Taloforum.fi

Täällä on sellanen ilmapiiri jossa korkeaa rakentamista pidetään junttimaisena. Ei tuohon yhdystorni-kortteliin ole vielä mitään ehdotettu se on vain mun oma visio.

Pohjalaisista ihmisrauniosta en tiedä koska pohjalaisia ei täällä ole. Pohjois-pohjanmaan ja Oulun seudun väestö yleensäkin on halki historian elänyt eri tavalla kuin etelämpänä pohjanmaalla asuvat. Täällä meri ja joki ovat olleet hallitsevassa roolissa. Vielä 1800-luvulla kun Oulu oli maailman suurin tervanvienti satama väestö oli kansainvälistä ja kaupunki oli enemmän yhteydessä ulkomaisiin kaupunkeihin kuin kotimaahan. Englanti oli tärkein kauppakumppani.

Oulu on kasvanut halki historiansa hyvin eritavoin kuin eteläisemmät paikkakunnat. Ihmiset ovat tulleet tänne pohjoisen suomen alueelta. Helsinkiläiset ovat tässä mielessä erilaisia. Kun 1800-luvulla Helsinki alkoi kasvaa lähes tyhjästä, väestö tuli savosta, karjalasta, hämeestä ja turunseudulta, eli joka puolelta, ja tietenkin myös täältä ja lapista.

Muuten allekirjoitan, mutta luulisi että Pohjois-Pohjanmaalla asuvia voi myös kutsua pohjalaisiksi? Lisäksi merellä on ollut vähintäänkin yhtä suuri rooli esim. Kokkolassa (Keski-Pohjanmaa) ja Vaasassa, mutta viitannit 'eteläisillä paikkakunnilla' sisämaan kuntiin. Jokien suuresta merkityksestä myös Etelä-Pohjanmaan asukkaille ei myöskään kannattane kiistellä.

En tiedä asiaa kovin omakohtaisesti. Tuo on paikallista "propagandaa" mitä täällä levitetään. Oulu sitä ja oulu tätä ja oulu vaikka mitä...blaa blaa blaa..mutta ilmeisesti sillä yritetään tehdä eroa perinteisesti maanviljelys valtaisiin alueisiin.

Bauhausin perintöä Oulun seudulla

1919 syntyneeksi lasketun taide ja arkkitehtuuri suuntaus Bauhausin katsotaan olevan pohjana käytännössä kaikelle nykyarkkitetuurille. Walter Gropiuksen ja kumppaneiden jäämistöä tyypillisimmillään edustaa suomessa -60 ja -70 lukujen modernismi. Vaikka taipaleensa alkuvuosikymmeninä Bauhausin edustajat joutuivatkin Hitlerin "mustalle listalle" on heidän henkinen jäämistönsä elänyt näihin päiviin asti. Tässä muutamia esimerkkejä Bauhausin innoittamasta arkkitehtuurista Oulussa.

Pohjankartano. Nykyinen madetojan musiikkilukio karjasillalla.
Kari Virta 1967.









Teatteritalo 1972. Marjatta ja Martti Jaatinen.




Teatteritalo ja pääkirjasto on rakennettu erilliselle saarelle. (Kirjasto 1981. Samat suunnittelijat)




Iltakuva.





Klubitalo 1960. (en löytäny arkkitehdin nimeä mistään)










Valokuvat Oulun kaupungin nettisivuilta. Paitsi "teatteri ja kirjasto" sekä alin kuva Klubitalosta. Ne ovat omia ottamiani.

Toteutuneita ja toteutumattomia rakennuskohteita alkuperäisin piirroksin.

Kaupungintalo ent.Seurahuone. Valmistunut 1887, J. E. Stenbergin piirros vuodelta 1885. Oiva Kallion suunnittelemien muutostöiden yhteydessä rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1920.





Nuoriso-ja kulttuurikeskus NUKU. Ent. Kaupungintalo Ent. Poliisilaitos.
Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman, Wasastjernan piirros v.1893.




Rakennuksessa on nykyään monipuolista kulttuuritoimintaa mm. elokuva, tanssi, nukketeatteri ja valokuvataidetta. Lisäksi erilaisia näyttelytiloja. Poliisilaitoksen ja Poliisivankilan aikaisissa putkatiloissa ovat valokuvien kehityksessä tarvittavat pimiöt. Myös suomen toiseksi laajin elokuvakirjasto sijaitsee rakennuksessa.


Toteutumattomia suunnitelmia.

Theodor Deckerin ehdotus Raatihuoneeksi ja Kaupungintaloksi v.1877.


Suunnitelmassa olisi käytetty pohjana jo olemassa olevaa Franzenin taloa.



Gesellius, Lindgren ja Saarinen voittivat arkkitehtikilpailun kansankirjastoksi 1902. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu.
Maalaus/piirros on yksi heidän monista ehdotuksistaan.



Theodor Höijerin kilpailuehdotus seurahuoneeksi 1883-1884. Kilpailun voitti ensimmäisenä esitelty J. E Stenbergin suunnitelma.

Onpas ollut upeita suunntielmia! Tuo Theodor Deckerin ehdotus Raatihuoneeksi ja Kaupungintaloksi vuodelta 1877 olisi toteutuessaan ollut varmasti yksi koko Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista rakennuksista.

Sitten vähän negatiivisempaa asiaa. Saanen analysoida hieman erästä kuvaa, joka mielestäni kuvaa hyvin suomalaista kaupunkisuunnittelua kuvaavaa Suomi-tautia:



Katsokaa, siinä on kaksi hienoa historiallista taloa. Mutta onko niiden potentiaali kaupunkikuvan rikastuttajina hyödynnetty? Keräävätkö ne ihmisiä ympärilleen? No eivätpä näytä.

Onko joku ihme, etteivät ihmiset viihdy autioilla ja kapeilla kävelykaistoilla autoteiden varrella? Eihän talojen alakerroissa näytä edes olevan mielenkiintoisia liikkeitä tai kahviloita. Katsokaapa oheista kuvaa ja kuvitelkaa siihen seuraavat muutokset:

• Kuvan läpi menevä katu on suljettu autoilta ja muutettu kävelykaduksi. Kadun pinta on päällystetty mielenkiintoa herättävällä tavalla (vrt. esim. Helsingin Keskuskadun tuleva laatoituskuvio).
• Katua on koristeltu jollain tavalla poikkeuksellisesti suunnitelluilla lyhtypylväillä (vrt. esim. Helsingin Elielinaukion lyhtypylväs kuvan oikeassa reunassa), kukkaistutuksilla, ynnä muulla.
• Taloissa toimii kahviloita tai liikkeitä.
• Pimeästä talvesta johtuen talojen julkisivut on ulkovalaistu.

Näyttäisikö yhtään houkuttelevammalta?

Ehdotuksissasi ei ole muuta vikaa kuin tietämättömyys alueen nykyisestä luonteesta. On valitettava tosiasia että historiallinen vanha keskusta toimii nykyään pohjoisen suunnan liikenteen jakana. Tästä kuvasta näkyy millainen rooli 1800-lukulaisella miljööllä nykyisin on. Kuva Tuiraan vieviltä silloilta.


Jos kaupunkisuunnittelussa alettaisiin hyväksyä se ettei henkilöautolla tarvitse aina päästä paikasta paikkaan suorinta tietä voitaisiin nämä historialliset alueet rauhoittaa. Tämä ongelma tuntuu erityisen voimakkaana näissä Oulun kokoisissa kaupungeissa joissa historiallinen vanha keskusta on pieni.

Olen toivonut Helsingistä veturia koko suomen joukkoliikenteen kehitykselle, muttei sielläkään parhaista lähtökohdista huolimatta muutosta näytä juuri tapahtuvan.

Alla olevassa kuvassa on vanhasilta(1924) joka sopisi hyvin yksinään vanhaan ympäristöön. Jos autovirrat pakotettaisiin käyttämään muita siltoja riittäisi tämän sillan kapasiteetti hyvin joukkoliikenteelle. Nyt siltaan tarvitaan viisi kaistaa lisää.

Mitään sellaista ei suunnitelmissa kuitenkaan ole. Paremminkin päinvastoin. Siltaremontissa taidetaan vain lisätä kaistoja.

Iggy.P kirjoitti: Alla olevassa kuvassa on vanhasilta(1924) joka sopisi hyvin yksinään vanhaan ympäristöön. Jos autovirrat pakotettaisiin käyttämään muita siltoja riittäisi tämän sillan kapasiteetti hyvin joukkoliikenteelle. Nyt siltaan tarvitaan viisi kaistaa lisää. Mitään sellaista ei suunnitelmissa kuitenkaan ole. Paremminkin päinvastoin. Siltaremontissa taidetaan vain lisätä kaistoja.

Itse asiassa kyseinen silta on remontin valmistuessa vain ja ainoastaan bussien sekä kevyen liikenteen käytössä. Autoilijat ohjataan Lyseon kulman liittymästä leveämmälle sillalle, jonka oikean kaistan liikenne väistää joukkoliikennesillan liikennettä. Edes jotain positiivista.

(Postaan tässä samalla vähän harmautta lokakuun kunniaksi...)

Jatkossa Torikatua jurraavat mennen tullen Limingantullin suunnan dösät. Heinäpää semi-urban flatscape.


Menneen maailman talo Puistokadun päässä.


Sadenäkymä Hollihaan narkkipuiston yli keskustaan. Kuusiluodon lukion jugendpyramidi pröystäilee.


Kuusiluoto 1800-, 1900-luku
Perinteinen suomalaisten merimiesten ja käsityöläisten puukaupunkimiljöö. Alueen ensimmäinen asemakaava 1825 J.A. Ehrenström ja C.L.Engel. Nykyisestä rakennuskannasta noin kolmannes on 1800-luvulta. Alue tuhoutui osittain II maailmansodan pommituksissa, ja sitä on myöhemmin täydennysrakennettu useilla eri vuosikymmenillä. (Arkkitehtuurin opaskartta, Oulu)

Kuusiluodon kattoja Oulun yliopiston tiloista Maunonkadulta. Ylläoleva Hollihaka-kuva on otettu vasemmalla puiden takaa pilkottavasta harmaasta funkkistalosta.


90 astetta edellisestä myötäpäivään. Kiikelin rakennuksia ja teatteri etualalla, Tuiraa taustalla.


Sunnuntaimasiksen kruunaa Rajakylä, 7 km päästä keskustasta sijaitseva lähiö Kontula-tyyppisine massiivilamelleineen.

CCCP kirjoitti:Eikä siellä ole mielestäni kaupunkiin olennaisesti kuuluvia kahviloitakaan paljon, juottoloita(eli räkälöitä) sitäkin enemmän.

Tämä väittämä ei pidä paikkaansa. Keskustasta löytyy kyllä kahviloita ihan kohtuullisesti. Niitä on myös tulossa kokoajan lisää. Mm.Otto Karhin puistosta tullaan purkamaan makkarakioski hienomman ravintolan tieltä. Luvassa on myös kesäterassi. Ja hallituskadulle avattiin juuri uusi kahvila-konditoria Mazarine.

Kahdessa ensimmäisessä kuvassa kahvilat Rotuaariaukiolta: Bisketti ja Katri Antell-kahvila. Molemmissa on kesäisin terassit.





Kahvila konditoria Provence hallituskadulla. Kesällä kadulla on muutama pöytä.


Äskettäin avatusta Konditoria Mazarinestä löytyy myös kahvilaosa. Nämä kaksi sijaitsevat lähekkäin Hallituskadulla. Mahdollisesta kesäterassista ei ole tietoa.



Bar&Cafe tyylisiä paikkoja on myös muutama. Otto.K samannimisen puiston laidalla.


Hemingways Rotuaarilla.



Lisäksi heinäpäässä on 50-lukulais tyylinen kahvila Pöönä.



Varsinaisista baareista sun muista en osaa sanoa mitään sillä en itse käytä ollenkaan alkoholia. Kantani koko alkoholikulttuuria kohtaan on hiljaisen vastustava. Sama koskee niin "eurooppalaista" kuin suomalaistakin alkoholin käyttöä. Kummastakin on usein seurauksena alkoholiriippuvuus- alkoholismi.

Sen sijaan näissä kahviloissa viihdyn oikein hyvin. Hemingways ja Bisketti ovat oikein hienoja. Ne toimivat Walter Thomen piirtämän jugend-linnan kivijalassa, eikä muistakaan ole pahaa sanottavaa.

Itse toivoisin Oulun keskustalta eniten laajenemista. Nykyisen ydinkeskustan edustuskelpoinen osa on harmillisen pieni.

Matkakeskus toisi toteutuessaan lisää elämää myös keskustan toiselle laidalle. Lisäksi sillä olisi huomattava vaikutus Oulun kaupunkimaisuuteen, koska se sulkisi hallituskadun kokonaan kaupungin "sisäiseksi" kaduksi.

Tietoa korkeimman hallinto-oikeuden matkakeskuspäätöksestä saadaan kuitenkin odottaa ainakin kevättalveen asti jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

Löytyyhän tuolta noita kahviloita, kunhan vaan jaksaa katsella. Eikä se määrä vaan se laatu. Tuo Bisketti on äärimmäisen mukava paikka . Siellä on tullut joskus vietettyä piiiitkään...

Ootteko katselleet alppilan havainnekuvia? Näyttäis siltä että se 12-kerroksinen olisi korvattu matalalla kerrostalolla.

Katselin asemakaavaa jo joskus keväällä ja ihmettelin, että minne se kauan kaivattu toweri on hävinnyt. Ei kyllä yllättänyt yhtään. Tämä on Oulu ja täällä hallitaan kyllä kellarirakentaminen, mutta ei osata hyödyntää ilmatilaa...

Täällä on hiljattain otettu käyttöön bussiliikenteen reaaliaikaiset aikataulunäytöt. Onhan se hyvää edistystä, mutta olisi kuitenkin jo aika alkaa tapahtua jotain ihan muutakin kun ottaa huomioon että esim. viime vuonna kaupunki tahkosi voittoa 55milj. euroa.


Joukkoliikennekatu työmaa.



Usein kaupungit ovat ylpeitä joukkoliikenteestään. Niin myös täällä.

Linja-auto aiheinen baari isokadulla .

http://www.oula.fi

Oonkin saanu oman nimikko-osotteen... (oikea nimeni on Oula)

Tuo linkkibaari on kyllä siistin näkönen millonkohan Helsinkiin tulee samanlainen mutta metrokuvioilla.

Kuvia tältä päivältä