Ylempänä Maaliikennekeskuksen (Pohjois-Pasila) suunnitelma ja alempana oma piirustus.
Rupesin miettimään tarkemmin tätä plääniä (, josta oli keskusteltu muutama sivu taaksepäin). Minusta koko Pohjois-Pasila kannattaa rakentaa kaupunkimaisen tiiviisti. Varsinkin, kun vierestä löytyy hieno keskuspuisto luonnon rauhaa kaipaaville.
Alla muutama asia, jotka julkaistussa suunnitelmassa mietityttävät ja korjausehdotuksia:
1. Kaupunkimainen korttelirakenne hajoaa eteläosassa päiväkodin/koulun ja pistetalojen alueella. Siellä on myös iso parkkitalo rikkomassa kaupunkimaista miljöötä. Katutasolta on koko alueella liikaa näkymiä autoteille, parkkipaikoille, talojen sisäpihoille ja metsään.
> Ulotetaan umpikorttelit katkeamattomana rakenteena koko alueelle. Tehdään kaupunkirakenteesta suljetumpi ja urbaanimpi. Samalla säilytetään isot sisäpihat.
> Kiinnitetään enemmän huomiota katutason näkymiin. Luodaan kiinnostavia ja vaihtelevia urbaaneja näkymiä lievästi sokkelomaisella katuverkostolla. Panostetaan katujen päässä näkyviin rakennuksiin, joihin sopii esim. korkeammat rakennukset.
2. Alueen läpi kulkee autotie, joka vähentää viihtyisyyttä.
> Ohjataan liikenne alueen eteläreunalla Veturitielle ja estetään näin autojen läpikulku alueen läpi. Vähennetään autoteitä muutenkin korttelien välissä, jolloin katuja voidaan kaventaa. Parkkitalot sinänsä sopivat kaupunkiin, jos niille on tarvetta.
3. Tori ei vaikuta viihtyisältä, koska :1. Se on pysäköintipaikkojen reunustama. Autotie kulkee kahdella sivulla. 2. Koko torin alueelta näkymä kaupan parkkikselle 3. Torilta myös hyvä näkymä (rumalle) vanhalle toimistotalolle. 4. Liian iso ja tuulinen
> Tehdään suljetumpi ja viihtyisämpi tori, jonka ympärillä ei ole liikennettä. (En ole tosin ihan varma torin tarpeellisuudesta. Yleensä torit jäävät Suomessa autioiksi, mutta aina voi yrittää). Työpaikat torin reunalla edesauttavat ravintoloiden syntyä. Talojen julkisivuuihinj a ulkovalaistukseen pitää panostaa. Toria reunustavien asuinrakennusten tulee olla julkisivultaan vaihtelevia ja vertikaalisesti jaksotettu eli mieluummin kapeita ja korkeita kuin leveitä. Mallia voisi ottaa esim. Myyrmäen keskustan Myyrhattan-suunnitelmasta, ks kuva alla. Torin reunalla voisi olla katutasolla arkadisto, kuten kuvassa. Koko toria voisi korottaa pari porrasta katutasoa ylemmäksi.
4. Miksi ”puisto, oleskelu, leikki ja lähiliikunta” on sijoitettu alueen reunalla metsän viereen?
> Jatketaan tiivistä rakentamista metsän reunaan ja tuodaan ihmisten toiminta osaksi kaupunkiympäristöä. Puistot tuovat enemmän lisäarvoa kortteleiden välissä kuin metsän reunassa. Tehdään talojen väliin aukioille urbaaneja leikkipuistoja, pieniä aidattuja futiskenttiä, luistinratoja jne. Näin aukioille, jotka helposti muuten autioituvat, saadaan elämää. Liikunta- ja ulkoilupaikat ovat näin myös helpommin kaikkien saavutettavissa.
5. Miksi toimitilat ovat erillisissä rakennuksissaan alueen eteläosassa? (Ja onko niille edes kysyntää?)
> koko alue pysyisi elävänä, jos toimistot sijaitsisivat asuntojen kanssa samoissa hybridikortteleissa (harmaa vinoraidoitus).
6. Miksi päiväkoti ja koulu ovat omissa matalissa rakennuksissaan? Iltaisin ja viikonloppuisin koko tontti on varsin kuollut.
> Sijoitetaan päiväkoti ja mahdollinen koulu umpikortteliin kerrostaloon, jossa voisi olla myös asuntoja.
Kommentteja?
joten kaikki talolaiset nauttimaan tänne mm. Uotisen fantsuista jutuista
