Taloforum.fi

^

MindW kirjoitti: ↑28.04.23 10:32 Kyltissähän puhutaan vaiheen 2 valmisteumisesta. Vaiheen 2 jälkeen voi olla ties kuinka monta vaihetta.

Tietysti. Mutta jos infotaulussa ei mainita mitään muuta kuin urakan olevan valmis 12/23 ja siinä on koko puiston kuva, niin tavallinen tallaaja luulee luonnollisesti koko puiston olevan silloin valmis.

Hason Atlantikaari-tornitalokokonaisuuden tuleville asukkaille on tiedotettu jopa viralliselta taholta koko puiston valmistuvan tänä vuonna. Taloon elo-syyskuussa muuttavan tuttuni mukaan tiedottaja napannut infonsa juurikin tuosta kyltistä.

Muistelin jostain lukeneeni että keskustassa (Töölö-Eira välillä) noin puolet asukkaista asuu vuokralla. Joten oliskohan tuo luku lähellä myös uusilla alueilla. Toki osa asunnoista on välimuotoja (hitas tai aso), mutta siis eri kuin vuokra. Ja tuossa Jätkäsaaren kartalla myös Sadon jne. yksityisen vuokranantajan tontit on merkitty yksityiseksi.

Jatka kirjoitti:HS mainittiin, että Jätkäsaaressa on omistusasuntoja vain 10%. Olisiko jollakin ollut vanhaa karttaa, jossa oli jokainen asuintontti merkitty eri hallintamuodoin? Löysin kaksi eri kuvaa, mutta en kuvaa, jossa olisi ollut kaikki tontit.

Valitettavasti hallintamuotokarttaa ei enää ylläpidetä - tai ainakaan julkaista. Löysin vähän uudemman version vuodelta 2018, joka yltää hieman alemmaksi.

Asumismuotojen toteutunut jakauma on aika monipolvinen kysymys. Vapaarahoitteisista (kartalla punaiset) osa on omistusasuntojen taloja, osa vuokrataloja. Vapaarahoitteisten vuokratalojen (Sato, Kojamo, Ålandsbanken, OP jne.) suosio tuskin laskee näinä kurjina aikoina, kun rakennusfirman ei tarvitse hermoilla asuntojen myynnin kanssa. Ns. välimuodoista myös Hitas-talot ovat omistusasuntojen taloja. Toisaalta sekä vapaarahoitteisista että Hitas-omistusasunnoista osa on laitettu vuokralle. Kuten on voitu havaita, vapaarahoitteisia omistustaloja myös suunnitellaan vuokraajien tarpeisiin. Tällaisen talon tunnistaa suuresta pienten yksiöiden määrästä.

Karttaa luettaessa on vielä huomattava, että tulevaisuuden talot eivät tule olemaan välttämättä vapaarahoitteisia, vaikka ne olisivat kartalla punaisia. Esim. Saukonlaiturin alueella Kuubankadun ja Kanariankadun välissä olevat ATT:n kolme taloa toteutuivat ei-vapaarahoitteisina.

Todellisesta toteutuneesta jakaumasta en valitettavasti löytänyt uudempaa tilastoa kuin OP;n asuntokatsauksessa 2018 julkaistun, joka on joskus ollut esillä täälläkin. Sen mukaan Suomen vuokra-asuntovaltaisimmat kaupunginosat ovat:

Vuokra-asuntokuntien osuus korkein vuonna 2018
1. Otaniemi, Espoo (92 %)
2. Kaijonharju-Linnanmaa, Oulu (78 %)
3. Jätkäsaari, Helsinki (77 %)
4. Jakomäki-Alppikylä, Helsinki (73 %)
5. Vesilinna, Turku (73 %)

Näyttäisi siis siltä, että segregaaation torjumiseksi Jätkäsaareen tarvitaan eniten lisää vapaarahoitteisia eli kovan rahan omistusasuntoja.

Laptin Jätkän Kruunun asuntojen ennakkomarkkinointi ja varaaminen on käynnistynyt. Torniosaan tulee 13 asuinkerrosta ynnä ullakkokerros, josta löytyvät talosaunat ja -terassit, pesula ja kuivaushuone sekä kerhohuone. Viereisessä lamelliosassa on kuusi kerrosta, ja myös siihen tulevat asunnot ovat nyt varattavissa. Talon isoin ja arvokkain kämppä on tornin 7. kerroksessa oleva 123,5-neliöinen asunto, jonka valtava terassi asettuu lamelliosan katolle. Tornin ylimmässä 13. kerroksessa kallein on 95 neliön kulma-asunto. Siitä on hienot näkymät lounaaseen kohti Tallinnaa ja Lauttasaaren eteläkärkeä. Välissä ovat naapuritalot Goldfinger ja Pollari, eivät kuitenkaan ihan vieressä. Luoteen puolella on esteetön merimaisema Lauttasaaren ja siltojen suuntaan. Molemmat isoimmat kustantavat alle kymppitonnin neliöltä tontteineen. Pidän Jätkän kruunun asuntojen hinnoittelua hyvinkin maltillisena. Torniosan alemmissa kerroksissa on varastokomeroita sijoitettu kerroksiin lamelliosan puoleiselle pimeälle seinälle. Näppärää.

https://lapti.fi/asuntoyhtio/asunto-oy- ... an-kruunu/

Kuulin kommentin edellä olleesta OP:n vuokra-asuntokuntien osuus -tilastosta vuodelta 2018, joka on vanhentunut. Sen jälkeen saarella on valmistunut huomattava määrä omistusasuntoja, esim. hallintamuotokartallakin näkyvä Hitas-talojen rivi Atlantinkadun ja ison puiston välissä sekä vapaarahoitteisia isojakin taloja mm. Saukonlaiturin alueella. Ne lienevät jo muuttaneet vuokra-asuntojen osuuden vähäisemmäksi vuodesta 2018. Lisäksi parhaillaan rakenteilla olevat YIT:n Friidu ja Skanskan Terassitalo ovat kovan rahan omistustaloja ja perustusvaiheessa oleva yli 200 asunnon ATT-talo Hitas-omistustalo. Harmi ettei tuoreempaa tilastoaineistoa ole käytettävissä.

veka kirjoitti:Kuulin kommentin edellä olleesta OP:n vuokra-asuntokuntien osuus -tilastosta vuodelta 2018, joka on vanhentunut. Sen jälkeen saarella on valmistunut huomattava määrä omistusasuntoja, esim. hallintamuotokartallakin näkyvä Hitas-talojen rivi Atlantinkadun ja ison puiston välissä sekä vapaarahoitteisia isojakin taloja mm. Saukonlaiturin alueella. Ne lienevät jo muuttaneet vuokra-asuntojen osuuden vähäisemmäksi vuodesta 2018. Lisäksi parhaillaan rakenteilla olevat YIT:n Friidu ja Skanskan Terassitalo ovat kovan rahan omistustaloja ja perustusvaiheessa oleva yli 200 asunnon ATT-talo Hitas-omistustalo. Harmi ettei tuoreempaa tilastoaineistoa ole käytettävissä.

Totta tämäkin. 2018 tilastoa saarella vääristää se, että HOAS:n ja AYY:n opiskelijakohteet olivat tuolloin valmiita. Pelkästään AYY:n Atlantinkadun kiinteistössä on 123 asuntoa, vrt. 150 omistuskämpän kokonainen hitas-kortteli Azorienkujan, Atlantinkadun ja Kanariankujan rajaamana.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että opiskelija-asunnot ovat naapureina sieltä mieluisimmasta päästä.

Punavuori kirjoitti: ↑10.05.23 09:28 Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että opiskelija-asunnot ovat naapureina sieltä mieluisimmasta päästä.

Vaikea olla toista mieltä. Olen asunut Jätkäsaaressa kolmatta vuotta, ja mielestäni porukka saarella on laidasta laitaan todella mukavaa. Muutimme tänne Ullanlinnasta, missä asuu runsaasti vanhempaa väkeä, joten ero on tietty selvä. Jätkässä valtakielet ovat Suomi ja englanti (sataman liepeillä myös viro ja vennää), Ullanlinnassa kuulee paljon ruotsia. Jätkäsaaressa tuntee itsekin nuortuvansa, niin nuorekasta ja elämänmyönteistä meininki täällä on. Viihdymme saarella todella hyvin.

Ajattelen asiaa oikeastaan rakennetun ympäristön kannnalta. En toivo saarelle lisää sellaisten rakennuttajien tuotantoa, joiden toimintaa leimaa vahva keskittyminen sijoituksen vuosittaiseen tuottoon. Elämä on opettanut, että näillä ei riitä tahtoa ja ymmärrystä pitää rakennusta jatkuvasti hyvässä kunnossa. Rempat jätetään tekemättä aina kun mahdollista ym. Ajan kuluessa se alkaa näkyä myös taloon valikoituvassa väessä. Ja niin edelleen. Tätä tulevaisuutta en toivo Jätkäsaarelle.

Mä sanoisin että nimenomaan tuottoa hakevilla rakennuttajilla on eniten kiinnostusta tehdä asiat hyvin ja remontoida asiat ajallaan, koska se on se tapa jolla sijoitukselle saa parasta tuottoa. Ja kun rakennuttaa koko talon itselleen pystyy myös valvomaan rakentamista ihan eri tavalla.

Asunto-osakeyhtiöt joissa omistuspohja koostuu pahimmillaan sadoista amatööreistä joista joillakin ainoa intressi on pitää kustannukset matalana kuolemaan asti on pahin ongelma, etenkin kun jo rakennusvaiheessa grynderi käytännössä valvoo itse itseään. Ja siihen sitten jotkut tolkuttomalla velkavivulla osakeasuntoja sijoitusasunnoiksi ostavat piensijoittajat vielä päälle.

Palvelukorttelin eteneminen edistyy... sittenkin https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asu ... ngin-samla

Tuo Samla on ollut ennakkomarkkinoinnissa varmaan puoli vuotta. En huomannut missään mitään viittausta, että hanke olisi edennyt/etenemässä rakennusvaiheeseen?

Kiertotalouskorttelille löytyi rakentaja:

https://news.cision.com/fi/yit-oyj/r/yi ... r,c3776021

Työt pitäisi alkaa vielä loppuvuodesta.

^Erittäin hyvä uutinen. Ilmeisesti rahoitukseen ja kierrätykseen ym. liittyvät hankaluudet on nyt selätetty. Mutta miksi taas ruskea tiilitalo? Uudet asuinalueet Jätkäsaaren ja Kalasataman johdolla värjäävät Helsinkiä parhaillaan uusiksi. Pohjolan valkeasta kaupungista on tulossa yhden sukupolven aikana Pohjolan ruskea kaupunki. En muista, että tästä olisi käyty minkäänmoista julkista keskustelua.

^Etsiskelin ajankohtaisia tietoja Yrjö ja Hanna säätiön/YIT:n sekä NAL Asunnot Oy:n Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelista. Kyseessä on siis kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jota on valmisteltu ja tuettu monin tavoin. Seminaareja on pidetty, työryhmät ovat istuneet, opintomatkoja on tehty, ideat ovat pulppuilleet ja raportteja kirjoitettu. Ainoa julkaistu uusi tieto on tuo mainittu: YIT on sopinut Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin toteuttamisesta Helsinkiin KVR-urakkana. KVR (Kokonais Vastuu Rakentaminen) on malli, jossa YIT vastaa suunnittelusta, projektin johtamisesta ja rakentamisesta.

Luulisi, että saman tien olisi esittää jotain muutakin uutta kuin tuo yksi havainnekuva, jossa näkyy talon pääty Länsisatamankadun puolelta. Ei edes kerrota, kuka kuvan on tehnyt. Yrjö ja Hanna -säätiön suunnittelutoimistona on tähän saakka toiminut ARK-house Arkkitehdit, mutta heidän sivuillaan ei tätä hanketta mainita. Onko tuo kuva jo YIT:n uutta tuotantoa? Talo ei näytä enää samalta kuin vanhoissa kuvissa.

Kaupungin infosivuilla kuvaillaan rakennusta tällä tavoin: "Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli on yhteisöllinen kerrostalokortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvan konseptin mukaisesti. Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelin Yrjö ja Hanna -säätiön puoli rakennetaan teollisesti esivalmistetuista CLT-moduuleista, ja julkisivu muurataan kierrätettävistä materiaaleista."

Tämä kai tarkoittaa, että talon ulkoseinät muurataan käytetyistä tiilistä tanskalaistyyliin. Kuvassa tiiliseinä ei kuitenkaan näytä tältä. Ehkä saamme piankin nähtäväksi paremmat kuvat ja kuvauksen julkisivun muurauksesta.

EKE-rakennus alkoi Tahitinkadulla ilmeisesti rakentamaan HASO-kohdetta. Vieressä Varten Hitas-kohteessa paalutus jo vauhdissa.