Taloforum.fi

Harkitsin hetken laitanko tämän jutun Rappioromantiikkaa osioon, mutta koska alue on keskeisesti osa Turun kehitysvaiheessa olevaa aluetta, sen paikka on täällä.

Siis Aurajoen suulle

Laivateollisuus, joka Aurajokisuussa kukoisti yli 200 vuotta, on jättänyt jälkeensä laivojen tekemiseen liittyviä rakenteita ja rakennuksia. Viimeisenä Turun Korjaustelakka jätti Aurajoen 2004 siirtäen toimintansa Naantalin Luonnonmaalle, jonne Kansiluukkujen tekoon erikoistunut Navire louhi suuren altaan – ehkä laivojen tekemistä silmällä pitäen – mutta ajautuen konkurssiin sittemmin. Telakka-alue on ollut suljettua aluetta koko toimintansa ajan muulta, paitsi tietysti työntekijöidensä osalta sekä muuten laivanrakennukseen liittyvältä toimilta. Tällä hetkellä Aurajokisuussa on tyhjät hallit ja toimistot verkkoaidan takana. Verkkoaita ei ole estänyt uteliaita tekemästä tutustumiskäyntejä entisissä telakan tiloissa, ja tämä näkyy rikkinäisinä ikkunoina ja seinämaalauksina kaikissa mahdollisissa pinnoissa. Itse olen aikanaan ollut myös työn merkeissä telakalla ja minuun on tehnyt suuren vaikutuksen kallionrinteeseen rakennettu asetyleenitehdas, sekä korkealle kallionreunaan rakennettu laaja ja pitkä parvi, joka alkaa asetyleenikehittämöstä jatkuen entisen Wärtsilän laivanmoottoritehtaan päätyyn asti.

Löydettyäni netistä urbaanien exploraattoreiden tekemiä kuvausretkiä erilaisiin paikkoihin – muun muassa Turun telakan tyhjentyneisiin tiloihin – päätin toteuttaa itsekin pitkään mielessäni hautoman ajatuksen, tehdä kuvausretki ihannoimaani asettitehtaaseen. Jos jostakin saisi originellin ja suurenmoisen loft-asunnon, niin juuri asetyleenitehtaasta!

Otin kamerani ja suuntasin Korppolaismäkeen. Ajattelin helpoimmin pääseväni asettitehtaalle jostakin kuivatelakan kuopan kohdilta, jossa arvelin olevan sopiva reikä verkkoaidassa. Aika nopeasti reikä löytyi ja astuin koivuja kasvavalle telakka alueelle.


Ensimmäiseksi osuin hiljakkoin palaneen toimistorakennuksen raunioille, eli paikalle jossa ei ollut jälellä muuta kuin läjä kattopeltiä maassa. Sen edessä alapuolella oleva rakennus ei ole näyttänyt kärsineen näkyvää vahinkoa.


Vanhan kraanan profiili näyttäytyi heti alkuun maalia hilseilevine kylkineen. Kraanan kylki oli lähes säilynyt tuhrimiselta mutta ei aivan, joku oli sinnekin käynyt sumuttamassa kirkkoveneen.


Portaan alas tuosta, telakka-altaan kärki näkyi edessä.


Vilkaisu järkälemäisen palkin alta satamaan päin, jossa näkyi Viking Amorella (tai Isabella) ja Silja Europa odottamassa lähtöä kauempana. Turun linna esiintyi tavanomaista huomattavasti harvinaisemmasta näkökulmasta.


Hinaaja Ajax, takana laivapikajuna saapumassa satamaan.


Rakennus jonka takana ylhäällä palanut toimisto oli.


Paksu palkki. Tuossa putkessa kuopan reunalla on joskus mennyt merivettä.. näemmä…



Korppolaismäen punaiseen kallioon louhittu alue ja kuopan kärki.


Vanha kuoppa.


Entisen hallin päädyssä ollut ovi oli avoinna joten siitä sisään. Verkkoaitaus. Portaan ylös.


Pomojen hylly? Kaikki ikkunat isketty kentälle.


Putkia, venttiileitä, sähkökaappeja, pientä sälää.


Keskellä hallia olleesta ovesta otettu kuva kraanasta.




Toisesta päästä hallia.


Ulos hallista. Forum Marinumin alue joen toisella puolella.


Näkymä sataman suuntaan. Vieressä rakennus jossa on työntekijöiden pukuhuone ja peseytymistiloja yläkerrassa.


Pukukaappien ovia yläkerrassa.


Kaikki paikat sekaisin. Seinämaalausta katsoessa voi todeta vakavasti otettavissa taidenäyttelyissä nähneensä pöhkömpiäkin teoksia, kyky piirtää on olemassa.


Kas siinä, asetyleenitehdas! Mutta, mutta, aidan toisella puolen. Olen väärällä puolella aitaa!!


Ei muuta kuin hakemaan toinen reitti ylhäältä uudelleen. Tuosta rakennuksen takaa kujalta ylös.


Retkeilyä pusikossa.


No nih, nyt näyttää paremmalta, oikea paikka!


Erinomaiset näkymät satamaan. Silja Europa on jo irroittanut köytensä ja puksuttaa Ruissalon ja Hirvensalon välisessä salmessa kohden Airistoa.


Tuosta taas rappuset alas.


Kallionrinteeseen tehty laaja parvi, jonka vieressä vasemmalla alhaalla vanha nelos-slipi, eli rakennusalusta jossa laivat tehtiin valmiiksi vesillelaskua varten.


Päässä asettitehdas.


Sisävalaistus tapahtui rakennuksen ulkopuolelta, mitään sellaista joka olisi saattanut aiheuttaa palo, ja räjähdysvaaraa, ei rakennuksen sisällä ollut. Rakennus on aika korkea.


Pariovista sisään. Räystäällä kenottava lamppu on kohdannut vahvempansa.


Ikkunat rikki ja seinillä vakiokuvioita.


Toinen seinä.


Kulmaikkunanäkymä.


Ovi joen puolelle. Välissä portaat alas.


Joen puoleinen huone.


Lattiassa luukku josta on laskettu tai nostettu jotakin. Ei kannata pudota tuosta.


Vinssi, olisikohan paineilmakäyttöinen?


Takaseinää ja ikkuna.


Vastakkainen nurkka. Yleisesti ottaen huoneessa runsaasti taidetta.


Ikkunan edessä pieni huoltoparveke.






Takaisin porraskäytävään.


Portaat alas. Toisen kerroksen pieni huone oikealla.


Alakerran huone. Kiskoilla kulkeva vaunu jolla on kuljetettu jotakin raskasta rakennuksen taakse ulkopuolelle. Sekalaista romua ja lasinsiruja kaikkialla, ikkunoita peitelty.




Tyhjä hyllykkö. Takaseinällä värikoodattuja putkia, erivärisissä putkissa menee eri aine. Olisiko keltainen asetyleeniä ja sininen vain vettä?


Vasemmalla olevista pariovista pääsi kapealle parvekkeelle. Auringon heijastuksia rikkinäisistä ikkunalaseista.


Ylätasanteen betonituentaa kalliossa.


Ylimmän kerroksen huoltoparveke. Kulman takaa avautuu reitti talon taakse.


Talon toisella reunalla parveke päättyy alas meneviin portaisiin.


Uudelleen sisälle ja käytävää pitkin talon taakse.


Takana. Katse vasemmalle... oikealle...


... ja keskelle parioviin.


Alas jälleen!


Ovi ulos.


Edessä hajotettu peltikaappi, jonka takana putkikaiteilla kehystetty "patio".


Rapput alas/ ylös.










Tässä voisi nauttia iltakahvit hiljaisessa alajuoksun auringonlaskussa.


Pationäkymä yläjuoksulle. Nelos-slipi esillä lähes kokonaisuudessaan.


Takaisin ylös...


Oliskohan G.W.B tuossa.


Takaisin ylätasanteelle.


Sadevesiviemäröinti on yksinkertainen, pudotus pitkä.


Tasanteen loppupäässä on avarampaa.


Parvelta alas johtavat portaat.


Ylätasanne.

Tämän Korppolaismäen rinteeseen rakennetun tasanteen ja täältä avautuvan kulttuurinäköalan, pitäisi olla kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. EHDOTTOMASTI









Jäähyväisiksi vielä pari kuvaa asettitehtaasta

Oli kyllä kiinnostava kierros! Kiitos siitä .. Siinä on kanssa erittäin kiinnostava sijainti ja olettais tosiaan että alueelle on joku suurempi suunnitelma olemassa kun nykyisellään tosiaan alue ei tarjoa muuta kuin tälläisiä hienoja kuvatoureja

grendy kirjoitti:Oli kyllä kiinnostava kierros! Kiitos siitä .. Siinä on kanssa erittäin kiinnostava sijainti ja olettais tosiaan että alueelle on joku suurempi suunnitelma olemassa kun nykyisellään tosiaan alue ei tarjoa muuta kuin tälläisiä hienoja kuvatoureja

Kiitos grendy, ja lämmin onnittelu samalla täältä Turun suunnasta näkyy olevan merkkipäivä menossa

Niin, jännittävää nähdä millaiseksi alue kaavoitetaan, pelkään pahasti että nämä näkymät jäävät historiaan katoavina ja menetettyinä näkyminä joilla ei turkulaiset eivätkä muutkaan pääse silmiään lepuuttamaan. Raha ratkaisee ja alue rakennetaan sellaiseksi että Aurajoen rantaa pitkin kulkee reitti Pitkänsalmen rantaan, mutta nämä näkymät ylhäältä parvelta katoavat. Toivon olevani väärässä

Miten ihana loft-asunto asettitehdas olisikaan !!

Alueella olisi huikeasti potentiaalia, mutta osataanko se ottaa käyttöön? Alueelle sopisi näköalaravintoloita tai vaikka luxushotelli (vaikeapääsyinen tosin), mutta jotain typeriä pistetaloja sinne kuitenkin viljellään, kuin mihin lie lähiöön.

Hieman asiasta toiseen: Olen erittäin iloinen, kun näyttää siltä että Joutsenpuiston kortteli saa täydennystä Helsingintien varteen. Rumat hallit siis ilmeisesti antavat tilaa kaupunkirakentamiselle. Toki joku varmaan taas valittaa, että kamala paikka, kun on tiheää ja liikennettä vieressä. Niin varmaan, mutta se on sen ongelma joka siihen muuttaa ei yleinen vastustamisen aihe. Minä voisin muuttaa siihen, ei nykyinenkään asuinpaikkani mikään puhtoinen ja meluton ole. 60-70-luvun taloissa tuo eristys on hieman heikohkoa.

Mahtava kuvasarja, Kantti! Itse en ole tuolla vanhalla telakka-alueella koskaan vieraillut, joten tuo kuvasatsi oli siinäkin mielessä erittäin mielenkiintoista katseltavaa - etenkin tuon asetyleenitehtaan osalta. Toivottavasti kyseinen pytinki ymmärretään/kyetään säilyttämään kaavassa ja muuttamaan vaikka ravintolaksi/kahvilaksi, jos ei muutakaan keksitä. Hieno paikka terassille siinä ainakin on jo valmiina.

Jees, miltä tuo alue näyttää tulevaisuudessa? Ohessa hieman osviittaa.

Kantin kuva sulkutelakan päädystä:


Arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehtitoimisto Gullichsen-Vormalan muutaman vuoden takainen visio hieman taaempaa hahmoteltuna:


Toinen Kantin ottama kuva:


Havainnekuva kutakuinkin samalta sektorilta:


Viimeisin TS:n juttu aiheesta:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:

Hirvittävän potentiaalin omaava, nykyisellään järjettömän ruma alue poskettoman upealla paikalla. Siinä tuo alue huonosti tiivistettynä. Toivottavasti laatukriteereistä pidetään kiinni, kun tuota aluetta lähdetään ensi vuosikymmenellä rakentamaan sillä sössimisvaraa ei juurikaan ole.

Ei saakeli sentään. Tässä sitä taas ollaan. Emme siis saa vieläkään Turkuun oikean kerrostalon kokoisia kerrostaloja. Ei! ja Ei! Kyllä noistakin pitää vielä ainakin pari kerrosta ottaa pois, jotta niistä saadaan Turkuun sopivan kokoisia, jumankauta! Tuo telakka-alue on veneilijän portti Turkuun ja sen vuoksi mitä mainioin (melkeinpä pakonomainen) paikka edustavalle, laadukkaalle, korkealle ja tiiviille KAUPUNKIrakentamiselle eikä Itäsuomalaisen, muuttotappiota tuottavan järvikylän tapaiselle pienkerrostalorakentamiselle. Näin siinä sitten jälleen kävi. Ja tulee aina näköjään käymään.

Kyllähän Turussa tornitaloja on, mutta kukaan ei ole hoksannut rakentaa niitä pystyasentoon.

Päiväni on jälleen pilalla.

Älä nyt, onhan nuo melkein 3 - 7 kerroksisia ,TORNEJA!' xD Odotan päivää jolloin Turkuun rakennetaan jotain nöyristelemätöntä, kuinkahan kauan saan odottaa? Jos matkakeskus aikanaan tulee pyytämään jollain hitusellakin tavalla olemassaoloaan anteeksi, alan etsimään uutta kaupunkia.

Asetyleenitehdas- kuvaturneeseen liittyen muutama vanha kuva. Bongasin kuvat Turun Telakan työhuonekunnan sivuilta.

L-1005 Fastov - vesillelasku 6.11.1957. Laiva oli rakennettu ns. "varvin" puolella, eli läntisellä puolella jokea. Tuo L-1005 tarkoittaa laivan numeroa, laiva on ollut tuhannesviides laiva joka telakalla on rakennettu!

Kolmospetillä rakenteilla oleva laiva vuodelta 1958. Kolmospeti tasoitettiin telakan muutettua Pernoon, jäljellä on enää nelospeti joka toivoakseni jää kaupunkiympäristön kerrostumaksi Aurajokisuun laivanrakennuksen jäljiltä, siis yli 200 vuoden jatkumon näkyväksi merkiksi nosturien lisäksi! Sen lisäksi että kuva on kiinnostava näkymä vanhaan laivanrakennukseen ja telakkaympäristöön, näkyy taustalla Vilkkilänmäen vielä rakentamattomat kalliot. Tilanne on ratkaisevasti muuttunut näihin päiviin!

Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa oli vuosikymmenet liike nimeltä Turun Lamppu. Turun Lampulle kävi kuten monelle liikkeelle, liiketoiminnan vähitellen riutuessa se lopetti viimein toimintansa (en muista menikö konkkaan).

Nyt alakerran tiloissa on parisen vuotta toiminut Bar Edison, näppärä linkki paikan menneisyyteen!

Ensimmäiset Turun palon jälkeiset rakennukset tontille rakennutti kauppias Adam Stenvall. Vähitellen korttelista alkoi muodostua kaupan keskus. Nykyisen muotonsa kortteli sai Julius Österbladin aikana.

Nykyisen nelikerroksisen talon on piirtänyt arkkitehti Wäinö Määttä, ja talo valmistui vuonna 1921. Vanhemmat turkulaiset tuntevat talon Lampun Kulmana tai Turun Lampun talona. Nimensä talo on saanut Turun Lamppu Oy:stä joka muutti kulmaan 1923.

Turun Lamppu Oy oli maan vanhin yritys alallaan. Sen perusti kauppias Hj. Rydman vuonna 1876. Hänen jälkeensä yritys siirtyi 1906 Algot Färdigille, joka siirsi liikkeen Lampun Kulmaan.

Lähteet:
Harri Kalpa: Muuttuva Kaupunki - Turku eilen ja tänään 1 (Oy Turun Sanomat 1989)

http://www.hamburgerbors.fi/edison_info

^ Eikös Edison ole siinä ollut jo puolivuosikymmentä? Ihan kiva kuppila ja nimetty historiallista muistia kannatellen, mistä aina pointsit.

Asiasta toiseen. Onko kenelläkään tietoa millainen siitä Kaarinan "jättimäisestä" lähiöstä oikein tulisi? Kenties tiivihkö rivarilähiö vai kerrostaloja. Havainnekuvat olis kivoja!

Turkkarissahan tuosta oli tässä viime viikolla(?). Siinä oli muistaakseni kyse 6 000 asukkaan "lähiöstä", joka rakentuisi parin vuosikymmenen aikana. Ja rivaria sekä omakotitaloa käsittääkseni lähes kaikki. Eli Urban Sprawlia sanoisinko.

Huom. Voin muistaa väärinkin.

bitterfly kirjoitti:^ Eikös Edison ole siinä ollut jo puolivuosikymmentä?

Oven yläpuolella näyttäisi valomainoksessa olevan "Since 2005"... .. eli kolmas vuosi menossa! Aika vain kuluu niin nopeasti...

Vähän kyllä masentaa, että tuohon Telakanrantaan, Turun rakentamattomien alueiden ykköspaikalle, suunnitellaan ihan tavallista puolilähiötä (pistetaloja suht tiiviisti) rapattuine commieblockeineen, joihin on lisätty 2000-luvun lasihärpäkkeitä ja puusäleikköjä. Ei näin!

Tämä ei ole neitseellistä maata, vaan alueella on historiansa, josta lähtien sitä pitäisi kehittää. Siispä en haluaisi nähdä siinä tornitaloja tai rivitaloja sen enempää kuin näitä nykyisiä ehdotuksiakaan.

Itse näkisin tuossa mielelläni jotain uniikkia. Jotain välittömästi tunnistettavaa, kuten Porvoonjoen rantavajat (siis ihan esimerkkinä ainoastaan). Esimerkiksi



tämäntapaisia rantataloja, joihin tulisi jo neliöitäkin. Jotain keskiaikaishenkistä - onhan Turun linna vain kivenheiton päässä. Mielelläni näkisin myös Korppolaismäen rinteitä pengerretyn kivimuureilla ja kiviportaikoilla muiden Turun kukkuloiden tapaan. Myöskään telakkahistoriaa en haluaisi hävitettävän: nosturit voisi ajaa sulkutelakan "niemekkeelle", altaaseen venelaitureita ja taustalle jokin vanhaa funkkistehdashallia imitoiva "loft-rakennus" (tällaisia feikkiloft-rakennuksia tehdään jo Suomessakin).

Asetyleenikehittämön säilyttämättä ja ravintolaksi tms. kunnostamatta jättäminen olisi kyllä aivan törkeää.

Uskokaa pois, jokin tällainen näyttäisi varmasti urbaanimmalta kuin tornitalot tai nykyiset suunnitelmat.

Mutta mutta.

Turku on kuitenkin kaupunki, joka on kääntänyt selkänsä merelle. Olin tuossa viikonloppuna kertausharjoituksissa Saaristomerellä, ja täytyy sanoa, että eipä tuo Airisto oikein sisääntuloväylältä Turun kokoiseen merenrantakaupunkiin näytä. Turku salmiensa pohjukoissa muistuttaakin enemmän järvialueen kaupunkia. Vasta aivan Ruissalon edustalla Pukinsalmessa alkaa nähdä kaupungin siluettia.

Mielestäni oikea paikka niille tornitaloille olisi Satavan länsiranta. Sinne saisi rakentaa nauhamaisen lähiön, joka kertoisi jo kaukaa mereltätulijoille, että nyt saavutaan kaupunkiin (esim. Tukholma Siljan terminaalin taustalla). Tämä olisi myös parempi vaihtoehto kuin saaren täyttäminen urban sprawlilla, oletettavasti myös nimbyjen enemmistön mielestä. Suunnitellut 13000 asukasta täyttäisi monen monta 10-20 kerroksista taloa (pikaisella laskutoimituksella nelisenkymmentä), mutta jättäisi suurimman osan saarta koskemattomaksi. Infrastruktuurin yms. rakentaminen olisi halvempaa ja järkevämpää (kyseessähän olisi suoranainen satelliittikaupunki). Ja Turku näyttäisi mereltä tulijoille enemmän kaupungilta kuin erämaalta.

Hirvensalon länsiranta onkin sitten kauempana laivaväylästä ja saarien takana, mutta kyllä sinnekin jokunen katseenvangitsija strategisille paikoille voitaisiin rakentaa. Hinnoiltaan ja kilpailukyvyiltään (näköalat!) tällaisten rakennusten huoneistot (joiden pitäisi olla tarpeeksi suuria) olisivat varmasti kilpailukykyisiä jonkun sisäsaaressa sijaitsevan tusinaomakotitalon kanssa.

Turkua saisi merellisemmäksi myös ottamalla Pansion sotasataman alueen asuinkäyttöön. Alue on hieno yhdistelmä upeaa etelärantaa, vanhoja funkkistaloja ja rehevää metsää, kauniita puistojakin. Rantabulevardin, hiekkarannat, ökyjahdit, hotellit (Playa del Pansio... ) ja katukahvilat voi melkeinpä nähdä. Sitäpaitsi satama on pitkälti vajaakäytössä. Armeijan voisi sijoittaa jonnekin syrjäisempään paikkaan rakennettavaan kompaktimpaan ja modernimpaan satamaan.

Todella mielenkiintoinen ratkaisu, siis tuo Porvoon malli.

Mutta miten rakennusyhtiöt suhtautuvat tähän? Heille tulee varmasti helpommaksi rakentaa ihan samaa peruspaskaa kuin kaikkialle muuallekin, joten heiltä tuskin löytyy mitään kiinnostusta rakentaa tälläistä. Ja uskon vahvasti rakennusyhtiöiden ja kaupungin päättäjien hyvä veli -asenteisiin. Eihän muuten niin montaa paikkaa olisi tuhottu, tai rakennettu ihan hullusti? Kaupungin pitäisi asettaa tiukkoja ehtoja, ihan yleisen hyvän nimissä. Niin, ja saa niissä taloissa maalia käyttää, kuten noissa Porvoon taloissa. Turun majakkarantakin näyttää vähän ankealta, kun on niin väritön.

Olisi se kuitenkin hienoa, jos Turkuun tulisi kunnon sisääntuloväylä mereltä, sekä tuo telakka-alue rakennettaisiin arvoisekseen.

Juurikin näin. Tosin selvennykseksi, että kuvan näkymä on Trondheimistä. Tuli mieleen ikäänkuin moninkertaistettuna versiona Porvoon historiallisesta rannasta. Ilmaisin itseäni taas epäselvästi.