Taloforum.fi

Kantti kirjoitti:Tämä ei tule massaliikennettä lainkaan jota näkötorni-ajatus edellyttäisi!

Pieni realiteettien tarkistus tähän väliin: millaista turistiryntäystä oikein odotat näkötorniin? Särkänniemen parkkiongelma johtuu huvipuiston, ei Näsinneulan kävijöistä. En jaksa millään kuvitella, että pelkästään näköalaa pällistelemään tulisi kovin monta ihmistä, jos muut kohteet pysyvät ennallaan.

Jonkun sortin mahdollisuus monumentaaliarkkitehtuuriin (joskaan ei ehkä turistiryntäykseen) olisi konserttitalossa. Ääriesimerkki aiheesta lienee Frank Gehryn konserttitalo Los Angelesissa. Talosta tuli kertaheitolla maailmanlaajuinen ikoni kaupungissa, joka on kirjaimellisesti autoilun tappaman keskustan äiti. Turku on tietysti pieni paikka eikä suurkaupungin kaltaista näkyvyyttä ehkä kannata haikailla, mutta tämä ei estä huippuluokan arkkitehtuurin rakentamista. Tosin Turun hankkeen viimeksi nähdyssä suunnitelmassa konserttitalo oli liitetty niin tiiviisti muuhun kaupalliseen rakentamiseen, että se ei mielestäni lupaa kovin hyvää arkkitehtuurin kannalta ja paikka enimmäkseen maan alla on myös lievästi sanottuna haasteellinen.

'Ikoniarkkitehtuuri' on tietysti riskilaji niin kuin kaikki taide. Ikonia on vaikea tuottaa tarkoituksellisesti; se syntyy, kun rohkea suunnitelma osuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Mainitty Gehry on Bilbaon Guggenheim-museonsa jälkeen (L.A.:n konserttitalo on suunniteltu ennen Bilbaoa, mutta valmistunut jälkeen) kutsuttu kohottamaan yhden sun toisen paikkakunnan profiilia, mutta näistä ei taida seurata sen kummempaa, vaikka rakennukset onnistuneita olisivatkin. Homman uutuusarvo on kadonnut. Parasta tietysti olisi, jos kaupunki panostaisi arkkitehtuurin laatuun systemaattisesti kautta linjan, jolloin harvinaisen täysosuman mahdollisuus olisi suurempi.

Muoks: Jälkisytytyksellä tuli mieleen ikonistatuksen saanut Sydneyn oopperatalo ja varmaan kohtapuoliin ikoniksi päätyvä toinen veden äärelle rakennettu oopperatalo Oslossa. Miten ois konserttitalo rannalla eikä maan alla?

mikko_h kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Tämä ei tule massaliikennettä lainkaan jota näkötorni-ajatus edellyttäisi!

Pieni realiteettien tarkistus tähän väliin: millaista turistiryntäystä oikein odotat näkötorniin? Särkänniemen parkkiongelma johtuu huvipuiston, ei Näsinneulan kävijöistä. En jaksa millään kuvitella, että pelkästään näköalaa pällistelemään tulisi kovin monta ihmistä, jos muut kohteet pysyvät ennallaan.

En tiedä Särkänniemen parkkiongelmista mitään, siellä viareilustani taita olla jo 15 vuotta. Eikä pelkkään näkötorniin voi ajatella samanlaista massaliikennettä kuin Särkänniemessä jossa liikenne on suurimmaksi osaksi huvipuiston varassa, Näsinneula on lähinnä lisuke paikan tarjonnassa. Itse olen sitä mieltä että Turussa näkötorniin olisi jatkuvasti tulossa jonkinasteinen virta vierailuja sen sijaitessa Kakolanmäellä, joka sinänsä on historialtaan ja säilytettävältä rakennuskannaltaankin kiinnostavaa aluetta. Lisäksi paikalta olisi äärimmäisen hyvät näkymät koko keskusta-alueelle, ja tämän lisäksi Ruissaloon, Hirvensaloon ja muualle saaristoon.

Realiteetti Kakolan kohdalla on kuitenkin se, että mäelle on tulossa 1800 ihmisen asuntoalue joka tarkoittaa jo jonkinmoista liikenteellistä infraa asukkaille, vaikka julkinen liikenne on suunniteltu Kakolanmäellä kiertämäänkin. Keskusta-aseman vuoksi ei henkilöautoliikenne ole välttämätön ainakaan keskustassa asioimisen kannalta, mutta katuverkoston pitää tietysti olla kunnossa. Tämä Kakolanmäen asuttaminen rajaa oitis mahdollisuuksia näkötornia ajatellen. Kartasta katsomalla selviää että ainoa selkeä reitti Kakolan nurkille kulkee pitkin Linnankatua. Linnankadulle ei ole mitään mahdollisuutta aikaansaada parkkitilaa, Kakolanmäelle kiemurteleva serpentiini on pysyvä osa Kakolanmäen identiteettiä, eikä sinne voida louhia minkäänlaista pysäköintialuetta. Kaikkialta muualta Kakolaa lähestyttäessä ollaan pikkukaduilla joita reunustaa vanhemmat puutalot! Tälläkin hetkellä Kakolan kaavasta on menossa Puu ja Talo ry:n tekemä valitus! Huolimatta siitä ettei liikenne näkötorniin olisi lähelläkään jotakin Särkänniemen liikennettä, kulku paikalle pitäisi olla helppoa ja selvää, myös bussiliikenteelle, sekä parkkipaikkoja olisi oltava näkötornin välittömässä läheisyydessä. Ei voida kuvitella yleisön kulkevan ensin mäenpäälle jalan, josta pääsisi hissillä torniin.
Aikanaan kaavailtiin Turun uutta musiikkitaloa Kakolanmäelle (jos sitä nyt ylipäänsä rakennetaan mihinkään vähään aikaan). Paikka todettiin jo siinä vaiheessa liikenteellisesti mahdottomaksi. Pitäisin sitä liikenteellisesti mahdottomana näkötorninkin kannalta katsottuna.

Alla kuva Kakolan suunnitelmasta, kuva on kaapattu Arkkitehtitoimisto Helin&Co:n sivuilta ---> http://www.helinco.fi/ vaikeaa tuonne on sijoittaa näkötornia sen vaatiman infran kera.


Tuolla Turun Sanomien kirjoitus Kakolan suunnitelmista noin vuoden takaa: Rinnehissi säilyi asemakaavassa, konserttitalo ei

Konsertti- ja kongressitalon ajateltua sijaintia nykyisellä hämähäkkitontilla pidän kaikinpuolin parhaana! Paikkana se on keskeinen ja antaa mahdollisuuden aivan muista poikkeavaan rakentamis-ratkaisuun. Ikoniarkkitehtuuria taitaa olla maailma pullollaan, jokaiseen makuun, ehkei Turun kannata tähdätä tässä maailmaa kohauttavan korkealle ratkaisujen poikkeuksellisuudessa ja erikoisuudessa sinänsä, erinomainen arkkitehtuuri rittää itselleni

mikko_h kirjoitti:Jonkun sortin mahdollisuus monumentaaliarkkitehtuuriin (joskaan ei ehkä turistiryntäykseen) olisi konserttitalossa. Ääriesimerkki aiheesta lienee Frank Gehryn konserttitalo Los Angelesissa. Talosta tuli kertaheitolla maailmanlaajuinen ikoni kaupungissa, joka on kirjaimellisesti autoilun tappaman keskustan äiti. Turku on tietysti pieni paikka eikä suurkaupungin kaltaista näkyvyyttä ehkä kannata haikailla, mutta tämä ei estä huippuluokan arkkitehtuurin rakentamista. Tosin Turun hankkeen viimeksi nähdyssä suunnitelmassa konserttitalo oli liitetty niin tiiviisti muuhun kaupalliseen rakentamiseen, että se ei mielestäni lupaa kovin hyvää arkkitehtuurin kannalta ja paikka enimmäkseen maan alla on myös lievästi sanottuna haasteellinen.
'Ikoniarkkitehtuuri' on tietysti riskilaji niin kuin kaikki taide. Ikonia on vaikea tuottaa tarkoituksellisesti; se syntyy, kun rohkea suunnitelma osuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Mainitty Gehry on Bilbaon Guggenheim-museonsa jälkeen (L.A.:n konserttitalo on suunniteltu ennen Bilbaoa, mutta valmistunut jälkeen) kutsuttu kohottamaan yhden sun toisen paikkakunnan profiilia, mutta näistä ei taida seurata sen kummempaa, vaikka rakennukset onnistuneita olisivatkin. Homman uutuusarvo on kadonnut. Parasta tietysti olisi, jos kaupunki panostaisi arkkitehtuurin laatuun systemaattisesti kautta linjan, jolloin harvinaisen täysosuman mahdollisuus olisi suurempi.

No hei JEPJEP. Ihan jo pelkästään ajatuksena että käytettäis SUOMESSA 250M€ jonkun konserttitalon pystytykseen.. NEVER.
Helsinkiin tulevan musiikkitalon hinnaksi muodostuu n.140M€. Siihen vielä yli 100M€ lisää... haloo palataas niihin realiteetteihin.
Los Angelesissa ja sen ympäristössä asuu 3x enemmän ihmisiä kuin koko suomessa. Kun mainitset huippuluokan arkkitehtuurista niin ei suomen budjeteilla. Sydneyn oopperatalo maksoi 102M$ rakentaa mutta kyseessä on hinta jo lähes 40 vuotta sitten. Tuon voi jo pikkuhiljaa kertoa 5-10 niin päästään nykymaailman hintoihin. Että palataan takas suomeen ja jätetään nuo suurten maailmojen miettiminen sikseen.

Turku jatkaa Olavi Laisaaren ja grynderien viitoittamalla tiellä. Nyt tällä kertaa on aivan pakko saada nurin kaksi 1800-luvulta olevaa puutaloa sairaalalaajennuksen tieltä. Kuten Kaskenkadun ja Itäisen Pitkäkadun risteyksestä tiedämme, ne puutalot ovat alueen suurin ongelma. Muuten rakennuskanta on viehättävää johdonmukaista perusturkulaista tyyliä...siihen ei 1800-luvun rakennukset sovi sitten millään.

Asiasta kertoo Turun Sanomat 1.5.2009

^ et sitte mitää linkkiä viittiny heittää

Se ei ole se pointti.

Turunmaan sairaalan laajennuksesta, luuranko heitetty, tässä lihat.


Ilmakuva korttelista. Sirkkalankadun ja Kaskenkadun kulmassa on Turunmaan sairaala. Sairaalaan laajennettiin muutama vuosi sitten aivan Kaskenkadun puolella kadunvarressa olevalla matalalla osalla.Sairaalan on ajateltu laajenevan vasemmalla olevalle puutalotontille.


Tässä tämänkertainen palatsi Turussa, joka on joutumassa sairaalan laajennuksen alle


Pihan puolelta


Talo ei ole asuttu. Onko epäeettistä rakentaa sairaalaan laajennus tämän puutalon paikalle, pitäisikö tämä puutalo säilyttää, mitä maksaa tämän puutalon kunnostaminen asuttavaksi, kuka sen maksaa?
Kyllä minusta tämän talon tilalle voidaan rakentaa sairaalan laajennus.
Turun Sanomat aiheesta


panoraama jäi pois aluksi ...

No tietenkin sinun mielestäsi talot voidaan purkaa.
Tuliko mieleen niiden rakennusvuosi ja niiden merkitys kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina.
Ne on tottakai, kuten Turussa yleensäkin

a) päästetty huonoon kuntoon (=ei korjata, voidaan purkaa)
b) Asumattomia (=niitä ei vuokrata asumiseen)

Turun surullinen historia toistaa itseään vuodesta toiseen ja Turussa ei haluta ymmärtää vanhan rakennuskannan merkitystä. Se näkyy kaikessa, esim. Cafe Noirin kaavassakin, joka onneksi kumottiin. Turusta on toden totta purettu arvokkaita palatsimaisia rakennuksia, kuten tiedämme tästäkin ketjusta. Omiin muroihin tässä taas turkulaiset kusevat. Nämä eivät tietysti ole samanlaisia kivitaloja mitä Turusta on aiemmin purettu vaikkapa Uudenmaankadulta tai monista muistakin paikoista. Kulttuurihistorian arvostus on aika vähäistä Turussa.

^ No kuinka kulttuurihistorialliseksi luokittelet tämän puurakennuksen milijöllisesti, katseen vangitsijana ja ohikulkijoille historiasta kertovana elementtinä. Miten se peilaa Turun vuosisataista historiaa entisenä pääkaupunkina ja markkinapaikkana. Ja kuinka se tekee olemassa olollaan Turusta arvokkaamman ja arvostettavamman kaupungin, jos se nyt kovalla rahalla kunnostetaan ja vuokrataan uusille asukkaille. Minusta jokaisen talon kohdalla saa ja tulee pohtia onko se oikeasti arvokas, vai onko se vain hieman vanha.

Talot pitää nähdä kokonaisuuden osana. Turussa vallalla oleva purkuvimma tuhosi aikoinaan paljon, kuten olemme aiemmin todenneet. Sinänsä yksittäiset talot voi aina purkaa yksittäistapauksina. Kysymys onkin siitä, kuinka paljon tällaisia taloja on Turussa ja mitä ne edustavat. Oma vastaukseni on, että Turussa on erittäin vähän arvokasta rakennuskantaa, koska sotien jälkeen kaupunki raiskattiin täysin. Tämä on mielestäni peruste suunnitella sairaalan laajennus siten, että vanha rakennuskanta säilyy. Se, että rakennus on vanha, on nimenomaan suojeluperuste ja se, etttä se on matala ei taas ole sitä ainakaan automaattisesti. Kyse on pohjimmiltaan mielettömästä piittaamattomuudesta, joka Turussa jatkuu vuodesta toiseen. Eikö rakennushistorialla ole mitään arvoa? Olisi kiva tietää milloin puutalo on tarpeeksi arvokas, jotta sen voi tämän palstan uudistusfanaatikkojen mielestä suojella. Aina voidaan sanoa samat lauseet, eli että matalaa (miksi ei saisi olla matalaa, kun Turku ei edes kasva ja muuallekin mahtuu?) tai että kyse on yksittäisistä taloista. Olen varma, että taloista tullaan tekemään suojeluesitys ympäristökeskukselle ja tulen myötävaikuttamaan, että sellainen tehdään.

Kyllä Turku kasvaa, tosin hitaasti, vaan eipä se Helsinkikään niin hirveästi kasva. Turku on huonossa jamassa hajarakentamisen takia ja raitiovaunujen alasajon takia, siinä on hyvää syytä tiivistää ja tuoda reuna-Turkua takaisin kantakaupunkiin. Minä ainakin näen asian niin, että Turun tulevaisuus on vielä pelastettavissa ja sitä myöden tämän kaupungin elämä saa jatkua toivottavasti yhtä suuremmoisena kuin se aikanaan oli, Turun tulee minusta olla aina kehittyvä ja muuttuva kaupunki, eikä missään nimessä mikään puutalojen museo.

Minulle suojeltavien kohteiden tulee edustaa jotain poikkeuksellista tai laajaa kokonaisuutta, jotta sen pakkosäilyttäminen olisi oikeutettua. Ajatellaan asiaa jo ihan taloudelliseltakin kantilta. Kuka sen määrää, kennelle näiden rakennusten ylläpidon maksaminen kuuluu ja tulisiko köyhän Turun kaupungin lunastaa ja rahoittaa nämä museoinnit kuntalaisten kukkarosta? Hyvä ja arvokas kohde saa kyllä varmasti uuden omistajan, koska historialliset miljööt ovat haluttua liiketilaa.

Turulla on jo suojeluksessa puutaloja, alueilla joissa ne liittyvät kokonaisuuteen. Siksi on mielestäni tontin omistajan asia, haluaako hän säilyttää tämän irallisen puutalon. Ja ilmeisesti he ainakin harkitsevat sen säästämistä, koska luonnoksia on tehty useampi ja on hienoa jos he niin tekevät.

Mulle tulee aina sellainen olo, että kun gentleman puhuu Turusta, että hän puhuu kuin jostain kuolleesta kaupungista, jolla ei enää ole muuta tulevaisuutta tai arvoa kuin konservoida 1800-luvun puutaloidylliä ja minä olen todellakin eri mieltä!

Niin, uskon, että mielestäsi 1800-luvun rakennuksilla ei ole mitään arvoa, se ei olisi uusi mielipide Suomessa tai Turussa. Tilanahtaudesta kärsivä Suomi on pakotettu purkamaan 1800-luvun rakennuskantaa, kun mitään muuta vaihtoehtoa ei ole...
Idyllin säilymisestä on Turussa ainakaan turha kantaa huolta. Kaupunki on suurimmaksi osaksi täynnä karmeita DDR-tyyppisiä vantaalaislaatikoita, joten hyvin on "uudistaminen onnistunut".

Voi tätä ainaista vikinää. Et ole vastannut sinulle esitettyihin kysymyksiin, eli oletko todella todella sitä mieltä, että nyt puheena oleva kaunokainen tulisi säilyttää? Tuoko kyseinen rakennus kulttuurihistoriallisesti jotain lisäarvoa Turun kaupunkikuvassa? Miten kyseinen talo tulisi nähdä osana kokonaisuutta? Vaikuttaa hieman siltä, kun ensimmäisen kerran talon purkamisesta taas itkit, että et ollut tarkistanut lainkaan minkälainen kohde kyseessä on ja nyt vain joudut itsepintaisesti jankuttamaan samaa tuhanteen kertaan kuultua mantraa hirvittävästä hävitysvimmasta. Kultturihistoriallisesti tärkeä kohde jne. ovat kivoilta kuulostavia perusteita, joita hoet joka kerta vaikka et tietäisi rakennuksesta mitään. Alkaa uskottavuus kärsimään.

Tuo kadunvarren mörskä on asia erikseen, mutta sisäpihalla jököttävän puutalon purku on vähän harmittavampi asia. Jos oikein muistan, niin kyseessä on tavallista komeampi ja muhkeampi (eli siis harvinaislaatuinen) puutalo, joka taitaa olla hyvin asuttukin yhä. Noh, jos sairaalan on pakko laajentua, niin toivottavasti laajentuisi mahdollisimman korkeana (ja ulkonäöltään korkealaatuisena) ainakin.

Joo kyllä nuo tollaset puutalon rötisköt voidaan hyvin purkaakin ja vielä kun tiedetään että sen tilalle on tulossa sairaala. Niitä sairaaloita kun ei koskaan ole liikaa.
Mitä tulee itse ko taloon niin mun puolesta tuon ihan hyvin saa tuosta heittää menee, tuossa ei ole mitään arvoa eikä se todellakaan ole mitään kulttuurihistoriallista rakennelmaa.
Gentleman82lla taitaa olla jotain taas hampaankolossa.

Kaupunki on suurimmaksi osaksi täynnä karmeita DDR-tyyppisiä vantaalaislaatikoita, joten hyvin on "uudistaminen onnistunut".

Jep jep taas toistan itseäni, ettei täällä PK-seudullakaan nämä talot yhtään sen kauniimpia ole. Jätkä taitaa selittää asioista joista sä et ees tiedä mitään. Liekkö ikinä ees käyny turussa..?
Sitten kun katsot minkälaista tuhoa 2. maailmansota sai aikaan turussa niin ihmekkös että suurin osa 1800-luvulla rakennetuista taloista on maantasalla ja taloja rakennettu niitten tilalle. Toki on niitä myös purettu ja rakennettu tilalle.