Taloforum.fi

^ Tää keskustelu ei koske Helsinkiä, vaan Turkua btw. Mutta kun otit asian esille, niin kyllähän se Helsingin rakennuskanta on huomattavasti hehkeämpää. Ekaa kertaa Turussa käydessäni se kaupunkikuva ja rakennuskanta oli paha pettymys, koska odotin niin paljon. Esim torin ympärys on aika hirveä kokonaisuutenaan.

Sitten itse asiaan: paljon on Turussa virheitä tehty näiden vanhojen rakennusten kanssa, mutta täytyy kyllä sanoa, että tälläisissä tapauksissa se virhe olisi suojella rakennus. Jokaiselta aikakaudelta valtaosa rakennuskannasta on sekundaa ja siksi omasta mielestäni vain ne todelliset helmet tulisi suojella. Tuo keltainen puutönö on juuri sitä oman aikansa massaa, mitä nykyään edustaa joku YIT:n elementtilaatikko. Pitäsikö nekin suojella joskus vuosikymmenien päästä? Joku tolkku tähän vanhan palvomiseenkin. Ei kaikki vanha todellakaan ole automaattisesti säilyttämisen arvoista ihan vaan sen vanhuutensa takia.

Jep ja kuten jo sanoin niin sodassahan niitä taloja lähti turustakin aika tavalla

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 60 vuotta sitten, marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Päivä oli torstai ja silloin alkoi talvisota, joka kesti 105 päivää.Turku sijaitsi kaukana rintamalta, mutta sota tuli turkulaisille kovin tutuksi: kaupungissa tuhoutui tai vahingoittui 656 rakennusta eli enemmän kuin millään muulla Suomen paikkakunnalla Viipuria lukuun ottamatta.Turun tuhoisin pommitus sattui 29. 1. 1940. Turkulaiset nimittivät päivän myöhemmin yllätysmaanantaiksi. Tapahtuma tunnetaan myös nimellä postitalon pommitus. Vieläkin Turun pääpostin seinässä on pommituksen jättämiä ruhjeita. Seinässä on myös asiasta kertova laatta.Yllätysmaanantain pommituksissa kuoli ainakin 36 ihmistä. Jostain syystä hälytys annettiin niin myöhään, että koneet olivat melkein saman tien kaupungin päällä. Pahinta jälkeä tuli Kristiinankadun, Eerikinkadun, Eskelinkadun ja Linnankadun rajaamassa korttelissa. Eerikinkadulla postin kohdalla kuoli ja haavoittui kymmeniä ihmisiä. He olivat juoksemassa postitalon pommisuojaan, mutta postin Eerikinkadun puolella sijainnut portti oli yllättäen kiinni ja ihmiset joutuivat kiertämään kulman ympäri. Kaikki eivät ehtineen.

Tuosta kun laskee niin päivässä lähti 6,25 rakennusta ja kun sitte mietitään miten paljon pienempi turun keskusta on verrattuna helsinkiin, niin voitte vain sitte jokainen kelailla sitä tuhon määrää. /offtopic

Toisen maailmansodan vetäminen tähän on aika tarkoitushakuista, toisaalta kyllähän vaihto-oppilaillekin Turussa kerrotaan, että "palo" vei kaupungin kauniit talot. Harva vaan koskaan pohtii sitä, että jos palo oli 1827, miten on mahdollista, että palon jäljet korjattiin elementtilaatikoilla. Oliko Turussa siis 1960-luvun arkkitehtuuria jo 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa?

Pitää myös miettiä, millä ajatuksella talot on tehty. Aiemmin ne tehtiin taideteoksiksi, 1960-70-luvulla myönnettiin avoimesti, että 30-40v elinkaari on ok.
Eiväthän talot mitään kokonaisuutta tuossa muodosta ja sehän on erityisesti turkulaisen kaavoituksen erikoisuus, että puretaan sieltä sun täältä ja sitten ei enää ole "kokonaisuutta" suojeltavanakaan. Kyse on siitä, että Suomessa on lukumääräisesti erittäin vähän 1800-luvulta olevia rakennuksia ja on aivan selvää, että tällä väestömäärällä ja varsinkin Turun kauniisti sanottuna maltillisella kasvumäärällä voidaan jos halutaan löytää ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden laajentaa, lisärakentaa ja tehdä vaikka mitä, silti säilyttäen vanhaa. Jos jonkun mielestä museoviraston hullut ajatukset 1960-1970-luvun rakennuskannan vaalimisesta ovat verrannollisia tämän ajatukseni kanssa, ei voi muuta sanoa kun että arvostelukykyä puuttuu.
Kehotan kaikkia käymään Kaskenkadun ja Itäisen Pitkäkadun risteyksessä, se kertoo omaa kieltään siitä, millaisella moraalilla Turun keskustaa on kehitetty. Tiedän ihmisiä, jotka asuivat Turussa 40-50-luvulla ja he ovat aika osuvasti osanneet kertoa, miltä kaupunki aiemmin näytti.

Palstan harhaluulo on, että ns. "kehitys" olisi jotekin ristiriidassa suojelun kanssa. Näinhän ei ole ja sen huomaa monissa keskieurooppalaisissa kaupungeissa. Turku taloudellisesti täysin taantuva alue, jonka "kehitystä" purkuvimma ei ole vienyt yhtään eteenpäin. Ei se, että kaupungissa arvostetaan omaa historiaa ja rakennuskantaa tee kaupungista elinkelvotonta, vaan päätöksenteon antaminen sellaisiin käsiin, jotka eivät piittaa kuin omasta edustaan. Kuten aiemminkin olen täällä todennut, niin on todella harmillista, että Turku itseoikeutetusti Suomen vanhimpana kaupunkina kokee tällaisen kohtalon. Toisaalta muuta se ei ilmeisesti ansaitsekaan.

Onse kamalaa ku puutalo saa väistyä. Toivottavasti otit iltalääkkees ennenku menit nukkumaan, ettei tuo sama sua vaivaava pahoinvointi jatku näin maanantai aamuna. Kuitenkin onnee uuteen viikkoon, toivotaan että se ois parempi ku edellinen ja ettei turussa nyt sitte purettais enempää taloja, ku 2

Mihin päin tätä sairaalaa tulisi laajentaa, ellei nykyisen rakennuksen viereen? Toki tekisi mieli sanoa, että ylöspäin, mutta se ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta kun vieressä on "ryteikköä" jonka päälle rakentaa. Vanhat yksikerroksiset asuintalot kaupunkien keskustoissa tuntuvat epämääräisine sisäpihoineen olevan vähän out-of-place, erityisesti jos kyse on yksittäistapauksista eikä edes muutaman rakennuksen kokonaisuudesta.

Tämäkin röttelö olisi kunnostettuna varmasti soljuva osa kaupunkikuvaa mikäli sen seurana olisi pari yhtä matalaa taloa. Nykyisellään se vaikuttaa menneiden aikojen haamulta, ja varsinkin tuon beigenvärisen aitauksen kanssa korkeamman kivitalon vieressä aika kamalalta (http://img.villagephotos.com/p/2006-11/ ... enkatu.jpg). Toisaalta en pistäisi pahakseni, mikäli sairaalaa laajennettaisiin vain piha-alueelle, ja maalattaisiin tuo empiretalo vaikka kirkkaan keltaiseksi ja kunnostettaisiin huolella. Takapihan siivekkeen voisi kyllä mieluusti jyrätä alas. Talo voisi sitten toimia esim. sairaalan kahvilana. Mutta luulen, että tällainen haihattelu tulisi pirun kalliiksi ottaen huomioon talon nykyisen kunnon.

Minkähänlainen linna tuo sisäpihan rakennus on?

En ole perehtynyt sairaalan todelliseen tai kuviteltuun tilantarpeeseen niin tarkasti, että voisin sanoa minne sairaalaa voisi laajentaa, jotta talot säilyisivät.
Yleisenä asiana uskallan todeta, että koska emme ole Hong Kongissa, niin ratkaisu on löydettävissä.

Minusta kauheinta asiassa on, että mitään ei ole opittu. Sukupolvi toisensa jälkeen (ainakin Turussa ja tällä palstalla) näkee erittäin harvinaiset rakennukset pelkkänä haittana. Tosiasia on, että Turun ammatti-instituutin vierestä (Mustainveljienkuja) purettiin jo aiemmin samanlainen talo ja paikalla ei taida olla vieläkään mitään. Myös Päiväkodin rakennus on purku-uhan alla. Nämä kaikki rakennukset ovat muodostaneet olennaisen osan Kaskenkadun yleisilmettä ja siten yhtenäisen kokonaisuuden. On suuri sivistymättömyyden ja oppimattomuuden osoitus vähätellä tällaisten talojen merkitystä Turulle, joka mainostaa itseään kulttuurikaupunkina ja samalla Suomen vanhimpanakin kaupunkina. Nimenomaisesti Turussa löytyisi perusteita suojella taloja.

Aiemminkin olen sanonut, että 1) Turun osalta peli on pelattu ja 2) Turku ja turkulaiset tästä tosiasiassa kärsivät. Kun ajattelee viime vuosien kehitystä Turussa, voi nähdä suoranaisen tuhovimman olevan edelleen "in". Se ei ole "out of place".

Tässä luettelo kaikesta, mikä Turussa on haluttu tuhota tai tuhotaan (aivan viime vuosina)

-Wikeströmin huvila (upea sininen huvila, 1800-luvulta)
-Itäinen Pitkäkatu 64 (puutaloyhdyskunta)
-Rauhankadun (viimeinen?) puutalo ja sisäpihan puutalot
-Hirviö-Humalistonkadun varrella ollut Paperi-Lehdon talo haluttiin purkaa aiemmin
-Cafe Noirin talo (kivitalo aivan torin välittömässä läheisyydessä, kaava kaatui)
-Linnankadun ja Kauppiaskadun kulman puutalot menevät purkuun
-Erittäin arvokas Muonamiehen torppa jää tien alle. 1800-luvun torpan jyrää tie, vaikka muukin linjaus olisi ollut mahdollinen.
-Linja-autoaseman läheisyydestä Ratapihankadulta menossa purkuu puutalokortteli

Kuten nähdään, puutalot ovat aina "tiellä" ja "rakennuspaineen" alla. Se on outo sattuma, että mitään ei voida suunnitella (tai voidaan, muttei Suomessa tai varsinkaan Turussa) siten, että vanhaa rakennuskantaa vaalittaisiin ja suojeltaisiin. Kun kehitys jatkuu tätä rataa, niin eipä mene kauan kun Turku on lopullisesti tuhottu.

-Gentleman82- kirjoitti:En ole perehtynyt sairaalan todelliseen tai kuviteltuun tilantarpeeseen niin tarkasti, että voisin sanoa minne sairaalaa voisi laajentaa, jotta talot säilyisivät.

No mitä helvettiä sä sitte kommentoit koko asiaa ?? ei taida hissi nousta ihan ylimpään kerrokseen...
Huoneissa ei ole wc:tä tai suihkua. Nyt potilashuoneet siirtyisivät uudisrakennukseen, ja olemassa olevan rakennuksen avohoitopuoli saisi enemmän tilaa

-Gentleman82- kirjoitti: Tässä luettelo kaikesta, mikä Turussa on haluttu tuhota tai tuhotaan (aivan viime vuosina)

-Wikeströmin huvila (upea sininen huvila, 1800-luvulta)
-Itäinen Pitkäkatu 64 (puutaloyhdyskunta)
-Rauhankadun (viimeinen?) puutalo ja sisäpihan puutalot
-Hirviö-Humalistonkadun varrella ollut Paperi-Lehdon talo haluttiin purkaa aiemmin
-Cafe Noirin talo (kivitalo aivan torin välittömässä läheisyydessä, kaava kaatui)
-Linnankadun ja Kauppiaskadun kulman puutalot menevät purkuun
-Erittäin arvokas Muonamiehen torppa jää tien alle. 1800-luvun torpan jyrää tie, vaikka muukin linjaus olisi ollut mahdollinen.
-Linja-autoaseman läheisyydestä Ratapihankadulta menossa purkuu puutalokortteli

1. Ok, en itsekään tiedä Wikeströmin purun syytä.

2. Itäinen Pitkäkatu 64, kyseinen talo on ollut asumatta ja muutenki pois käytöstä jo varmaan 10 vuoden ajan. Talo on huonossa kunnossa ja ilmeisesti sitä ei omistaja edes halua säilyttää.

3. En tiedä

4. Lähes seitsemän vuotta jatkunut vääntö päättyi syksyllä 2004 siihen, että pihan kaksi Humalistonkadun jugendtaloa, Maijalan kivirakennus ja Paperikaupan talo suojeltiin ja pihan kolme huonokuntoista rakennusta saivat purkuluvan.

5. Haluttiin tehdä uudenaikainen ilme torinlaitaan ja siihen kaavailtiin 8-kerroksista hotellia

6. Tontin puutaloja on muutettu niin moneen kertaan, että niillä ei ole yhtä paljon suojeluarvoa. Vuonna 2005 ne olivat niin huonossa kunnossa, että ei niitä ole järkeä kunnostaa. Nyt ne oli pakko maalata, koska kaupunki pitää pitää kunnossa. Purettaneen jollain aikavälillä. Mielestäni hyvä sillä rakennus on todella kamalan näköinen!

7. Kyllä muu linjaus olisi ollut mahdollinen mutta tiestä saadaan turvallisempi, suorempi ja läheiset mäkimaisemat säilyvät.

8. Tuokin puutalo on ollut poissa käytöstä jo useat useat vuodet, talo on täysin purkukunnossa. Talo ollut viimeksi käytössä kun hihhuli aktivistit valtasivat sen. Eli ihan oikein purkua kehiin ja uutta tilalle.

Mahdoitko tietää nämä asiat kyseisistä kohdista ??

Sellainen loppukommentti vielä, että olen kävellyt paikan ohitse usein ja tällä palstalla saa kommentoida asioita ilman, että on käynyt paikan päällä. Kuten sanoin, uskon, että hyvällä tahdolla muunlaisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

Esittämäsi syyt ovat tekosyitä, tilanteeseen on haluttu ajautua. Mikään ei olisi estänyt kaupunkia tai muutakaan talon omistajaa kunnostamasta rakennuksia ja panemalla niitä vaikka vuokralle. Esim. torin kulma.

"Haluttiin tehdä uudenaikainen ilme torin laitaan ja siihen kaavailitiin 8-kerroksista hotellia".
"Talo on purkukunnossa, poissa käytöstä". Joo, tottakai kun sitä ei käytetä ja annetaan rapistua. Jos tämä on argumentti, niin voitaisiinko mielestäsi esim. Linnakadun ja Aurakadun kulma purkaa, koska jos se pääsee huonoon kuntoon, se on arvoton?

Onko se, että joku (konsuli Vihanto & Co) haluaa jotakin jonkinlainen subjektiivinen oikeus purkaa arvokas kivitalo keskeltä kaupunkia? Kaikelle purkamiselle on aina löydettävissä joku syy, vaikka se, että joku haluaa (rahaa siis, Huom.) "uudistaa" keskustaa. Kannattaisiko miettiä, mikä on tällaisen uudistamisen hinta? Mitä vaikutuksia sillä on kaupunkikuvaan?

Argumentointisi osoittaa ainoastaan suunnatonta piittaamattomuutta rakennushistoriasta, sitä jota Turussa on yllin kyllin. Puusta tai kivestä, keskustassa tai sivussa, Turussa saa aina purkaa.

EDIT: Tässä Helsingin rakennuslautakunnan esityslistassa (28.4.2009)
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/6ad19 ... OD=AJPERES
kannattaa lukea sivu 49, Yliarkkitehti, asia 1. Bertel Jungin tie 7. Erilainenkin argumentaatio on mahdollinen, jos halutaan!

Voisi braidekin vähän rauhoittua. Tällä palstalla ei ole aiemminkaan kuulunut henkilökohtaiset hyökkäykset asiaan. Sellaisesta saa äkkiä varoituksen.

Mä en ymmärrä mitä se sua liikuttaa jos sieltä turusta puretaan noita taloja ?? sä et edes asu siellä. Sitä paitsi nuo kaikki purkulistalla olevat talot ovat jo hyvin vanhoja ja ne ovat vuosikymmenten saatossa lukuisista korjauksista ja laittamisista huolimatta jo niin huonossa kunnossa että korjaaminen on 2x kalliimpaa kuin purkaminen ja uuden tilalle pystyttäminen.
Se ei ole tekosyy sille että talot ovat huonossa kunnossa ja ne pitää purkaa SE ON FAKTAA, meinaatko tosiaan että 1800-luvulla rakennetut rakennukset ovat ikuisesti pystyssä ? Linnankadun ja Aurakadun kulmassa on jykevät kivitalot, ei puutalot, niiden kunnossa pitäminen on hieman helpompaa kuin noiden vanhojen puutalojen.

Argumentointisi osoittaa ainoastaan suunnatonta piittaamattomuutta rakennushistoriasta, sitä jota Turussa on yllin kyllin. Puusta tai kivestä, keskustassa tai sivussa, Turussa saa aina purkaa.

Väärin, todellakin löytyy taloja joita ei todellakaan saa purkaa mutta kuten jo sanoin niin Linnankadun ja Kauppiaskadun kulman puutalo on itsessään jo niin ruma ettei siitä tullut yhtään sen kauniimpi kun sen julkisivu rempattiin. Sitä paitsi jos omistaja haluaa että hänen omistuksessaan oleva talo puretaan ja tilalle rakennetaan uusi rakennus niin kenelläkään ei pitäs olla siihen mitään sanomista.

-Gentleman82- kirjoitti:Aiemminkin olen sanonut, että 1) Turun osalta peli on pelattu ja 2) Turku ja turkulaiset tästä tosiasiassa kärsivät.

Jos peli on jo pelattu, niin mistä kiristää? Ja tuntuu kyllä vahvasti siltä, että sinä olet ainakin tällä palstalla se suurin kärsijä. Turku on kuin joku voodoo-nukke ja joka ikisen vanhan rakennuksen lähtö tuntuu kirpaisevan pahasti, olipa kyseessä millainen lato tahansa.

Joku tolkku pitää suojelemisessakin olla. Arvokkaalle tontilla olisi täysin järjetöntä kunnostaa isolla rahalla tuollainen huonokuntoinen rötiskö. Tilojensa puolesta eivät välttämättä sovellu hyvin jatkokäyttöön jne. Voitaisiinhan siihen joitakin virastotiloja siirtää, mutta mikä järki siinäkin olisi, jos jossain muualla on paremmat tilat monta kertaa halvemmalla? Tuskinpa tuonkaan rakennuksen kunnostettuna tuoma lisäarvo Turun kaupungille vastaisi likimainkaan niitä rahallisia tappioita, joita kunnostamisesta aiheutuisi, kun vielä ottaa huomioon sairaalan laajennustarpeen.

ÄmJii kirjoitti:Turku on kuin joku voodoo-nukke ja joka ikisen vanhan rakennuksen lähtö tuntuu kirpaisevan pahasti, olipa kyseessä millainen lato tahansa.
Joku tolkku pitää suojelemisessakin olla.

Veit jalat suustani

Turun kaupungilla ei ole varaa suojella yhtään taloa. Oikeasti arvokkaat talot tulevat suojelluksi, koska niistä halutaan maksaa rahaa. Esim. kauniit jugend-talot ovat sellaisia, joissa kaikki haluavat asua ja maksaa siitä. Kahvilat, ravintolat ja galleriat saavat suurta lisäarvoa sijaitessaan vanhassa arvokkaassa talossa. Mutta jos talon ainoa arvo on periaatteellinen, eikä kukaan näe sitä itselleen lisäarvoa tuottavana miljöönä, on se silloin kulttuurihistoriallisesti arvoton, ellei se sitten ole osaa laajempaa yhteinäistä keskustaa, joka edustaa tiettyä lajityyppiä tai mahdollisesti omaa jotakin rakennusteknillisesti merkittävää sepäntyötä ja kädenjälkeä.

On eri asia, jos halutaan purkaa talo, joka voisi olla arvokas jonkun muun käsissä, mutta aiotaan purkaa omistajan näköalattomuuden vuoksi. Turussa voi käydä näin lähinnä yleensä siitä syystä, että kiinteistönomistus on usein muualla kuin Turussa, usein pk-seudulla tai mahdollisesti ulkomailla, josta asiaa katsotaan etäisesti vain omistuksen ja liiketoiminnan kannalta.

Jos halutaan suojella talot, jotka eivät tuo lisäarvoa kenellekään, niin kenen kukkarosta ne rahat otetaan? Pitääkö Turun hyysätä ja hoitaa vielä seudun ulkomaalaisten, opiskelijoiden ja mummojen lisäksi vielä kaikkien hylkäämät koin syömät talotkin.

Miten lie onnistunee sitten Raumalla tai Visbyssä tai Helsingissä. Omistaja voidaan hallintopakon avulla pakottaa panemaan rakennus kuntoon.
Ei kyse ole rahasta, vaan siitä, että Turussa on päästetty useita arvorakennuksia purkukuntoon. Törkeimpänä esimerkkinä viimeisimmästä skandaalista on Cafe Noirin talo. Ai miksi minua liikuttaa? No arvaan, että useimpia palstan turkulaisia ei liikuta, koska eiväthän nämä asiat kiinnosta.

Sivistyneitä ihmisiä tällaiset asiat liikuttivat, kuten 1970-luvulla monia brittiarkkitehteja Tampereen tuho. Nämä asiat eivät ole turkulaisten monopolissa, vaan niistä voidaan puhua missä vain. Kehotan lukemaan Helsingin rakennuslautakunnan esityslistasta mainitsemani kohdan.

Samoin voi pohtia sitä, miksi sama tilanne Turussa jatkuu vuosikymmenestä toiseen. Aina vaan on "huonokuntoisia" taloja. Olisi rehellisintä myöntää, että kyseessä on pienen piirin taloudellinen intressi.

Näistä oikeasti arvokkaista taloista muuten sellaista, että mitenköhän tämä oikeasti arvokkaiden talojen suojelu on onnistunut esim. Turun kauppatorin ympäristössä? Kuka sen määrittelee?Ja omistajan määräysvalta ei mene lainsäädännön ohitse, asemakaavalla voidaan suojella rakennuksia omistajan tahdosta huolimatta. Onneksi sentään. Kannattaa lukea maankäyttö- ja rakennuslakia. Myös viittaamani esityslista (Hgin rakltk 28.4.09) pitää sisällään päätöksen, jossa onneksi talon purku estettiin omistajien tahdosta huolimatta.

jepjep, no mut hei onneks päästään nyt kuitenki eroon tosta yhdestä, purkua vailla olevasta ladosta. Uutta vaan tilalle, hyvähyvä