Taloforum.fi

Löysin tällaisen päivityksen Oulun Facebookista.
3D-malli kaavahankkeista
Kamera tulee Ouluun etelästä junaraidetta pitkin.

Olisin onnellinen, jos edes muutama näistä toteutuisi.

Linkittämäsi 3D-malli kokosi hienosti Oulun keskustan suunnitelmat helposti hahmotettavaan muotoon. Huomion arvoista tuossa on kuitenkin se ettei Ouluun ole edes ehdotettu mitään todella luovaa arkkitehtuuria. Mistään wow-arkkitehtuurista ei täällä oikein uskalleta edes haaveilla. Hieno arkkitehtuuri olisi kuitenkin nimenomaan sitä mitä Oulu kaipaisi. Näyttävää modernia arkkitehtuuria joka olisi luomassa kaupungille identiteettiä. Nyt kun näyttää siltä ettei matkakeskushanke toteudu sellaisena kuin oli suunniteltu, olisi hyvä aika järjestää uudesta asemarakennuksesta suunnittelukilpailu. Kilpailu voisi olla sellainen jossa haettaisiin nimenomaan luovaa ratkaisua uudeksi asemaksi. Ehdotetun rakennuksen tulisi olla myös sellainen että se voitaisiin toteuttaa useassa vaiheessa jolloin hankkeen käynnistäminen ei olisi yhtä vaikeaa kuin edellisen suunnitelman kohdalla oli.

Tuliniemi kirjoitti:Löysin tällaisen päivityksen Oulun Facebookista.
3D-malli kaavahankkeista
Kamera tulee Ouluun etelästä junaraidetta pitkin.

Olisin onnellinen, jos edes muutama näistä toteutuisi.

Ylen sivuilla tästä on juttua.

Oulun keskustan tulevaisuus julkaistiin videona
Oulun kaupunki on julkistanut netissä havainnollisen videomallin siitä, millaiseksi kaupungin keskusta-alue on muuttumassa asemakaavoituksen perusteella lähivuosina. Mallinnoksessa näkyvät nykyisten rakennusten lisäksi talojen lomaan suunnitellut uudet rakennukset.

Malliin on piirretty koko kaupungin keskusta-alue, jota esitellään lintuperspektiivistä. Videossa kaupunkikuvaa esitellään piirretyn mallin yllä liikkuvan kameran kuvaamana. Kolmiulotteiseen mallinnokseen on piirretty näkyviin kaikki nykyisen keskusta-alueen talot sekä niiden lomaan lähivuosina rakennettaviksi aiotut uudisrakennukset. Malliin on piirretty näkyviin sekä jo päätetyt kohteet että ne kohteet, jotka ovat suunnittelussa hyvin pitkällä eli niistä on jo tehty periaattelliset ratkaisut.

Vastaavanlaisia visuaalisia mallinnoksia on perinteisesti tehty yksittäisistä rakennushankkeista ja kehityskohteista. Oulussa julkistettu malli on näihin verrattuna poikkeuksellisin mittava, sillä se kuvaa koko keskustan kaava-alueen tulevat suunnitelmat.

Tarkoitettu sekä päättäjille että kuntalaisille
Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikin mukaan visuaalinen malli helpottaa hahmottamaan sitä, millaiseksi kaupungin keskusta on muuttumassa. Hänen mukaansa tavoitteena on kuvata sekä päättäjille että kaupunkilaisille sitä miten eri rakennushankkeet toteutuessaan muuttavat Oulun keskustan ilmettä. Mallin avulla on helppo nähdä esimerkiksi se, millaiselta kaupunkin pääkirjaston viereen Vänmanin saareen suunniteltu tornitalo tai ydinkeskustan Galleria-kortteliin suunniteltu Arinan suurhanke näyttävät. Mukana on myös hahmotelma tulevasta matkaeskuksesta sekä Etu-Lyötyn alueelle rautatien varteen suunnitelluista liiketaloista, vaikka niiden toteutusaikatauluista ei vielä ole selvyyttä.

- Tässä visualisoinnissa on kahdenlaisia asioita eli sellaisia kaavapäätöksiä , jotka ovat niin sanotusti vahvoja eli odottavat rakentumistaan eli tyypillisesti vaikkapa Galleria Arinan kauppakeskus. Toisaalta siinä on kuvattu myös kaavahankkeet, joissa asemakaavatyö on parhaillaan jo käynnissä, kertoo yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki.

Varsin hyvin niputettu video Oulun keskustan kehityssuunnitelmista yleisemmin.

Tuolla lisää Oulun kehityshankkeista, esimerkiksi Kivisydän kallioparkin vastaavasta videoesittelystä.

Oulu: Valoa Oulu! - valaistuskysely kaupunkilaisille kirjoitti:
Valoa Oulu! - valaistuskysely kaupunkilaisille

Valoa Oulu! -tapahtumassa toteutetaan jonkin julkisen rakennuksen valaistus. Mihin sinä haluaisit valoa?

Valosta vetovoimaa –hanke tuo uutta valoa Ouluun vuoden 2013 aikana. Uuden Oulun juhlavuonna painotus on yhteisöllisissä valotapahtumissa ja marraskuussa (22.-24.11.) valotapahtumat huipentuvat Valoa Oulu! –valofestivaaliin. Voit nyt äänestää siitä, mikä kaupungin omistama rakennus ansaitsisi erityisvalaistuksen festivaalin aikaan. Valaistus tulee olemaan osa Valoa Oulu! –valofestivaalin ohjelmaa marraskuussa ja toteutetaan yhteistyössä Oulun Tilakeskuksen kanssa.

Mihin Oulun kaupungin julkiseen rakennuksen sinä haluaisit lisää valoa?

Kerro meille toiveesi minkä rakennuksen haluaisit nähdä aivan uudessa valossa. Kaikki kommentit ja ehdotukset tallennetaan ja käytetään Valosta vetovoimaa –hankkeen kehitystyössä ja tulevien valotapahtumien suunnittelussa.

Äänestä sivun kuvissa näkyvistä vaihtoehdoista suosikkisi ja/tai kirjoita oma ehdotuksesi valaistavasta rakennuksesta.

Kysely on avoinna su 7.4.2012 saakka.

http://www.ouka.fi/oulu/ajankohtaista/k ... talaisille

Mielestäni kaikki vaihtoehdot ovat tavallaan hyviä.
-Museo ja ainolan kasvihuoneet ovat vähän kaukana keskustasta, mutta hupisaaret ovat sitä parempaa Oulua joten niitä voi komistuttaa lisää.
-Oulun Kauppahalli on sympaattinen ja vähän vanhempi rakennus, joita Oulussa ei ole tarpeeksi.
-Tähtitorni sijaitsee linnanraunioilla, ja on siten melko lähellä keskustaa samalla ollen nätillä paikalla. Valaistus toisi tätä esille.
-Pääkirjasto on mielestäni aneeminen, joten valaistus voisi piristää sitä.

Päädyin äänestämään tähtornia.

Pari vuotta sivustoa vierailijana seurattuani päätin rekisteröityä ja kantaa korteni kekoon.

Linnanmaan kampusalueen kehittämisestä on julkaistu kohtalaisen suuria suunnitelmia sisältävä visio:

http://www.oulu.fi/yliopisto/tulevaisuudenkampus

pstr84 kirjoitti: Linnanmaan kampusalueen kehittämisestä on julkaistu kohtalaisen suuria suunnitelmia sisältävä visio:

Kiitos linkistä, mielenkiintoista luettavaa. Tuon kaltaisia ideoita on aina alkanut väistämättä pyöriä omassakin päässäni Linnanmaan kampuksella käydessä, sen verran ilmiselviä ongelmia paikan erillisyys ja tiheyden puute aiheuttavat. Suunnitelma näyttää muuten hienolta, mutta aukiot on nähtävästi jälleen kerran mitoitettu Puna-armeijan ohimarssia varten. Suunnittelijat olisivat voineet tehdä opintomatkan Oulun viime joulukuiselle joulutorille ja havainnoida aukioiden mitoitusta varoittavan esimerkin kautta.

Sikäli kun oikein katsoin ja luin, tuossa esitetään huonokuntoisimpia (ja susirumia) 70-luvun opiskelija-asuntorakennuksia purettaviksi, kerrankin.

hmikko kirjoitti:Suunnitelma näyttää muuten hienolta, mutta aukiot on nähtävästi jälleen kerran mitoitettu Puna-armeijan ohimarssia varten. Suunnittelijat olisivat voineet tehdä opintomatkan Oulun viime joulukuiselle joulutorille ja havainnoida aukioiden mitoitusta varoittavan esimerkin kautta.

Olen monesti pohtinut, että mistähän kaupunkisuunnittelijoiden aukiofetissi oikein kumpuaa? Ei että inhoaisin aukioita sinänsä, mutta yleensä niitä laitetaan jokaiselle pienimmällekkin asuinalueelle, jossa ne sitten istuvat käytännössä aina tyhjinä.

Yliopistoalue (ja Linnanmaa-Kaijonharju yleisesti) on ehkä eräs parhaita lisärakentamiskohteita mitä kaupungista löytyy, ja tämähän oli taidettu huomioida lisärakentamisselvityksessäkin. Paintilla leikkiessäni löysin Linnanmaan nykyisen kaupunkirakenteen sisältä varsin hyvin tilaa uudelle rakentamiselle ilman että nykyiseen rakennuskantaan edes pitäisi koskea oikeastaan mitenkään:



Uskoisin, että jo noille alueille saisi lisättyä suhteellisen helposti 3000-5000 uutta asukasta (riippuen rakentamisen tiheydestä, todennäköisesti ennemmänkin, mutta oululainen suunnittelu on yleensä varovaista) + muutamia tuhansia uusia työpaikkoja. Tämän hetkinen Kaijonharju-Linnanmaan asukasluku on n. 6 600. Jotkut merkitsemistäni alueista on itseasiassa kaavoitettu (kuten Teknologiakylän neliöt), mutta syystä tai toisesta hankkeet ovat lykkäytyneet.

Jatup kirjoitti: Olen monesti pohtinut, että mistähän kaupunkisuunnittelijoiden aukiofetissi oikein kumpuaa?

Mittakaavavirhe johtunee yleisestä autosuunnittelun periaatteesta, ts. paikkoja tehdään edelleen refleksinomaisesti 60 km/h -vauhdilla liikkuville vehkeille, joiden pitää päästä kääntymään ja pysäköimään kätevästi. Siis myös silloin, kun aukiolle ei ole tarkoitus päästää autoja, ainakaan joka päivä. Tuossa Linnanmaan suunnitelmassa aukioilla kyllä oli parkkipaikkoja ja bussin päätepysäkki.

Suomessa ei autoilua edeltävällä kaudellakaan liene ollut kaupungeissa turhan monta kompaktia aukiota tai toria. Turun torikauppa siirtyi palon jälkeen keskiaikaiselta torilta joen toiselle puolelle 1800-luvun ruutukaavan ylimittaiselle Kauppatorille (tila on tullut sittemmin tarvituksi bussiasemana). Helsingissä vastaava ruutukaavan aukko on Senaatintori, joka tietty onkin paraatiaukio. Helsingin Kauppatori on ehkä pinta-alansa puolesta sopiva, mutta tila on auki satama-altaan suuntaan.

Käykäähän osallistumassa oululaisen pyöräilyn edistämispaneeliin. Tehkää omia ehdotuksia ja kommentoikaa muiden aloitteita.

"Parhaat ideat palkitaan ja annetaan Oulun kaupungille pyöräilyn kehittämistyöhön."
http://www.pyoraoulu.fi/kampanja/

Löysin aika mielenkiintoisen sivun, joka sisältää vanhoja Oulun karttoja: http://www.orajarvi.net/karttatekstit/k ... hdanto.htm

Erityisen mielenkiintoinen on omasta mielestäni tämä kartta vuodelta 1887, jossa näkyy osia nykynäkökulmasta aika villistä suunnitelmasta laajentaa ruutukuuva-aluetta Heinäpäähän ja Karjasillalle päin. Huomaa myös useat kaupunkia halkovat puistokadut.

Mielenkiintoinen selvitys Oulusta: http://rummuttaja.fi/c/document_library ... upId=10136

Onkohan tämä poikinut Oulussa mitään konkreettisia toimia?

ktpama kirjoitti:Mielenkiintoinen selvitys Oulusta: http://rummuttaja.fi/c/document_library ... upId=10136

Onkohan tämä poikinut Oulussa mitään konkreettisia toimia?

Luulen että tuon raportin vaikutusta on Kallioparkin työmaa-aitoihin ja muualle keskustaan ilmestyneet taidejutut joita on ollut viime aikoina enemmän kuin aiemmin. Mitään suurempia vaikutuksia raportilla silti tuskin tulee olemaan ainakaan lyhyellä aikavälillä. Perinteinen oululainen suhtautuminen keskustan kehittämiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon on Charles Landryn ajatuksiin nähden lähes päinvastainen, joten ei se siitä kovin helposti miksikään muutu. Oulussa päätöksistä vastaa kourallinen konservatiivisia ukkoja joille kaikesta päätellen kaupunkikulttuuri on lähinnä kirosana. Mielenkiintoinen asia on kuitenkin jo se että Oulu ylipäätään päätyi teettämään tällaisen arvion juuri Landrylta joka on luovan kaupunkisuunnittelun yksi merkittävimpiä edustajia. Tykkään itse tuosta raportista juuri siksi hyvin paljon.

Vihreiden Veikko Ervasti kirjoitti raporttiin liittyen seuraavan kirjoituksen:

HAUTAAKO OULU LANDRYN ANALYYSIN?

9. syyskuuta 201 | Veikko Ervasti

Tunnettu kaupunkisuunnittelija Charles Landry teki Oulun kaupungille analyysin nykyisen kaupunkikulttuurimme tilasta ja siitä, mitä mahdollisuuksia on sen kehittämisessä. Hän käytti kehittämäänsä kymmenen kohdan menetelmää, jossa käytiin läpi kymmenen teemaa kaupungin poliittisesta ja yleisestä kehyksestä aina hyvinvointiin ja ammattimaiseen tehokkuuteen. Oulu sai uusia virkistäviä näkökulmia, argumentteja ja informaatiota.
Kullanarvoinen kysymys on: käytämmekö Landryn analyysiä ja hänen opetuksiaan ja neuvojaan. Landryn mielestä ”Oululla on kaikki mahdollisuudet käsissään. Mutta Oulun pitää ensin tunnistaa itsensä todellisena kaupunkina.” Oulun pitää mieltää itsensä suurten kaupunkien joukkoon. Tarvitaan uutta ajattelua; pieni kylä ei voi olla urbaani.
Landry nostaa pääkohdiksi raportissaan seuraavat asiat: 1. Oulun täytyy uudistua merkittävästi. 2. Luovan kaupungin tekeminen rakentuu monenlaisen osaamisen yhdistämisestä, ei pelkästään teknisestä suunnittelusta (pehmeän ja kovan infrastruktuurin yhdistäminen). 3. Kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon on vahvistettava. 4. Kulttuurin itseisarvon korostamisen sijaan olisi ymmärrettävä sen laaja vaikutus talouden, kaupunki-imagon ja hyvinvoinnin alueilla.
Landryn mielestä Oulu on käännekohdassa — pelkästään jo Uuden Oulun takia. Tulevaisuutta ei tehdä ”business as usual” —ajattelulla.
ITC on ollut menestystarina, mutta on löydettävä myös uutta potentiaalia.
Tulevaisuuden rakentaminen vaatii
dynaamista ja luovaa kaupunkia.
Landry antoi Oululle parhaat arviot oppimismahdollisuuksistaan, heikoimmat omaperäisyydestä ja erottuvuudesta kaupunkina.
Yleinen houkuttelevuus ja urbaani elinvoima ovat keskeisiä vaikuttimia, kun lahjakkaat ja luovat ihmiset valitsevat ensin kaupungin ja vasta sitten työn. Oululla on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää kova ja pehmeä suunnittelu. Ratkaisevaa on, millainen kaupunkikulttuuri paikalla on, sillä se luo tulevaisuudessa kilpailukykyä.
Jotta Landryn ajatuksia alettaisiin järjestelmällisesti toteuttaa, olen tehnyt asiasta valtuustoaloitteen. Landryn ajatuksia ei saa haudata byrokratian asiakirjanippuihin.

http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-a ... ysin/1252/

^ Laundry on legendaarinen äijä. Mututuntumalla väittäisin, että uusissa kaavoitushankkeissa ainakin Ranta-Toppilan ja Hiukkavaaran keskuksen osalta on pyöritelty normaalia enemmän myös "pehmeään infraan" liittyviä kysymyksiä. Toki molemmat projektit ovat osana TEKESin ja EU:n rahoittamia kehityshankkeita, joten suunnitteluun pitääkin panostaa enemmän.

Oulun keskusta-alueesta on julkaistu kaupunkikuvaselvitys, jossa tulee esiin Laundrynkin nostamia ongelmakohtia. Loppupuolelta löytyy pari ihan mielenkiintoista visiota.

Kadonnutta Oulu filmillä vuodelta 1957:
https://www.youtube.com/watch?v=1zfm1YcQmwU

Kohdassa 3:12 näkyy osittain mm. Sipulilinna eli entinen Kopin talo, jota en ole aiemmin filmillä nähnyt.

Kiitoksia mielenkiintoisesta linkistä ja tervetuloa foorumille!

Sen verran pitää oikaista että Kopin talo ja sipulilinna olivat kaksi eri rakennusta. Sipulilinna oli asemakadun ja kirkkokadun kulmauksessa