Taloforum.fi

Aiheen vierestä ihmettelen, että onkohan sanalla huippuyksikkö joku merkitys?

Toriparkkis... eiku Kirjastosillan työsilta etenee nopeasti, on jo puolessavälissä jokea.






Olisi kiva tietää miten syvällä kallio on tässä kohdin, oletan että työsillan paalutuskin isketään kovaan pohjaan. Paalut ovat noin 10m pituisia arviolta, ehkä ne ovat 12m joka kai on jokin standardi 6m pituuden lisäksi? Hitsari vetää paalut yhteen ja juntta jatkaa tilttaamista syvemmälle.

Tuon työsillan avulla pystyy jotenkin paremmin hahmottamaan sen lopullisenkin sillan tilankäyttöä. Ei itse asiassa paha ollenkaan, ja - tämä on ehkä vähän kaukaa haettua - saattaa tavallaan sitoa tuon takana näkyvän 60-luvun talonkin paremmin maisemaan.

^ Todella oivallinen visuaalinen huomio.

Onko Kauppiaskadulle suunniteltu pyörätietä tai muita muutoksia Kirjastosillan myötä? Visuaalisesti silta näyttäisi nimittäin ohjaavan kävelijät ja pyöräilijät suoraan kadun päätteen parkkipaikoille. Omien muistikuvieni ja Googlen karttojen perusteella vanhan Pennisillan paikka olisi ollut vilkkaampi ja luontevampi Suurtorin, yliopistojen, TYKSin ym. sijainnin kannalta.

^ Kaiken pitää johtaa Turussa S-torille.

Tori kuin tori! Torinympäristön bisneksienkö takia tuohon linjaukseen sitten tosiaankin päädyttiin?

No Toriparkkiin kytketty kävelykadunlinjaus menisi kait Kauppiaskadulta, tosin ilmeisesti kävelykadun sijasta kävelypainotteisena katuna, koska eräs bisneksiä pyörittävä joukkio ei usko kävelijöiden ostovoimaan. Kytkökset poliitikkojen ja eräiden bisnesvaikuttajien muodostaman hyvävelijärjestelmän kanssa on Turussa varmaan vahvinta Suomessa ja kyllä se voi vaikuttaa myös sillan paikkaan, vaikka muita järkiperusteita sijainnille ei olisikaan olemassa.

Menee listalle mielenkiintoisia projekteja turussa minulla vaikka olinkin alussa vähän tuota vastaan. Järkevyyden ja kansallismaiseman takia. Mutta kyllä tosta työsillasta jo näkee vähän miten se tulee muokkaamaan tuota aluetta ja varmasti noita pyöräteitä tehdään järkevästi tuohon niin, että sillasta on hyötyökin vähän enemmän. Turku on tunnetusti pyöräilijöiden ihmemaa.
Suurtorille eh, ennemminkin S-tori on kauppatori. Missä S-kaupat jyllää. Mutta ASIAAN!
Teatterisillan paaluista en tiedä, mutta se on suht lyhyt silta ja se on palkkisilta niin ei tarvitse nii paaluja varmaan yhtä paljon kuin tämä uusi silta. Kirjasto silta taitaa olla hieman pitempi joten paalutus on tässä tärkeemmässä osassa. Niin Kantin kysymykseen vastaten niin noin 20 metrin kohdalla tulee kallio vastaan. Eli luulisi, että vähän syvemmälle vedettäisiin noi kun 12 metriin.
Myllysiltaan vedettiin sinne 50 metriin, tosin ei voi verrata. Mutta kyllä luulisi, että kallioon asti vetäisi kun tuo ei tule olemaan palkkisilta. Vaikka nyt tietenkin on vain kevyenliikenteensilta, mutta ei sitä saveen voida paaluttaa? eli 12+12 ois musta realistisempi vaihtoehto. No nähdään sitten.

sam kirjoitti:Onko Kauppiaskadulle suunniteltu pyörätietä tai muita muutoksia Kirjastosillan myötä? Visuaalisesti silta näyttäisi nimittäin ohjaavan kävelijät ja pyöräilijät suoraan kadun päätteen parkkipaikoille.

Kauppiaskadusta suunnitellaan pihakatua Maariankadulta Aurajoelle asti. Tätä viivästyttää ainakin toriparkin tilanne joka on ollut pattitilanteessa pitkään. Koko ydinkeskustan ja torin uudistamiset roikkuvat toriparkin ratkaisusta jonka jälkeen koko muu kokonaisuus nytkähtää liikkeelle kauppatorin uudistamisessa. Parkkipaikat tulevat näillä näkymin poistumaan tuosta Kauppiaskadun alkupäästä ja kaikenkaikkiaan kadusta tulee viihtyisä kevyen liikenteen tila jossa jalankulkija on kuningas

sam kirjoitti:Omien muistikuvieni ja Googlen karttojen perusteella vanhan Pennisillan paikka olisi ollut vilkkaampi ja luontevampi Suurtorin, yliopistojen, TYKSin ym. sijainnin kannalta.

Asia on juuri näin! Varsinainen kevyt liikenne tulee juuri yliopiston ja Tyksin suunnasta pitkin Hämeenkatua, siksi sillan paikka liikenteellisesti olisi pitänyt rakentaa suurin piirtein vanhan penninsillan paikalle johon suuri osa turkulaisistakin olisi sen halunnut. Pyöräilyreitti olisi voitu vetää Vanhan Suurtorin vieritse suoraan sillalle, jolloin Suurtorin alueelle olisi saatu liikennettä aivan eri tavalla kuin tällä hetkellä. Suurtori on koettu vähän syrjäiseksi ja hiljaiseksi ja on etsitty jotain vetovoimaisuutta muulloinkin kuin keskiaikamarkkinoiden ja jouluna joulutorin aikaan. Silta penninsillan paikalla olisi tuonut ihmiset suoraan Suurtorille!

Aurajoen itäisellä puolella silta päätyy Rettiginrinteeseen joka on noin 40 metrin pituinen kadunpätkä Itäisen Rantakadun ja Hämeenkadun välillä. Reitti Kirjastosillalta päätyy Rettiginrinteen jälkeen Hämeenkadulla Vartiovuoren kylkeen. Töks. Kirjastosillan jälkeen on kaksi vaihtoehtoa, joko oikealle Auransillan ja sataman suuntaan tai vasemmalle, Tuomiokirkkosillan ja Tyksin suuntaan. Suoraan eteenpäin ei pääse.
Käytännössä pyöräilijät kulkevat pitkin Itäistä Rantakatua Kirjastosillalle, elleivät mene tuomiokirkkosiltaa pitkin kuten tähän asti. Rettiginrinne on sen verran jyrkkää ylämäkeä etteivät Kauppiaskadulta tulevatkaan runno siitä Hämeenkadulle vaikka sinne pyöräkaista rakennettaisiinkin vaan polkevat mukavaa ja kaunista jokirantaa pitkin.

frank_hk kirjoitti:Tuon työsillan avulla pystyy jotenkin paremmin hahmottamaan sen lopullisenkin sillan tilankäyttöä. Ei itse asiassa paha ollenkaan, ja - tämä on ehkä vähän kaukaa haettua - saattaa tavallaan sitoa tuon takana näkyvän 60-luvun talonkin paremmin maisemaan.

Tuo työsilta avaa hyvin tulevan sillan istumista ympäristöön ja uskon että sillasta tulee sinänsä ihan hyvä ja siisti. Viimeisin Turkuun rakennettu silta, Myllysilta on onnistuneena ratkaisuna tuoreena mielessä. Olen kuitenkin niitä turkulaisia jotka olisivat sijoittaneet uuden sillan vanhan penninsillan paikkeille, vähän siksikin että arvostan monen muun tavoin Aurasillalta avautuvaa avaraa joenmutka -näkymää. Mutta kyllä liikenteellisestikin. Noh, näillä mennään.

Noiden 1800 -luvulla rakennettujen talojen välistä näkyvä 60 -lukulainen kerrostalo on aikansa parhaasta päästä olevia rakennuksia joissa on muutakin kuin sileät seinät pitkin kadunvartta. Ehkä se on niin vanha että on vielä rakennettu kunnolla. En muista koska se on rakennettu, ehkä aivan 60 -luvun alussa?

Kantti kirjoitti: En muista koska se on rakennettu, ehkä aivan 60 -luvun alussa?

Ei oo tietoo, mutta näin juuri veikkaisin. Asunto-osan julkisivu on käsittääkseni rapattua tiiltä, joten luulisin, että se on ajalta juuri ennen kuin elementtirakentaminen valtasi alan.

Noiden 1800 -luvulla rakennettujen talojen välistä näkyvä 60 -lukulainen kerrostalo on aikansa parhaasta päästä olevia rakennuksia joissa on muutakin kuin sileät seinät pitkin kadunvartta. Ehkä se on niin vanha että on vielä rakennettu kunnolla. En muista koska se on rakennettu, ehkä aivan 60 -luvun alussa?

Joo, olen samaa mieltä. Ja oon arkkitehtuurin kanssa melkein kaikkiruokainen, poislukien alkuysärin pastellisävyt ja saumat á la Pikku-Huopalahti.

Ja sillassa on mun mielestä jotain sellaista muotokielessä ja värityksessä, että se juuri tuolla paikalla - ainakin tietyistä kulmista - parantaa kaupunkikuvaa. Ei-turkulaisena en kyllä tosiaan osaa yhtään arvostella sillan sijaintia sen kummemmin, myönnettäköön. Mutta eikös tämä ole aikalailla suorin reitti torilta torille? Turistina arvostan.

Ei oo tietoo, mutta näin juuri veikkaisin. Asunto-osan julkisivu on käsittääkseni rapattua tiiltä, joten luulisin, että se on ajalta juuri ennen kuin elementtirakentaminen valtasi alan.

Toi on muuten hauska juttu, elementtirakentamista pidettiin joskus myös niin modernina, että näkee toisinaan 50-luvun taloissa valesaumoja

- - -

Edit. tutkin karttaa, ja ei tarvitse olla edes turkulainen, että ymmärtäisi tuon Brahenkadun vaihtoehdon ehkäpä sittenkin paremmaksi. Joskin ei tuo nykyinenkään mitenkään syrjässä ole - kai se vähän riippuu kummalta puolen jokea katsoo. Ja sopiihan toi silta arkkitehtonisesti uuteen kirjastoonkin.

hmikko kirjoitti:

Kantti kirjoitti: En muista koska se on rakennettu, ehkä aivan 60 -luvun alussa?

Ei oo tietoo, mutta näin juuri veikkaisin. Asunto-osan julkisivu on käsittääkseni rapattua tiiltä, joten luulisin, että se on ajalta juuri ennen kuin elementtirakentaminen valtasi alan.

Seinä on valkoista kalkkitiiltä joka näkyy tuossa streetviewssäkin lähelle mennessä en itsekään ollut aivan varma onko se rapattu vai tiilipintaa vaikka muistelinkin sen tiiltä olevan

frank_hki kirjoitti:Edit. tutkin karttaa, ja ei tarvitse olla edes turkulainen, että ymmärtäisi tuon Brahenkadun vaihtoehdon ehkäpä sittenkin paremmaksi. Joskin ei tuo nykyinenkään mitenkään syrjässä ole - kai se vähän riippuu kummalta puolen jokea katsoo. Ja sopiihan toi silta arkkitehtonisesti uuteen kirjastoonkin.

Aurajoen itäpuolelta tarkasteltuna ei tulevaan Kirjastosiltaan pääse suoraan mistään. Jos hurauttelee Kaskenahdetta alas, luultavasti hurauttaa samalla vauhdilla myös Aurasillan yli ja kurvaa sen jälkeen mihin haluaa. Jos taas tulee Hämeenkatua Tyksin tai yliopiston suunnasta, tai laskettelee Uudenmaankadun ahdetta, suorin reitti vaikkapa kauppatorille on ylittää Tuomiokirkkosilta eikä venkauttaa Rettiginrinteelle.

Tarkemmin katsoen... koska menin väittämään reitin olevan pidempi Kirjastosillan kautta, ja karttaa katsoen aloin olla asiasta vähän epävarma, mittasin Turun Seudun Karttapalvelun kartasta matkat Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteyksestä Kauppiaskadun ja Linnankadun risteykseen. Tulokseksi tuli Tuomiokirkkosillan kautta 593m ja Kirjastosillan kautta 534m, siis 59m lyhyempi Kirjastosillan kautta. Laskin vaihtoehdoksi myös ajatellun penninsillan reitin jossa matkaksi tuli 485m, joka puolestaan on Kirjastosiltareittiä 39m lyhyempi!

On vielä korjattava tätä Hämeenkadun Tyks/yliopistoliikennettä jossa ei mennä Uudenmaankadulle asti vaan taitetaan Akatemiakadulle ohi tuomiokirkon, ja josta suurin osa niin pyörä kuin kävelyliikenteestäkin tulee. Hämeenkadun ja Akatemiakadun risteyksestä Kauppiaskadun ja Linnankadun risteykseen kertyy matkaa 652m Tuomiokirkkosiltareittiä myöten. Suorin Kirjastosiltareitti (Hämeenkatu/Rettiginrinne) antaa lukemaksi 666m, eli 7m pidempi matka. Hehkuttamani penninsiltareitti joka Akatemiakadulta kääntyisi suoraan kohti Suurtoria ja siitä penninsillan yli suoraan vanhan pääkirjaston eteen ja Linnankadulta Kauppiaskadun risteykseen olisi pituudeltaan 587m.
Näin on saatu nipoteltua penninsillan reitti joka suunnasta lyhyemmäksikin näistä kolmesta

Arvelen että sillan sopivuudesta tullaan käymään normaalin käytännön mukainen 20 vuotta kestävä kiista siitä sopiiko silta paikkaansa vai ei ja onko se kaunis vai ruma, ja palveleeko se tarkoitustaan ajatellulla tavalla vai onko se ollut turhaa rahanhaaskausta. Eiköhän siitä hieno silta tulle, sopinee varmaan uuden pääkirjaston kaveriksikin hyvin ja Turun historiallinen kerrostuma saa uuden pensselinvedon.

Kirjastosillan yhteydessä paljon puhutusta Aurajoenmutkasta jota on stabiloitu kansallismaisemaksi, havainnollistava vertailu.



Eilinen kuva työsillan etenemisestä ja alla vertailukuva muutaman vuoden takaa. Kuvauspaikka on noin 10m eri kohdassa ja vaikuttaa näkymään vähän. Näyttääpä olevan polttovälitkin pikkasen erilaiset kuvissa! Kuvien perusteella voi kuitenkin sanoa että tuleva silta sulkee tilan ja avaruus Aurasillalta Turun vanhaan keskustaan tuomiokirkolle pätkähtää rikki. Mielelläni olisin pitänyt vanhan näköalan koska siinä todella on jotakin omissa silmissäni. Turun tuomiokirkko näkyy tulevaisuudessa tietenkin edelleen, tila on täysin erilainen kuitenkin. Varmasti monet saattavat pitää näkymää parempanakin, lisäksi olen turkulaisena immuuni näkemään kaupungin maisemia samalla tavalla kuin matkailijat. Tämän lisäksi on makuasiat ja mikä yleensä kaupungissa ja maisemassa kiinnostaa.

Aina on tietenkin mahdollista että maisema näyttää jonkin ajan kuluttua paremmaltakin.. mene tiedä?

Sään tiukka lämpeneminen ja vesisade ovat saaneet Aurajoen virtaamaan kuin keväällä ikään. Jäät ovat lähteneet Tuomiokirkkosillan nurkilta ja pakkautuneet Kirjastosillan työsiltaan, sen paalutukseen.


Paine työsiltaa vasten on taatusti kova, joen pintakin on jäämassan yläpuolella 10 cm korkeampi kuin työsillan jälkeen. Hyvin näyttää työsilta pysyvän pystyssä, teräspaalut on paukutettu kallioon asti varmaan ja koko rakennelma kaikkineen on hitsattu yhdeksi paketiksi. Työkoneiden omistajilla on vahva luotto ettei kalliit työkalut sorru jokeen...
ISO 6400, f4, aika 0,125