Taloforum.fi

Kehotan kaikkia pyöränomistajia kokeilemaan ehdotuksessa ja Turun virallisessakin pyörätieverkostosuunnitelmassa kummittelevaa reittiä Puutarhakatu-Aurakatu-Tornikatu. Suurin osa tuntemistani pyöräilijöistä ei kykene ajamaan tuota ylämäkeä, niin jyrkkä se on.

Tuli tänään positiivinen ylläri vastaan, kun menin pitkästä aikaa akatemiatalon ohi ja huomasin, että sen ympäristöön oli asennettu uudet, kuparinhohtoiset ja vanhanaikaisen näköiset katulamput samalla kun tien päällys vaihdettiin asfaltista nupukivetykseen.
Tuollaisilla yksinkertaisillakin asioilla saadaan aikaan positiivisia muutoksia katukuvassa ...harmi ettei ollut kameraa mukana.

Samuelli kirjoitti:Kehotan kaikkia pyöränomistajia kokeilemaan ehdotuksessa ja Turun virallisessakin pyörätieverkostosuunnitelmassa kummittelevaa reittiä Puutarhakatu-Aurakatu-Tornikatu. Suurin osa tuntemistani pyöräilijöistä ei kykene ajamaan tuota ylämäkeä, niin jyrkkä se on.

Turku on mäkinen kaupunki jossa tästä syystä on sekä hyviä että huonoja puolia. Huonoihin puoliin voidaan lukea just nämä mäkiin liittyvät kuntotestit, etenkin ylämäkeen poljettaessa Itse runttaan mäet kyllä ylös, johtuen siitäkin että vaihteita riittää sopivasti, mutta kyllä jonkin Aurakadun, Kasken tai Uudenmaan ahteen polkeminen alhaalta asti laittaa puuskuttamaan jo vähän. Tavallisella vaihteettomalla pyörällä ei luultavasti viitsisi vaan hakisi sopivamman reitin vaikka jonkinverran kiertämällä, ellei tarkoitus olisi päästä juuri mäen päälle. Mäkien päällekin löytyy kuitenkin helpompia reittejä kuin nämä luetellut!

Kaskenkatu http://tinyurl.com/3no54zl
Aurakatu http://tinyurl.com/3as86ml
Uudenmaankatu http://tinyurl.com/3s27hho

Kunnollisia pyörällä poljettavia reittejä saisi olla reippaasti enemmän, nykyinen individualistien (lähinnä nuorten aikuisten) kategorinen jalkakäytäväpyöräily ärsyttää! Itäisen Pitkäkadun muuttaminen yksikaistaiseksi oli paikallaan, Suurta hämmästystä tässä aiheutti vapautuvan tilan muuttaminen autojen parkkikäyttöön vaikka tilausta Itäiselle kadulle olisi ollut juuri pyörää varten, ja tilaa tätä varten vapautui vähintään yhden ajokaistan verran. Pyöräliikennnettä varten olisi pitänyt rakentaa jommalle kummalle puolelle katua koko kadun pituinen pyöräkaista! Mitä liikennesuunnittelussa on ajateltu koska eivät ole kokon ajan kasvavaa pyöräliikennettä huomioineet tässä vaikka paras mahdollinen tilaisuus tähän olisi tässä ollut?

http://tinyurl.com/3qnqpsv

Onko linkkiä tähän pyörötieverkostosuunnitelmaan?

Kantti kirjoitti: Itäisen Pitkäkadun muuttaminen yksikaistaiseksi oli paikallaan, Suurta hämmästystä tässä aiheutti vapautuvan tilan muuttaminen autojen parkkikäyttöön vaikka tilausta Itäiselle kadulle olisi ollut juuri pyörää varten, ja tilaa tätä varten vapautui vähintään yhden ajokaistan verran. Pyöräliikennnettä varten olisi pitänyt rakentaa jommalle kummalle puolelle katua koko kadun pituinen pyöräkaista!

Samaa kirosin toissapäivänä, kun pyöräilin Itäisen Pitkäkadun läpi. Katuhan on leveä kuin neuvostobulevardi, mutta silti pitää syklata auto takalokasuojassa. Ei iipeestä yksisuuntaista tarvitse autoille tehdä, kyllä siihen mahtuu pyörätie vielä helposti.

Toinen katu, jossa koen jatkuvia säpsähdyksiä pyöräillessä on Yliopistonkatu.

Itäinen Pitkäkatu 21


heinäkuu 2008


huhtikuu 2011


heinäkuu 2008


syyskuu 2010


huhtikuu 2011

Turun kaupunkikuva ei aina muutu huonompaan suuntaan, aina omaleimaisia vanhempia rakennuksia ei kärrätä kaatopaikalle vaan kunnostetaan ja otetaan uudelleen käyttöön! Itäinen Pitkäkatu 21 -kohdalla on tapahtunut positiivisessa mielessä se, mikä monestin on kohottanut verenpainetta purkamisten yhteydessä. Pidin tämän tontin rakennuksia jo mielessäni menetettyinä ja aikanaan niitä kuvatessani ajattelin dokumentoivani katoavaa kaupunkikuvaa. Uskomaton kuitenkin on tapahtunut, ja nimenomaan oikeaan suuntaan kerrankin! Tontista ja sen rakennuksista, sekä restauraation tekevästä rakennusliikkeestä oli Turun Sanomissa juttuakin - piti ottaa artikkeli oikein talteen, mutta myöhästyin ja se meni lehtiroskikseen

Tällaiset kaupunkikuvan muokkautumiset lämmittävät vanhan patriootin sydäntä!!

Tää on kyllä aivan hemmetin hieno! Oon aina pitäny uuden ja vanhan yhdistämisestä rakentamisessa. Persoonallinen ja ainutlaatuinen rakennuskompleksi, jolla on oma historiansa ja taustansa. Tällaiset rakennukset luo aivan loistavaa kerroksellisuutta kaupunkikuvaan, ja saa vielä paremmin ymmärtämään, mikä massatuotannossa on vikana.

Samaa mieltä ÄmJiin kanssa. Pirun hieno rakennus!

Samuelli kirjoitti:Kehotan kaikkia pyöränomistajia kokeilemaan ehdotuksessa ja Turun virallisessakin pyörätieverkostosuunnitelmassa kummittelevaa reittiä Puutarhakatu-Aurakatu-Tornikatu. Suurin osa tuntemistani pyöräilijöistä ei kykene ajamaan tuota ylämäkeä, niin jyrkkä se on.

Se nyt on vain pyörästä kiinni. Monella on 3-5 vaihteinen yli 20-kiloinen pyörä niin se on hieman eri kuin esim mun 30-vaihteinen n.11 kiloinen pyörä. Jolla ykkösellä ajaisi melkein pystyseinää pitkin. Ei Turku ole pyöräilijän kaupunki 40-50-vuotialle ja siitä vanhemmille, mutta minulle on.

Turku on ollut jo vuosikymmeniä omaa etuaan tavoittelevien pelurien paratiisi. Pelurit me kaikki tiedämme, nuo rakenteellisen korruption korppikotkat, joille Turun kaupunkikuva on yhdentekevä asia ja tärkeintä on kaavoitus, joka mahdollistaa massiivisen rakennusmassan.

Turun Sanomat on yksi vaikuttamisen väline - olut aina. Se on myös manipuloinnin työkalu, jota on taitavasti käytetty yleisen mielipiteen muokkaamiseksi, jotta vanhalle rakennuskannalle on voitu aikaansaada "taantumuksellisuuden kasvot". Jos Turun Sanomien 30.5.2011 toisen pääkirjoituksen "Puutalot tarkkaan harkintaan" sisältöä tarkastelee kokonaisuutena, on näennäisen analyyttisen lähestymistavan taakse taitavasti piilotettu sanoma: "purkakaa, jos edustatte edistyksellisyyttä ja ajattelette Turun parasta".

Täytyy nostaa hattua, lehti on aina osannut esittää oman linjansa ilman hyvin diplomaattisesti ja kyennyt antamaan usein ""näennäisriippumattoman kuvan itsestään. Tuossakin kakkospääkirjoituksessa on ensilukemalla hyvin neutraali ote, mutta tarkemmin katsomalla selkeä yritys vaikuttaa kaupungin "edistysmielisiin ja Turun parasta ajatteleviin" päättäjiin, jotta purkulupa heltiäisi ja maksimaalinen rakennusmassa saisi kaavan siunauksen.

Turun Sanomien linja näkyy hyvin siinäkin, että Kirjastosillan osalta on hyväksytty kriittisiä kirjoituksia, koska taustalla ei ole Turun liikemiesten etu, eikä merkittävää mahdollisuutta ansaita nopeita voittoja.

Turun taudin analyysikin oli melko hauska tuossa viime viikolla, kun eläkkeellä oleva päätoimittaja Raimo Vahtera kolumnissaan pohtii kyseisen ilmiön ja taudin nimityksen syntyä. Analyysi nimen synnystä on oikea, mutta ei kerro lainkaan mistä on kyse. On vanha kikka vaihtaa lähestymistapaa, jotta itse asia voitaisiin häivyttää pois. Totuus on kuitenkin, että eräs valtakunnan päälehdistä on suurelta osin suopealla otteellaan ollut vaikuttamassa siihen, että Turun tauti on edelleen olemassa ja voi hyvin.

Helsingintien varteen on tulossa uutta 5-8 -kerroksista rakennusmassaa Kirkkotien kaavan mentyä läpi ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Äänin 7-6 hävisi ehdotus, jossa polkupyörätehtaan rippeet ja viereinen metsikkö olisi suojeltu.

Antti_turku kirjoitti:Turun Sanomat on yksi vaikuttamisen väline - olut aina. Se on myös manipuloinnin työkalu, jota on taitavasti käytetty yleisen mielipiteen muokkaamiseksi, jotta vanhalle rakennuskannalle on voitu aikaansaada "taantumuksellisuuden kasvot". Jos Turun Sanomien 30.5.2011 toisen pääkirjoituksen "Puutalot tarkkaan harkintaan" sisältöä tarkastelee kokonaisuutena, on näennäisen analyyttisen lähestymistavan taakse taitavasti piilotettu sanoma: "purkakaa, jos edustatte edistyksellisyyttä ja ajattelette Turun parasta".

En nyt ota kantaa Turun Sanomien toimituksen linjaan, mutta Turussa on toki vahva ja näkyvä media, joka puolustaa ja raportoi säännöllisesti kaikesta mitä täällä tapahtuu ja se on YLE Turku ja ennenkaikkea sen turkulainen toimitus. Esim. Sinisen talon kiistaa ja purkamista seurattiin todella tarkkaan ja taloa puolustavat saivat todella paljon medianäkyvyyttä, jopa valtakunnan tasolla.

Krio kirjoitti:Omaan silmääni KOP-kolmio ei ole niin ruma kuin Helsingin Sokoksen tavaratalo, jokainen Aallon kenkälaatikko (kuten Sähkötalo Kampissa) tai Suomen rumin rakennus (omissa silmissäni), Kuopion Anttila eli FinnJet. Anttilaan verrattuna KOP-kolmio on yhtä kaunis kuin Ateneum on Makkaratalon vieressä.

Kuopion Anttilaa rumempaa tuskin Suomesta löytyy?
On se vaan jäätävän ruma

http://www.jukkajoutsi.com/ahaa599.jpg

http://www.savonsanomat.fi/multimedia/d ... 40279b.jpg

^ Kaarina Center, eri Kaarinan keskustan liikekeskus pistää tuolle kyllä hyvin kampoihin. Se edustaa samanlaista rumuutta ja saman aikakauden tietysti myös.

Itseäni häiritsee Turun kauppatorin vieressä Kolmiota enemmän Pohjolan talo, joka on sellaista perinteistä lähiöbulkkia ja vielä arvokeskustassa. KOP-kolmio sentään omalla massiivisuudellaan ei tuo heti mieleen lähiöt.

KOP-kolmio ei millään mittarilla ole bulkkitalo tosiaan, mitä mieltä rakennuksesta muuten onkin! Taidettiin KOP-kolmio menneisyydessä äänestää pariinkin kertaan Turun rumimmaksi taloksi. Itsekin pidin aikanaan sitä kolhona vaaleana mammuttina joka likaisen harmaana leimaa koko kauppatoria. Katselen taloa nyt vähän toisin. Rakennus kävi vuosi sitten perusteellisen julkisivukorjauksen, pidän sitä varsin komeana, ja kuten aikaisemmin olen jo kertonut tulee lukeutumaan keskustan arvorakennuksiin ja suojelukohteisiin. Ellei sitä jo ole?

Pohjolan rakennukset taas ovat selvästi 70 -luvun alun "arkkitehtuuria", vaikka eivät huonoimmasta päästä. Toki Pohjolan kulmassa on pientä yritystä puineen ja tasanteineen, mutta aika vaisu ja kolkon kivinen se kulma on. Jos tietää millainen rakennus sen alta tuhottiin, niin aina heikommalta näyttää.

Wiklundin kulma on ja saanut osansa kritiikin roiskeista, eikä syyttä. Ilmeetön ja intohimoton rakennus yhdellä kaupungin paraatipaikoista. Julkisivukin jäi perusteellisen kunnostuksen jäljiltä Eerikinkadun puolelta tekemättä!! Hitto mitä touhua?

Oma henkilökohtainen inhokkini kauppatorin taloista on vanha Säästöpankin rakennus Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmassa, joka muutettiin arkkitehti Ehojoen suunnitelmien mukaan nykyiseksi harmaaksi lasiruutujulkisivuksi. Aivan kuin olisi pyritty tekemään talosta näkymätön. Lohtua tuo kiinteistön nykyinen omistaja Vaiste, joka kaavailee talon julkisivun palauttamista alkuperäiseen asuun. Rakennus oli aika samanhenkinen kuin sen vastapäätä oleva talo Yliopistonkadun toisella puolella, mutta koristelllumpi.
http://tinyurl.com/3uh7ezs