Lähetetty: 09.01.08 19:47
Aika pahan heittivät. Kananverkkoaitaus kruunaa kaiken. 
satama kirjoitti:Aika pahan heittivät. Kananverkkoaitaus kruunaa kaiken.Joo, muutenhan tuo on suht siedettävä (siis ei yli eikä alle nykyisen keskitason) ja tehokasta rakentamistahan tuo on, joka elävöittää tällä hetkellä kuolleen alueen, mutta olisivat nyt säilyttäneet sen vanhan tehdasrakennuksen ja muuttaneet sen sitten edes parkkitaloksi että tältä ratkaisulta olisi vältytty.
zeizei kirjoitti:Menee vähän offtopiciks, mutta mä mietin tänään junassa istuskellessani että laajeneeko kaupungit kaupunkimaisesti(kortteleita) enää nykyään lainkaan? Tuntuu että kaikki uusi rakentaminen on tälläistä lähiömaista pistetaloa hajanaisesti. Onko uusia kortteleita tullut aikoihin? Espoo nyt on lähinnä lähiötä lähiön perään..Suomessa tuo korttelirakentaminen tuntuu olleen vierasta jo pitkään. Sentään lähiöt näyttävät tiivistyvän ja saava enemmän keskustan kaltaisia elementtejä. Mutta ikävä tosiaan todeta, että sellainen keskustalle tyypillinen monimuotoisuus ei enää leviä. Kaikki ovat jotain rypäskokonaisuuksia, eräänlaisia tuotepaketteja. Ja perinteinen kortteleiden rakentaminen tapahtuu vain siellä missä muuta vaihtoehtoa ei ole.
Entä te muut, miten on laita Suomen muissa kaupungeissa? Onko joku nähnyt kaupunkien kasvavan "luonnollisen" näköisesti?
zeizei kirjoitti:mä mietin tänään junassa istuskellessani että laajeneeko kaupungit kaupunkimaisesti(kortteleita) enää nykyään lainkaan?Tähän ketjuun yritettiin aikanaan kerätä tietoa kyseisestä asiasta: http://taloforum.fi/viewtopic.php?t=380














zeizei kirjoitti: Kartanonkoski on musta yksi hienoimpia asuinalueita, mutta huonot joukkoliikenneyhteydet ovat iso miinus.Mä kävin siellä viimekesällä nopeesti pyörähtämässä. Vaikutti ihan mukavalta, ihmisen kokoiselta ympäristöltä. Omaan silmään ainoa onglema oli että itse kaupunginosassa ei nähdäkseni ollut mitään palveluita; ei kauppoja, ei kahviloita, ei ravintoloita, ei kioskeja, ei osunut edes kebab kioskia silmään. Ja talot näytti suunnitellun niin, että tilojen muuttaminenkaan palvelukäyttöön ei tule koskaan onnistumaan.
Ennakkokäsittely: Heurekan laajennus / Vantaan kaupunki/Kiint Oy TiedepuistoHarmi ettei noita suunnitelmia ole misään nähtävillä, mutta jonkinlaisen kuvan tästä saa.
Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto:
Puolletaan suunnitelmaa ehdolla.
Esitetty suunnitelma poikkeaa huomattavasti alkuperäisestä, arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnitelmasta. "Tunturimaisemakatto" on muuttunut veistokselliseksi, massiiviseksi katto- ja seinämassaksi, joka radan puolella ja päädyissä muodostaa sommitelman kevyiden ja ilmavien lasiseinäisten osien kanssa. - Rakennus toteutetaan kaksivaiheisesti ja ensimmäisen vaiheen yhteydessä tontin eteläosa toimii tilapäisenä paikoitusalueena.
Neuvottelukunta katsoo, että muutokseen on ymmärrettävät perustelut. Uusikin suunnitelma on korkeatasoinen noudattaen kilpailuvaiheen henkeä ja siinä on samaa "epärakennusmaisuutta" kuin kilpailuvaiheessa. Tältä pohjalta suunnittelua voi hyvin jatkaa.
Jatkosuunnittelussa tulisi vielä pohtia radanpuoleisten umpi- ja lasiosien suhdetta ja niiden rajapintojen muotoa, mm. yhdyskäytävän kohdalla ja pohjoispuolen aukkojen kohdalla, joiden muotoilussa on havainnekuvissa ja pienoismallissa ristiriitoja. Etenkin pohjoisen puoleisen suuren lasiaukon ("suun") suurentamista tulisi tutkia.
Rakennuksesta tulee merkkirakennus, mahdollisesti jonkinlainen Vantaan symboli ja siksi toteutuksen laatu ja kestävyys on arkkitehtuurin rinnalla avainkysymys. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota alumiiniseinien ja katon materiaaleihin ja niiden kestävyyteen. Miltä rakennus näyttää vuosikymmenten kuluttua? Alumiinilevyjen tulee olla niin jämäköitä, että ne pysyvät suorina arvioidun käyttöikänsä. Kattomateriaalin suhteen tulee myös selvittää materiaalin ikääntymisominaisuudet ja huollettavuus. Lisäksi kattomaailmaan liittyvä tekniikka (ilmanvaihtoon ym:n liittyvät laitteet ja elimet) ja sen sijoittaminen "näkymättömästi" tulee realistisesti selvittää.
Kaupunkikuvan kannalta on toivottavaa, että rakennuksen toista vaihetta ei tarvitsisi odottaa kauan. Koska kuitenkin 1. vaihe saattaa pitkäänkin olla näkyvissä, tulee rakennuksen eteläistä katkaisukohtaa vielä kehitellä. Onko löydettävissä vaihtoehtoja kangaspinnalle? Mitä olisi kankaan takana? Kankaan tulisi ainakin olla erittäin laadukasta ja hyvin kiinnitettyä ja siinä esitettävien kuvioiden tarkkaan valittuja.
Piha-alueiden jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomioita rakennuksen ja radan välisen alueen käsittelyyn välttäen hoitamatonta ei-kenenkään maata. Samoin Kuninkaantien puoleisia istutuksia ja ramppien tukimuurien käsittelyä sekä 1. vaiheen pysäköintialuetta tulee kehittää. Voisi tutkia mahdollisuutta sijoittaa 1. vaiheessa rakennuksen ja pysäköintialueen väliin jonkinlainen toimintatori. Lumitilat tulee huomioida.
Kaupunkikuvaneuvottelukunta pyytää lisäksi esittelemään suunnitelmat aivan ensimmäisestä vaiheesta, jolloin toteutetaan uusi sisääntulo Heurekaan sekä yhdyskäytävä radan yli.

HS kirjoitti:Vantaalle nousee Suomen suurin aurinkoenergiaa hyödyntävä toimistotalo
Vantaan lentokentän läheisyyteen suunnitellaan neljän toimistotalon ketjua, jonka etelänpuoleisiin ulkoseiniin kiinnitetään aurinkopaneelit. Osa rakennusten tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä ympäristöä rasittamatta.
Kyseessä on Suomen suurin ja mahdollisesti myös Pohjoismaidenkin mittavin aurinkotalohanke. Vastaavia rakennuksia on lähimpänä ainakin Pohjois-Saksassa.
Aviapolis-ryhmään kuuluvan Econia Business Parkin rakennuttaja on Julius Tallberg Kiinteistöt ja rakentaja Rakennusosakeyhtiö Hartela. Rakennus valmistunee vaiheittain vuoteen 2012 mennessä.
Toimistotalon on suunnitellut CEJ arkkitehdit, joka on kehitelleet konseptin yhdessä Hartelan kanssa.
"Pyrimme seuraamaan tulevaisuuden trendejä. Varmaa on, että sähkön hinta tulee nousemaan", toimitusjohtaja Martti Leisti Julius Tallberg Kiinteistöstä kertoo.
Aurinkopaneelit ovat vielä kalliita ja nostavat rakennuskustannuksia. Vastalahjaksi kiinteistön sähkölaskut alenevat. Aurinkoenergiaan voi saada myös investointitukea.
Paneelien hinnan tosin uskotaan laskevan lähiaikoina, koska valmistajia tulee lisää. Edullista valmistustekniikkaa on alettu tuottaa esimerkiksi Kiinassa.
Tampereella Lielahden Citymarketilla on tällaisesta sähköstä kokemusta vuodesta 2000 alkaen. Marketin katolla on 330 neliötä aurinkopaneelia, jonka teho huipussaan on aurinkoisena kesäpäivänä 39 kilowattia.
Isännöitsijä Petri Salmijärven laskujen mukaan aurinkosähkön osuus kokonaissähköstä oli viime vuonna 1,62 prosenttia.
Tuotto vaihteli kuukausittain runsaasti. Alimmillaan se oli sateisessa joulukuussa eli vain 36 kilowattituntia. Tuotto kasvoi nopeasti maaliskuusta alkaen. Se oli suurimmillaan kesäkuussa, 5 230 kilowattituntia.
Helsingin Viikissä on asuinkerrostalo, jonka parvekekaiteet ovat aurinkopaneelia.
Ne tuottavat puolet asuntojen lämpimän veden tarpeesta ja 13 prosenttia rakennuksen vuosittaisesta lämmöntarpeesta.
Aurinkoenergiaa kerää myös muutamalla pikkupaneelilla jokunen rivitalo ja omakotitalo sekä runsaasti vapaa-ajan asuntoja.

-Gentleman82- kirjoitti:..varmaan sinäkin olet pohtinut samaa?Joo, kyllä olen. Kyseinen rakennus on suoraan sanottuna hirveä, tosin niin on muutama muukin siinä ympäristössä. Aikoinaan kun työpaikka sijaitsi siellä vieressä, niin tuli siitä siellä olleesta K-Extrasta aina haettua eväät. Kyllä on muuttunut valtavasti se ympäristä nyt ihan muutaman viime vuoden aikana.