Taloforum.fi

Klazu kirjoitti:Mitä tulee Helsingin arkkitehtuurin "voimakkaisiin kerrostumiin" niin ole iloinen, että pystyt ko. kaupungista sellaista löytämään. Itse pidän ko. kaupunkia arkkitehtuuriltaan keskimäärin hirvittävän rumana, kuten tyypillistä suomalaiskaupunkia (poikkeuksiakin on). Mielipiteeni on ehkä sivistymättömän juntti, mutta perustuu omaan mieltymykseeni. Voisiko jopa olla, että maailmalla asuminen ja paljon matkustelu olisi avannut silmäni näkemään monenlaisia tyylejä ja siten pitämään perinteistä suomalaista kaupunkia sangen rumana? En tiedä, mutta Iggy varmaan pystyy kertomaan minulle itsestäni tässäkin asiassa.

Jos mielipiteesi todellakin perustuu omaan mieltymykseesi, kuten sanot, niin silloin Helsingin luulisi olevan hyvinkin lähellä sydäntäsi, koska tunnut pitävän Berliinistä. Näillä kaupungeilla nimittäin on aika huomattaviakin tyylillisiä yhtäläisyyksiä: molemmat ovat ensinnäkin melko nuoria kaupunkeja joiden vanhat keskustat ovat 1800-luvun alun uusklassismia. Berliinin vanhan keskustan, Unter den Lindenin, huomattavimmat rakennukset suunnitteli Karl Friedrich Schinkel, Helsingin vastaava vanha ydin on Senaatintori, joka on niin ikään saman aikakauden ja saman koulukunnan saksalaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin käsialaa. Oliko Schinkel sitten mielestäsi niin paljon Engeliä parempi? Oliko hän todellisuudessa parempi ollenkaan? Vai peräti huonompi. Vai voiko heitä ylipäätään asettaa paremmuusjärjetykseen?
Se on jokatapauksessa totta että Engelin päätyö, Helsingin tuomiokirkko, toteutui, toisin kuin suuri osa Schinkelin luomuksista. Tässä mielessä Engel oli huomattavasti Schinkeliä onnekkaampi. Tosin Engelkin olisi varmasti saksalaisena arkkitehtina mieluummin toteuttanut töitään Berliinissä kuin Helsingissä, mutta tekeekö se Helsingistä jotenkin perustavan laatuisesti huonon? Ei tietenkään, Helsingin vanha keskusta on aivan tuon aikaista eurooppalaista huipputasoa. Sitä ei voi kiistää.

Toisekseen molemmat kaupungit rakentuivat suurimmaksi osaksi tämän jäkeen, suuren teollistumisaallon aikana, 1800-luvun loppupuolella, ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Väittäisin ettei esimerkiksi Helsingin uusrenessanssiarkkitehtuuri ole mitenkään kelvotonta. Sitäpaitsi tuon ajan Helsingissä toimineet arkkitehdit olivat usein ulkomaalaisia, tai ulkomailla oppinsa saaneita. Tukholman merkitystä/kykyä opettaa noita tuon ajan arkkitehteja ei liene viisasta vähätellä.

Kolmas selkeä kerrostuma Helsinkiin tulee jugend-ajan vanhoista kaupunkikorttelista. Jugend nousi käsitykseni mukaan Helsingissä huomattavasti suurempaan roolin kuin Berliinissä, joten tässä on selkeämpi tyylillinen ero kaupunkien välillä. Mutta miksi tämäkään olisi jotenkin Helsinkiä huonontava asia. Saksalainen wienerjugend on klassisvaikutteisena ehkä jopa värittömämpää kuin kokeileva ja identiteettiään etsivä suomalainen jugend. Minusta Helsingin jugend-arkkitehtuuri on todella mielenkiintoista, vaikkakin toisinaan hieman kömpelöä. Tykkään kalevala , susi , lepakko, orava, yms koristeaiheista joita Helsingin tuon aikakauden kortteleista löytää vaikka millä mitalla.

Näiden lisäksi itsenäisyytemme ajan ensimmäinen arkkitehtuurin tyylisuuntaus eli ns.20-luvun klassismi muovasi Helsinkiä erityisen voimakkaasti, ja loi myös selkeän kerrostuman. Tuon ajan korkeista kivimuureista voi tietenkin pitää tai olla pitämättä, mutta erityisesti Berliiniä fanittavalle niidenkään ei luulisi olevan tyylillinen kauhistus koska klassismista kuitenkin on kyse. Berliiniin suunniteltiin sitäpaitsi massiivisia klassistisia rakennuksia vielä lähes pari vuosikymmentä tuon ajan jälkeenkin, joten kyllä molemmat kaupungit ovat hyvin sidoksissa tuohon kyseiseen tyylisuuntaukseen, muutoinkin kuin vanhojen keskustojen osalta. Helsinki oli siirtyessään funktionalismiin 1930-luvulla jopa tyylillisesti edellä Berliiniä, tosin funktionalismi oli syntynyt Saksassa, ei kylläkään Berliinissä.

Sitten funkis, jota tuossa jo vähän sivusinkin. Siitä riittänee se että Berliini on hyvin ylpeä Alvar Aallon sinne suunnittelemista rakennuksista. Aallon nimi mainitaan joka kerran kun Berliinissä puhutaan funktionalismista. Jopa suositun "matkaoppaana arkkitehti" dokumenttisarjan Berliinin osiossa, (ei ole suomalaisten tekemä sarja, vaan matkaoppaana oleva arkkitehti on ranskalainen) mainitaan vain pari Berliiniä rakentanutta funkisarkkitehtia: Mies van der Rohe ja Alvar Aalto. Alvarin Helsinkiin suunnittelemia rakennuksia ei tarvinne erikseen mainita?

Joten kummastelen erittäin suuresti sitä kuinka voit pitää Berliiniä "kauniina" ja Helsinkiä "rumana" kaupunkina, koska ne ovat rakennustaiteellisesti niin lähellä toisiaan. Tämän lisäksi Berliinin keskeisimmät alueet tuhoutuivat sodassa täysin, Helsingin säästyessä pahimmilta vaurioilta ovelan ilmapuolustuksen ansiosta - luulisi olevan aika merkittävä asia. Helsinki on myös toisin kuin Berliini, merikaupunki. Helsingin kaupunkikorttelit on rakennettu mereen työtyvälle kallioiselle niemelle kun Berliinin vastaavat tasaiselle pellolle pienen ja matalan joen varrelle. On tietenkin makuasia kumpi on parempi maasto kaupungin paikaksi, mutta väittäisin kuitenkin monien ihmisten arvostavan enemmän merellisyyttä ja korkeusvaihteluita kuin pannukakkumaista sijaintia tasangolla hyvien vesireittien puuttuessa.

Ps.Kiovan uudesta arkkitehtuurista on juttua mm. täällä: http://forum.skyscraperpage.com/showthread.php?t=114215

Klazu, oletko koskaan käynyt esim. Kallion Torkkelinmäellä tai Karhupuistossa? Kallio on kyllä pääasiallisesti arkkitehtoonisesti varsinkin Siltasaarenkadun ja linjojen osalta melko rumaa, mutta sieltä löytyy aidosti kivoja paikkoja.

Eira, Punavuori ja Ullanlinna ovatkin sitten aivan eri juttu.

Iggy oli täysin oikeassa, kun hän mainitsi Helsingin arkkitehtuurin koostuvan erilaisista historiallisisista kerrostumista. Jos katsoo esimerkiksi joidekin kantakaupungin kaupunginosien pääasiallista rakennusaikaa

Senaatintori: 1800-luvun puolenväli
Kruununhaka: 1800-luvun loppu
Punavuori, Ullanlinna, Eira: 1900-luvun alkupuoli
Töölö: lähes täysin yhtenäisesti 1920-30 -lukua
Vallila: 1930-50 -lukua
Ruoholahti: 1990-luku

Keskeisimpiä kaupunginosia kuten Kluuvia ja Kamppia on turha mainita, koska ne ovat melkoisia sekasikiöitä sisältäen vähän kaikkea.

Hyvää vastinetta Helsingin torpedointiin!
Helsingissä on rumaa ja sitten on kaunistakin. Kannattaa muistaa, että harva kaupunki näyttää kauniilta suomalaisessa loskap*skassa. Yllä tuli hyvin esiin Hgin kerrostumia. Omaa väriä tuovat vielä mm. Suomelinna ja muut saaret ja mainiot puukaupunginosat, esim Käpylässä. Omia suosikkejani on Katajanokka, joka yhtenäisenä Jugend-alueena on kansainvälisestikin merkittävä. Lisäksi suomalaisittain merkittävää, mm.Saarista ja Aaltoa sekoittava, toimistorakentamista Keskuskadulla. Ja jokainen Kalliota kiertänyt tietää, etä helmiäkin sieltä löytyy. Helsingin kantakaupungin vahvuuksia on monet eri rakennustyylit, kerrostumat, merellisyys ja värit (vrt. esim. Pariisin harmaus).

Kalliossa hienoa on sen suuruus ja omaleimainen boheemisuus. Ja suurin osa Kalliosta on, Klazu, jugendia ja 30-lukua.

HS kirjoitti:Musiikkitalon kohtalo riippuu urakkatarjouksesta

Musiikkitalon kohtalo riippuu urakkatarjouksesta

Havainnekuva Musiikkitalosta Sanomatalosta katsottuna.

Helsingin musiikkitalon kohtalo on jälleen vaakalaudalla maanantaina, kun kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontuu päättämään, hyväksyykö se rakennusyhtiö SRV Viitosten urakkatarjouksen.

Tarkoituksena on päättää, voidaanko talo rakentaa ehdotetulla hinnalla. SRV:n edellisen urakkatarjouksen hintalappu oli 124 miljoonaa euroa.

Johtava asiantuntija Tuomo Hahl Senaatti-kiinteistöistä ennakoi, että urakan hinta laskee aiemmasta tarjouksesta. Hahlin mukaan laadusta tai tiloista ei kuitenkaan tingitä.

Musiikkitalon valmistuminen on lykkääntynyt jo moneen otteeseen, mutta valtavassa kuopassa Eduskuntataloa vastapäätä tehdään edelleen pohjarakennustöitä.

Hahlin mukaan rakennus valmistuu Töölönlahdelle aikaisintaan kesällä 2011.

Kunhan hoitaisivat edes sen kuopan nopeasti siitä kuntoon.

mtv3.fi kirjoitti:Musiikkitalon hallitus hyväksyi urakkatarjouksen
Julkaistu 07.04.2008 16:14 (päivitetty 16:43)

Musiikkitalon rakentaminen edistyy. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon hallitus on hyväksynyt SRV Viitosten urakkatarjouksen. SRV:n hintalappu talolle on 90,5 miljoonaa euroa.

Hintaehdotus putosi viimesyksyiseen tarjoukseen verrattuna. SRV:n edellisen urakkatarjouksen loppusumma oli 124 miljoonaa euroa.

Musiikkitalon hallitus suosittaa, että valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio tekisivät päätökset omalta osaltaan rakennustöiden aloittamisesta. Tavoitteena on, että rakennuttamispäätös tehtäisiin ja urakkasopimukset allekirjoitettaisiin toukokuun loppuun mennessä. Siten rakentamistyöt voitaisiin aloittaa ensi syksynä.

MTV:n Uutisten saamien tietojen mukaan Yle olisi tulossa takaisin hankkeeseen.

Musiikkitalon valmistuminen on aiemmin lykkääntynyt jo moneen otteeseen. Nykyarvion mukaan Musiikkitalo valmistuu aikaisintaan kesällä 2011.

(MTV3-STT)

Mulle on kyllä yllätys, että tuossa aiemmassa tarjouksessa oli noin paljon ilmaa. Jos sitä hemmetin kuoppaa ei olisi kaivettu niin mun puolesta ois saanu jäädä rakentamatta kokonaan. Nyt toivon, että rakentavat asap. Mielenkiintoista nähdä millainen tuosta Finlandiapuistosta tulee, kun sinne on tulossa vissiinkin ainakin nämä musiikkitalo ja UPM:n pääkonttori. Jos siitä halutaan tehdä Helsinkiläisten olohuone tai muuta vastaavaa niin mielestäni sinne pitäisi rakentaa mahdollisimman paljon suuria massoja vetäviä tiloja ja toimintoja eikä tuollaisia suljettuja/hyvin rajoitetulle ihmisryhmälle tarkoitettuja bunkkereita. Tuleehan sinne tietysti se Pekka Niskan tanssitalo (mun mielestä tuo uudistettu versio näyttää todella hyvältä) ja toivon mukaan myös keskustakirjasto, josta itse toivoisin Helsingille todellista arkkitehtonista maamerkkiä.

Valitan, etten pysty järkevemämmin itseäni ilmaisemaan:

tajuttoman ruma talo. Ja puoliksi hyödytön, ellei Finlandia-taloa muuteta kokonaan kokouskäyttöön. Noin rumassa talossa on parasta oltava sellainen akustiikka, että jopa minun viulunsoittoni kuulostaa enkelten laululta.

^ Helvetin rumahan se on - ei siitä pääse mihinkään. Piste i:n päälle olisi, jos siihen harmaalle betoniaukiolle musiikkitalon eteen siirrettäisiin oman kansallisen puolijumalamme Mannerheimin patsas. Sen lähemmäksi neuvostotyyliä Suomessa tuskin voitaisiin päästä. Toivotaan nyt sitten, että ne maksimissaan muutamat tuhannet etuoikeutetut, jotka noita tiloja tulevat käyttämään, ottavat kaiken ilon irti 140 miljoonan euron puitteistaan.

Kun näitä ooppera- ja musiikkitaloja rakennetaan julkisen vallan rahoituksella, niin miksi sitten ei yhtä avokätisesti rahoiteta myös muunlaisia viihde-estradeja? Olympiastadion on nähnyt parhaat päivänsä ja siellä ei enää koskaan tullaan järjestämään mitään merkittäviä arvokisoja. Tampereen monitoimihalle taas pitää etsiä yksityinen rahoittaja. Nämä estradit sentään tuottaisivat viihdettä huomattavasti suuremmalle joukolle. En voi olla ajattelematta sitä pyhää yhteyttä päättäjien ja oopperan yms. harrastajien välillä. Taitaa seillä musiikitalon kuopan pohjalla rypeä "oma lehmä".

Kulttuuria pitää kyllä mielestäni tukea, mutta ei näin avokätisesti. Jos tuote on sellainen, ettei se toimi markkinaehtoisesti vaan tukien varassa niin onhan se ristiriitaista ja järjetöntä, koska se tarkoittaa, että ihmisten (veron maksajat) pitää maksaa sellaisen palvelun tuottamisesta, joka ei kiinnosta heitä ja jota he eivät halua. Ja sitten tämä tuote pitää vielä tarjoilla hopealautaselta lähes tyhjille katsomoille.

YLE kirjoitti:Päätös Musiikkitalon rahoituksesta lykkääntyy yhä

Päätös Helsingin Musiikkitalon rahoituksesta siirtyy. Valtion odotettiin ottavan keskiviikkona omalta osaltaan kantaa Töölönlahdenlle rakennettavan Musiikkitalon kohtaloon. Ennakkotietojen mukaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan piti ratkaista Sibelius-Akatemian vuokrasopimukseen liittyvät kysymykset.
Sibelius-Akatemian lähteminen Musiikkitalohankkeseen on ratkaisevaa koko rakennushankkeen kannalta. Yleisradio tekee oman päätöksensä Musiikkitalosta vasta kun Sibelius-Akatemian vuokrasopimuksesta on valtion päätös. Helsingin kaupunki on jo päättänyt olla mukana hankkeessa.

Valtionneuvoston raha-asianvaliokunta käsittelee ylimääräisessä istunnossaan asian vielä tämän viikon aikana. YLEn hallitus käsittelee asian ensi tiistaiaamuna istunnossaan, jonka jälkeen Musiikkitaloyhtiö tekee rakentamisesta lopullisen päätöksen.

Musikkitalon kustannukset nousivat aiemmasta kustannusarviosta yli 30 miljoonalla eurolla 140 miljoonaan euroon. Kustannusnousun takia osakkaat joutuvat tekemään uudet päätökset omasta osallistumisestaan.

YLE Uutiset

Musiikkitalosta on nyt sitten mustaa valkoisella. Vasurit äänestivät musiikkitaloa vastaan, muuten meni läpi. Töölönlahden autio maisema alkaa siis täydentyä hyvin pian ja omasta mielestäni tylsä näkymä Kallioon ja Kaisaniemeen jää historiaan...

http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uu ... ntent5BE11

Hallintoneuvosto hyväksyi YLE:n osuuden musiikkitaloon
18.06.2008



Yleisradion hallintoneuvosto on vahvistanut YLE:n hallituksen päätöksen musiikkitaloon osallistumisesta.

Hallintoneuvosto äänesti asiasta tänään.

Osallistuminen hyväksyttiin äänin 18-2.

Yleisradion hallitus päätti eilen pitkän pohdinnan jälkeen osallistua musiikkitalon rakentamiseen.

Aiemmin YLE ilmoitti irtaantuvansa hankkeesta kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi.

Nyt tehtyyn päätökseen vaikutti valtion viime viikolla tekemä päätös, jonka mukaan se sitoutuu lunastamaan YLE:n 26 prosentin osuuden musiikkitalosta vuoteen 2016 mennessä, mikäli YLE ei löydä osuudelleen ostajaa siihen mennessä.

Musiikkitalon tämänhetkinen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa.

Yleisradion arvioitu vuosittainen kustannus talosta on lähes 3,5 miljoonaa euroa.

-Gentleman82- kirjoitti: Töölönlahden autio maisema alkaa siis täydentyä hyvin pian ja omasta mielestäni tylsä näkymä Kallioon ja Kaisaniemeen jää historiaan...

[/quote]

Mun mielestä näkymä Kallioon ei ole tylsä. Arkkitehti Arne Nevanlinna valitteli kanssa, että jotkut ovat näkevinään jotain arkkitehtoonisesti hienoa kerroksellisuutta katsellessaan Mannerheimintieltä Kallioon, mutta itse piti sitä bullshittinä ja että näkymä on vain yksinkertaisesti harvinaisen ruma. Onhan siinä vasemmalla tietysti silmää enemmän miellyttävä Etu-Töölö, mutta kyllä kaupunki sellaisenkin alueen kuin Kallio tarvitsee, tuo se sen verran särmää ja monimuotoisuutta kaupunkiin. Ja etenkin Toisen linjan 50-luvun tornitalot muodostavat mielestäni ihan kivan silhuetin maisemaan.

Tiettyhän Kallio on rosoinen ja rumakin. Ehkä on parempi, että näkymät paremmalta puolelta Töölönlahtea sinne tilkitään, niin ei tarvi töölöläistenkään edes muistaa, että east sidekin on siellä jossain olemassa. Tai, ehkä olis parempi purkaa koko Kallio, niin ei tarttis ollenkaan sietää huonompaa väkeä kaupungissa, vaan kaikki voitaisiin sulkea lähiöihin.

Ei vaan, hyvähän se on, että Töölönlahdella alkaa vihdoin jo jotain tapahtua. Varsinkin Finlandiatalon takaa - jossa kaupungin parhaalla (rakentamattomalla) paikalla on vain parkkikenttä ja joku hiekkakenttä, missä kerran vuodessa on sirkus - alue on aika onneton.

Musiikkitalon montulla alkaa vihdoin tapahtua kunnolla. Siellä on lähipäivinä yhteensä neljä torninosturia. Oonkin jo puolitoista vuotta säännöllisesti ottanut kuvan talteen tuosta montun web-kamerasta timelapsea varten.
Tältä näytti toukokuussa 2007:
http://i114.photobucket.com/albums/n260 ... 06/2-1.jpg
Ja tämä on tältä päivältä:
http://i114.photobucket.com/albums/n260 ... 06/185.jpg

Hesarin uutinen
http://tinyurl.com/3owefy

Janne_H kirjoitti:Musiikkitalon montulla alkaa vihdoin tapahtua kunnolla. Siellä on lähipäivinä yhteensä neljä torninosturia. Oonkin jo puolitoista vuotta säännöllisesti ottanut kuvan talteen

Ah, nosturit, ne elävän kaupungin merkki.

Mutta hieno idea toi webcamkuvien tallentaminen. Tulee varmasti hieno video. Kuinka usein oot ottanut? Kerran päivässä, kerran viikossa..?

zeizei kirjoitti:

Janne_H kirjoitti:Musiikkitalon montulla alkaa vihdoin tapahtua kunnolla. Siellä on lähipäivinä yhteensä neljä torninosturia. Oonkin jo puolitoista vuotta säännöllisesti ottanut kuvan talteen

Ah, nosturit, ne elävän kaupungin merkki.

Mutta hieno idea toi webcamkuvien tallentaminen. Tulee varmasti hieno video. Kuinka usein oot ottanut? Kerran päivässä, kerran viikossa..?

Säännöllisen epäsäännöllisesti. Joskus joka päivä kun on muistanut, joskus on ollut viikon väli. Harmi että joku tyhmä on mennyt vähäsen kääntelee sanomatalossa tuota kameraa kolmesti 16 kuukauden aikana.

Itse en ihan ymmärrä, miksi paikalle on pystytetty noinkin korkea nosturi - itse rakennuksestahan tulee matala laatikko? Toki muiden nostureiden läsnäolo pakottaa jokaisen olemaan toistaan korkeampi, mutta silti vähän pisti ihmetyttämään.