaajalle myös rakentajalle.
– Tämäkin talo sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella, eivätkä isot koneet pääse sisäpihalle. Talossa myös asutaan remontin ajan. Monia rakennusliikkeitä pelottaa tarttua tällaiseen urakkaan, jos helpompiakin on tarjolla, Kiviranta pohtii. Ja vaikka talo on vanha, ullakon uusien rakenteiden on noudatettava uudisrakentamisen käytäntöjä ja vaatimuksia. Ullakkokohteiden yksi mittavimmista vaiheista on LVI-tekniikan asennus.

Lupia haetaan liian nihkeästi
Humalistonkadun tapaus osaltaan osoittaa, miksi ullakkosaneerauskohteet Turussa ovat melko harvinaisia. Myös luvanhakijoita on vähän.
– Lupahakemuksia ei tule edes joka vuosi. Mahdollisuuksia kyllä olisi, mutta niitä hyödynnetään aivan liian nihkeästi, kuvailee Turun rakennusvalvontajohtaja Reima Ojala. Ojalan mukaan ullakkorakentamista jarruttavat paitsi taloudellinen riski ja paloturvallisuusmääräykset myös taloyhtiöissä piilevä konservatiivinen asenne ja asunto-osakeyhtiölaissa määritelty päätöksentekomalli. Ullakon rakentaminen edellyttää yhtiöjärjestysmuutosta, mikä vaatii kahden kolmasosan enemmistön tuen.

Haasteista huolimatta Ojala rohkaisee yhtiöitä hyödyntämään kallisarvoisia vinttitilojaan.
– Jos ullakko halutaan rakentaa, ei muuta kuin luvat sisään ja luvat tulee.

Helsingissä tahti on ollut paljon vilkkaampi.
– Siellä ullakkotilat ovat arvokkaampia, koska hintataso on muutenkin korkeammalla kuin Turussa. Silti ullakkojen rakennuskulut ovat samat kaupungista riippumatta, sanoo toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo Kiinteistöliiton Varsinais-Suomen toimistosta.

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asumine ... ha+tyhjina

Turussa ullakkotiloja on taidettu rakentaa lähinnä toimistokäyttöön, ainakin ne jotka itselle nyt nopeasti tulee mieleen. Kristiinankatu 1:n jugendpalatsiin tehtiin Turun kaupunginhallitukselle kokoustila vinttiin jo 70 -luvulla jolloin Vakuutusyhtiö Sampo vielä omisti talon. Myöhemmin kaupunki osti talon itselleen ja on nyttemmin myynyt koko roskan yksityisille 6 miljoonasta.

Nordean Turun pääkonttorin ullakolla on Alexandria pankki.

Osuuspankin Turun pääkonttorin vinttiin rakennettiin tämän vuoden puolella kokous ja toimistotiloja jotka taitavat olla vaiheessa edelleen?

Vinttitilojen rakentaminen on aivan toista luokkaa vanhojen puutalojen tilavien vinttien osalta, suurimmalta osalta ne ovat jo otettu asumiskäyttöön. Vinttiin saa aina aivan erilaisen tilan kuin vakiokerroksista, se siinä kiehtoo, ja kattoikkunat!

Mielestäni turussa on paljon puutaloja jotka pitäisi suojella, ei suojella vaan laittaa uuteen uskoon. Asun nykyään TYKSin vieressä ja se torni/betoni/rakennus- what ever mikä näytti joskus kauniilta kun täkkäsin siitä hämeenkadusta koska on urbaani. Vieläkin mielestäni turun urbaanein/ mukavin katu asua. Kaupat/kaikki lähellä. Onhan se tyksin talo massiivinen ja siten vähän se laatu saa anteeksi.

Tuo kantin kuvaama talo saisi lähteä minusta mieluusti. Kaunis sininen talo sai lähteä ilman mitään, mutta tuo saanut seistä tuossa kauan. Jos kuvia olisi toisesta sivusta niin ihmiset vähän näkisi missä kunnossa tuo hökkeli on. Noista kuvista saa sen käsityksen että hyvin menee. En tiedä kuka sitten kärsisi jos tuohon tehtäisiin 8- kerroksinen rakennus. Tuohon kulmaan tarvitsisi edes tehdä mitään ihmeellistä. Ehkä lasia vähän.

Darre kirjoitti:

Luukie kirjoitti:Mikä tälleisen pikkunosturin funktio tässä on?

Kai se on ihan vaan apunosturina siirtämässä tavaraa ja auttelemassa rakennustöissä. Itse katselin, että koko rakennusalue on aika ahdas ja rakennusmateriaalin toimittaminen on kohtalaisen hankalaa. Lisäksi kahdella nosturilla hommat hoituu aikataulussa, tuossahan tehdään kahta rakennusta samaan aikaan.

Kyseessä on siis As Oy Turun Aurajoen Helmi Koulukadun ja Linnanakadun risteyksessä, jos jotain ulkopaikkakuntalaista kiinnostaa. Kannattaa aina nimetä mistä kuvat on koska kaikki lukijat eivät ole paikallisia.

Enemmän oli ns. vastaus kysymykseen kuin kysymys. Itsekkin seuraan mansen ja jyväskylän alakertaa suht tiuhasti. Mansessa olen käynyt, että voin vähän vähän rakentaa ajatustani että mihin talo tulee. Nämä turun talot ovat selvti havatatavaissa(telakalla) oma ketju, muidenkin aloitusviestit on mielestäni selvästi näytetty että missä alkaa tämä rakennus. Tuo toimistorakennus löytyy googlesta nopeammin kun ehdin etsiä. Ja tuo mitä tuohon tulee niin kyllä siitä on jo infottu muissa vanhemmis ketjuissa. Harvoja, ei paikallisia kiinnostaa tälläinen rakentaminen. Jos kantti on jo tehny jossain vaiheemmassa ketjussa selväksi mitä tuohon tulee niin tarviiko sitä aina toistaa. Mielestäni kohteet olivat niin selviä kuin esim telakkaranta, nyt laatu vain ihan surkea niin en tiedä miksi niitä pitäisi erikseen eritellä.

Käyn luultavasti kohta päivittämässä kupittaan tilanteen ja kuka kaipaa sihen tekstin että kupittaaa.. No ei kukaan. Kaarinaana nousee muuten keskustaan taloja, niitä voisi nimetä. ei tälläisiä kohteita. Vai pitäisikö kantin selostaa kirjastosillan historiasta ensin kuin pisää kuvia.

Kantti kirjoitti:Nordean Turun pääkonttorin ullakolla on Alexandria pankki.)

Tämä on muutenkin mielenkiintoinen rakennus. Heikki Vaste osti sen 2010 ja pohti mahdollisuutta palauttaa rakennus alkuperäiseen asuunsa, mutta rivien välistä saattoi lukea että toriparkki olisi yksi ehto tälle kohennukselle, joka ei tokikaan ole mitään halpaa lystiä. Julexi on tehnyt hienon mallinnuksen siitä miltä rakennus näyttäisi alkuperäisessä asussa:


Lähde: http://julexinmaailma.blogspot.fi/2011/ ... oonsa.html
http://julexinmaailma.blogspot.fi

Kirkkotien kaavan valitus meni sitten nurin.

Turun hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Kirkkotien kaavasta

Turun hallinto-oikeus on hylännyt valitukset Kirkkotien asemakaavasta. Hallinto-oikeuden mukaan kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja kaavaa varten tehdyt selvitykset ovat riittäviä. Kaavamuutos täyttää terveellisen ja viihtyisän elinympäristön sekä liikenteen järjestämistä koskevat sisältövaatimukset. Asemakaavamuutoksessa ei ole ollut kysymys valituksissa mainituista Keskikadun liikenneongelmista.

Hallinto-oikeuden mukaan kaava ei ole lainvastainen myöskään sillä perusteella, että alueella sijaitsevat entisen K.E.Merilän polkupyörätehtaan rakennukset voidaan purkaa. Kaavan toteuttaminen mahdollistaa myös alueella kasvavan emojalavan ja sen ympäristössä kasvavan lehtipuumetsikön hävittämisen. Asiantuntijalausunnon mukaan metsikkö ei ole luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi. Vaikka emojalavalla on kaupunkikuvallista arvoa, sitä ei ole rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä eikä suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Näin ollen kaavamuutos ei hävitä luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2012 Kirkkotien asemakaavan muutoksen. Kaava-alue sijaitsee jyrkähkössä rinteessä Helsingin valtatien ja junaradan varrella. Se rajoittuu Suntiontiehen, Kirkkotiehen ja Vesimiehenkatuun. Kaava-alueelle on muun ohella osoitettu kaksi korttelialuetta, joihin on mahdollista rakentaa yhteensä kymmenen kerrostaloa.

Päätöksestä hallinto-oikeuteen valitti kaksi asukasyhdistystä, asunto-osakeyhtiö sekä 70 Turun kaupungin asukasta. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/533371 ... n+kaavasta

Kiinnostavaa onkin valitetaanko kaavasta - jos se saa valitusluvan - tämän jälkeen?

Muistin virkistämiseksi Kirkkotien asemakaava
http://tinyurl.com/qfx8e5k

Katunäkymä vielä Suntiontien ja Helsinginkadun kulmasta

Darre kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Nordean Turun pääkonttorin ullakolla on Alexandria pankki.)

Heikki Vaste osti sen 2010 ja pohti mahdollisuutta palauttaa rakennus alkuperäiseen asuunsa

Miksi ihmeessä, kyseessähän on monen talolaisen palvoma lasinen julkisivu

En usko, että tuo julkisivu toteutuu, tulipa toriparkkia tai ei. Se on taas näitä valheellisia unelmia.

Toivon hartaasti, että Nordean talon julkisivu joskus palaa, mutta mitä tuolle naapurille pitäis tehdä? Se lienee ollut susiruma jo syntyessään.

MindW kirjoitti:

Darre kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Nordean Turun pääkonttorin ullakolla on Alexandria pankki.)

Heikki Vaste osti sen 2010 ja pohti mahdollisuutta palauttaa rakennus alkuperäiseen asuunsa

Miksi ihmeessä, kyseessähän on monen talolaisen palvoma lasinen julkisivu

Toi on suoraan sanoen niin perseestä koko julkisivu, hakkaa Wikkenkin enemmän kuin 6-0. Turun mitättömimmän näköinen julkisivu sijannin huomioon ottaen!