Taloforum.fi

Asuntojen hinnalla kilpailemaan pyrkivä Lehto rakentaa tämmöistä kohdetta Helsingin latokartanoon. Toimitusjohtaja Hannu Lehto on esitelmöinyt kustannushallinnasta pitkin medioita ja muuten. Näemmä arkkitehtuuri on myös hallinnoitu suht minimiin. Kuvat antaisivat ymmärtää, että julkisivut muurataan paikalla. Pisteet siitä jos näin on.

Joopa, mikähän tuossa ikkunoinnissa oikein tökkii? Osaisko joku arkkitehti kertoa? Piti verrata Kasarmitorin laidalle tuleviin taloihin, mutta ero on kyllä selvä. Mielenkiintoinen säästökohde on jättää parkkitalosta seinät pois ja kattokin. Purkamista on tietty vähemmän, kun sen aika joskus koittaa. Siinäkin tosin yläkerran reunus olisi paikalla muurattu.

veka kirjoitti:Joopa, mikähän tuossa ikkunoinnissa oikein tökkii? Osaisko joku arkkitehti kertoa?

En ole arkkitehti, mutta joka tapauksessa neliötä lähellä olevat ikkunoiden mittasuhteet ja täysin monotoninen julkisivu korostavat laatikkomaisuutta. Vantaalla vähän vastaavassa säästökohteessa täysin tasajakoisessa julkisivussa ikkunat ovat leveyttään korkeampia, mikä korostaa vertikaalisuutta ja tuo vähän eloa.

Vantaan ja Latokartanon kohteissa on sama pääsuunnittelija, Tuomas Toivonen. Esitteestä poimittu:

Rakennukset ovat oikeita kivitaloja - runko on paikallarakennettu, välipohjat valettuja ja julkisivut muurattu poltetusta tiilestä.

Ikkunat näyttäisivät pienentyneen luonnokseen nähden:

Arabian tehdaskorttelin kutsukilpailun ensimmäisen vaiheen yhdeksän ehdotusta on laitettu esille:

http://arabia135.fi/

Pl

MindW kirjoitti:Vantaan ja Latokartanon kohteissa on sama pääsuunnittelija, Tuomas Toivonen. Esitteestä poimittu:

Rakennukset ovat oikeita kivitaloja - runko on paikallarakennettu, välipohjat valettuja ja julkisivut muurattu poltetusta tiilestä.

Ikkunat näyttäisivät pienentyneen luonnokseen nähden:

Kiitos opettavaisesta vastauksesta. Aika pienestä on näköjään kiinni, enkä usko suunnittelijan varsinaisesti innostuneen tuunauksesta. Oliskohan mahdollista palauttaa ikkunat ainakin alkuperäiseen kokoonsa?

Tarkemmin katsoessa parkkirakennuskin alkaa näyttää mukavan sirolta verrattuna normijuttuihin. Keleiltä se ei kylläkään suojaa hyvin.

veka kirjoitti:Oliskohan mahdollista palauttaa ikkunat ainakin alkuperäiseen kokoonsa?

Ikkunoiden pienentäminen alkaa olla liki vakiotoimenpide kerrostaloissa. Täällä on usein kommentoitu ikkunoiden alle tai ympärille sommiteltuja tummia lätkiä julkisivussa, jotka usein edustavat arkkitehdin alkuperäistä ajatusta ikkunoiden koosta ennen kuin rakennusliike rationoi suunnitelman.

Ikkunoiden kokoon vaikuttaa myös Suomen äärimmäisen tiukat normit, liittyen rakennusten energiatehokkuuteen.

Toki vaikuttaa, mutta siis ainoastaa rahan kautta. Kyllä normienmukaisen talon voi rakentaa vaikka kokonaan lasista, maksaa vaan enemmän.

Kiiteistölautakunnan huomisen kokouksen listalla varaukset Buchardtin hotellille Hakaniemenrantaan ja Helsinki Gardenille stadionin viereen. Tämä siis ei ole kaavoitusta vaan maan ja vesialueen varaamista. Juttu Uutta Helsinkiä -sivulla:

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... takirjasto

Helsingin Uutiset pyrkii halveeraamaan RV:n lempirakennusta otsikollaan: Sörkän DDR-kolossin purku alkoi

Delete Finland tuntuu muodostuneen monopoliksi näissä hommissa.

Ton DDR-talon tilalle näyttäisi tulevan uusi "samanlainen". Eihän tämmöinen meininki kovin viisasta voi olla, että talo puretaan jo 40-50 vuoden kuluttua valmistumisesta. Vaikka virallinen selitys - korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin purkaminen ja uuden tekeminen - olisikin totta.

Ollaanko nykyään yhtään viisaampia ja osaavampia? Vai onko uudet konttoritalot tarkoitus taas purkaa 50 vuoden kuluttua?

Delete purkaa valtion virastokolossin Helsingissä

Tuon rakennuksen historiaan liittyy mielenkiintoinen seikka rakentamisen laadusta. Alun perin julkisivut olivat betonielementtipintaisia. Näiden laatu oli kuitenkin niin kelvoton, että julkisivut olivat huonossa kunnossa jo talon valmistuttua. Rakennusyhtiö joutui sitten pinnoittamaan julkisivut messingillä. Betonilehden historiikissa on myös maininta tästä.

Rakennushistoriaselvityksessä on rakennuksen historiaa ja arkkitehtuuria tarkasteltu yksityiskohtaisesti.

Tätä rakennusta ei tule ikävä.

Viereen jää kuitenkin vielä toinen messinkipintainen "kolossi", saas nähdä milloin sen lähtölaskenta alkaa.

Hirveä harmi ettei 50 vuodessa tosiaan olla yhtään fiksumpia, ja nimenomaan näyttävimmät, suurimmat kohteet puretaan samoin kuin silloin... Mitä tulossa paikalle, matalampaa? Jostain samankaltaisesta tontza ainakin puhui. 10 vuoden päästä kun 70-lukuakin aletaan arvostaa tätäkin surraan - mutta vain rumimmat kolmikerroksiset likaiset pikkutalot lienee jäljellä silloin...

Itse olisin korjannut ja korottanut 12 kerrokseen. Tuleeko uudesta talosta yhtä leveä ja korkea?

'Kolossit' puretaan, paska jätetään. Onneksi on Kouvola... Ehtisikö valittaa DoCoMoMoon?

http://www.senaatti.fi/filebank/3171-20 ... _4_RHS.pdf

Ei kannata korjata = kannattaa siis purkaa kaikki jugenditkin?

Ihmettelen myös, mikä tuossa talossa on rumaa. 'kaikki'-tyylinen saivartelu on hölmöä.

Siinä sivukaupalla mielenkiintoista. Ilmeisesti kovan googlauksen tulos ajan rakennustyylin säilyttämisineen ja yhtä korkeine ja tyylikkäine rakennuksineen rauhoittaa. Mutta ei 42 vuotta ole ikä eikä mikään!

RV, ansaitset rispektiä. Olet ainoa tietämäni henkilö, joka joka ihan oikeasti arvostaa noita "pysähtyneisyyden vuosikymmenten" konttorikolosseja. Tiedän että olet paneutunut aiheeseen.

Itselleni juuri tuo Haapaniemenkatu 4 ei ole aiheuttanut näppylöitä. Ehkä siksi, että Hämeentieltä katsottuna se on puiston takana ja Sörnäisten rantatielle se ei näy. Mutta luettuani linkatun rakennushistoriaselvityksen (kiitos siitä!) tuli aika huono olo. Järkyttävää tekstiä. Tuo talo (ja monet muut) on tosiaan ihan tarkoituksella rakennettu kestämään vain sen 40-50 vuotta. DDR-tyylinen monistettava rakennustekniikka sekä arkkitehtuurin ja koko rakentamisen alistaminen palvelemaan ihan lapsenkengissä ollutta rakennusliikkeen uutta tuotantotapaa kertovat ajasta aika paljon. Haapaniemenkatu 4 rupesi hajoamaan jo ennen valmistumistaan.

Monet muut arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelemat rakennukset Helsingin keskustassa saavat minut voimaan huonosti aina kun kuljen niiden ohi. Asuinkulmiltani esimerkiksi Uudenmaankatu 37, Perämiehenkatu 9 ja Tehtaankatu 8 - Raatimiehenkatu 6 (kuvat löytyvät linkatusta RH-selvityksestä). Hänen tunnetuin kammotuksensa on varmaan Laivurinkadun ja Pietarinkadun kulmatalo. Toisaalta Saleniuksen suunnittelema Vuorimiehenkadun ja Kasarmikadun kulmatalo on haluttu asumisosoite, ja paikallisetkin ovat siihen tottuneet.

Mutta, rakennetaanko julkisella puolella talot edelleen kestämään vain seuraavat 50 vuotta?