Taloforum.fi

Kantti kirjoitti: En tunne Åbo Akademin ja Åbo Akademin säätiön keskinäisiä sidoksia mutta oletan että nämä ovat keskenään läheisessä sukulaisuus-suhteessa. Eiköhän Åbo Akademin säätiö ole perustettu juuri tukemaan ruotsinkielisen Åbo Akademin toimintaa? Näin olen kuvitellut ja luulen muidenkin turkulaisten ajattelevan samoin.

Juu on, mutta asiaa on sittemmin vähän mutkistanut juurikin se, että säätiön omaisuusmassa on niin suuri, aivan eri kertaluokassa kuin minkään muun vastaavan Suomessa, jolloin se herättää näitä kiinteistösijoitusintressejä. Säätiö siis omistaa edellä mainittujen lisäksi mm. KOP-kolmion, Kultatalon ja muita liikerakennuksia Turun keskustassa, eli hyvin paljon muutakin kuin ÅA:n toimitiloja. (Helsingin yliopiston opiskelijakunnalla on vähän samaa ongelmaa, eli historiallisen sattuman kautta iso kiinteistöomaisuus, jota hallinnoi "aikuiset" niin, että opiskelijakunnalla on ollut kaikennäköisiä omaan toimintaan liittymättömiä bisneksiä.)

ÅA:n historiahan on sillä tavalla poikkeuksellinen, että se perustettiin välittömästi Venäjän vallasta pääsemisen jälkeen vuonna 1918 ensimmäisenä yliopistona Helsingin ulkopuolella, ja se valtiollistettiin vasta 1981, eli yksityisellä rahoituksella on pitkät perinteet. Ruotsinkielinen raha on pitänyt suomenruotsalaisen kulttuurin linnakkeen, eli oman yliopiston, tukemista asianaan. Säätiölle on testamentattu isoja suomenruotsalaisia omaisuuksia jne. Myöhemmin perustettujen suomenkielisten yliopistojen tilanne on tässä suhteessa erilainen, varsinkin toisen maailmansodan jälkeen perustettujen, jotka aloittivat suoraan valtion laitoksina.

Turun yliopisto alkaa rakentamaan laajennustiloja Kupittaalle, Lemminkäisenkadulle. Kiinteistö Oy Teutorin rakentajaksi on valikoitunut Lemminkäinen. Schauman Arkkitehdit Oy suunnittelee. Toimitaloon tulee Turun yliopiston tutkimus- ja opetustiloja. Rakennettavalta tontilta purettiin betonielementtitalo, ilmeisesti 70-luvulta. Uudisrakennus sijoittuu arkkitehti Helge Ranckenin suunnitteleman tehdasrakennuksen (vuodelta 1891) ja vuonna 1941 rakennetun talon väliin.


http://www.schaumanarch.fi/ajankohtaise ... kko_menu=1

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/112 ... upittaalle

Edit: hieman lisää faktaa

Rauno Puolimatka, joka on eräs turkulaisista kiinteistösijoittajista myi joitakin vuosia sitten KOP-kolmion Åbo Akademin säätiölle joka laittoi rakennuksen aika perusteelliseen remonttii, julkisivu mm. uusittiin tässä yhteydessä täysin. Rakennus on nyt komeassa kunnossa ja aikanaan kiistelty - Turun rumimmaksi rakennukseksikin muutamia kertoja äänestetty - talo kuuluu siihen kiihkeän kaupunkikuvan muuttumisen jaksoon joiden joukosta poimin KOP-kolmion Turun arvorakennusten joukkoon, huolimatta siitä että olen sitä myös pitänyt joskus rumana.

Kultatalon muutostyöt valmistuivat juuri noin kuukausi sitten ja sisäosiltaan se muuttui totaalisesti, julkisivultaan ei mitenkään.
Tarkoitukseni on ollut juuri kehua nimenomaan Åbo Akademin säätiön ja suomenruotsalaisen rahan merkitystä Turun kaupunkinäkymässä verrattuna muihin kiinteistösijoittajiin. Eroa on vähän niinkuin yöllä ja päivällä. Ei tule mieleen tapausta jossa Åbo Akademin säätiön tekemisistä olisi noussut suurta kohua ja protestimielenosoituksia toisin kuin monen muun kiinteistösijoittajan kehtityssuunnitelmien kohdalla. Kiinnostavana verrokkina Senaattikiinteistöt joiden tarkoituksena oli pystyttää Kakolanmäki taloja täyteen kunnes kaupunki otti ohjakset käsiinsä ja kilpailutti Kakokanmäen. Nyt siitä on tämän seurauksena tulossa aikas hyvä! Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksen ns. makkaratehtaan tontin puutalot ovat lahonneet paikallaan tyhjinä toistakymmentä vuotta, tarkoituksena on ollut ja on kai edelleen rakentaa paikalle mahdollisimman suuri asuinkerrostalo ja vetää rahat kassaan. Kaupunkikuva ei ole Senaattikiinteistölle mikään argumentti. Ainakaan Turussa.

Tällaisia vertailuja tulee väkisinkin tehtyä katsellessa Åbo Akademin säätiön tekemää kiinteistökehitystyötä, siinä on niiiiiiiiiiiiiiin selvä asenne-ero huolimatta siitä että muutkin kiinteistösijoittajatkin ehkä ovat vähän kääntymässä parempaan suuntaan. Tässä vuodatuksessa voin samaan syssyyn nostaa jalustalle Benito Casagranden joka puolestaan ei ole varsinaisesti kiinteistösijoittaja vaan arkkitehti, vaikka kiinteistöjä omistaakin. Vähätorin nykyiseen hienoon intiimiin ilmeeseen Casagrande on myös osaltaan merkittävästi vaikuttanut. Casagrande hankki kauan sitten omistukseensa ns. Ingmanin talon joka oli synkeässä purkuvalmiissa kunnossa ja korjasi sen suoranaiseksi helmeksi toimistonsa käyttöön ja muiksi liiketiloiksi. Viimeisen urotyönsä Casagrande teki Läntisen Rantakadun ja Kauppiaskadun kulmauksessa oleviin noin 100 vuotta vanhoihin rakennuksiin, jotka osti hallintaansa keskinkertaisen kähmintäkohun jälkeen tehdyssä tarjouskilpailussa. Benito Casagrandella näyttää aina olevan mielessään synnyinkaupunkinsa historia ja ilme ryhtyessään jotakin tekemään, ei hän otaksuttavasti omalla kustannuksellaan näitä rakennuksia kunnostele mutta rahanteko ei ole hänen lähtökohtansa ja tässä on se tärkeä ero.

Kritiikkiä tulee paljon, se on tärkeää ja monesti ansaittua, sillä on ohjaavaa vaikutusta. Kehuja ei aina jakseta antaa samalla aktiviteetilla, joten tässä kun aihetta mielestäni tähän on, sen myös mielelläni suon oikeille tahoille.

Kantti kirjoitti:Ei tule mieleen tapausta jossa Åbo Akademin säätiön tekemisistä olisi noussut suurta kohua ja protestimielenosoituksia toisin kuin monen muun kiinteistösijoittajan kehtityssuunnitelmien kohdalla.

Säätiö potkaisi Kultatalosta vanhoja vuokralaisia pois aika ronskilla kädellä ja siitä oli valitusta, mutta juu, eiväthän nämä koske kovin laajoja kansanosia. ÅA:n sisällä säätiön toiminnasta on sitten erinäköisiä mielipiteitä. Kiinteistöjen korjaamisessa ei varmaan sinänsä ole valittamista, enemmänkin ehkä rahankäytön prioriteeteissa.

hmikko kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Ei tule mieleen tapausta jossa Åbo Akademin säätiön tekemisistä olisi noussut suurta kohua ja protestimielenosoituksia toisin kuin monen muun kiinteistösijoittajan kehtityssuunnitelmien kohdalla.

Säätiö potkaisi Kultatalosta vanhoja vuokralaisia pois aika ronskilla kädellä ja siitä oli valitusta, mutta juu, eiväthän nämä koske kovin laajoja kansanosia. ÅA:n sisällä säätiön toiminnasta on sitten erinäköisiä mielipiteitä. Kiinteistöjen korjaamisessa ei varmaan sinänsä ole valittamista, enemmänkin ehkä rahankäytön prioriteeteissa.

Säätiöllä oli Osuuspankin kanssa vuokrasopimus kiinteistöstä. Sopimuksen päätyttyä ajallaan aloitettiin remontti. Osuuspankki taas vuokrasi tilat yrityksille. Närää oli herättänyt ilmeisesti remontoitujen tilojen kallistuneet vuokrat.

Lisäksi toteasin tuohon aiempaan, että ei ÅA:n yksityinen asema ole missään nimessä poikeuksellinen. Turun yliopisto oli aina vuoteen 1974 asti täysin yksityinen yliopisto ja tätä perinnettä jatkaa nyt Turun yliopistosäätiö, joka kerää yksityistä rahaa Turun yliopistolle. Esimerkiksi nykyisen Yliopistomäen (Vesilinnanmäki) kampus on rakennettu täysin yksityisin varoin. Ja kyllä sitä kiinteistöomaisuutta löytyy myös aidan suomenkieliseltä puolelta.

Enkä nyt lähtisi tekemään mitään hätiköityjä johtopäätöksiä kielipolitiikan ja rakentamisen välillä. En näe niille oikeastaan mitään yhteistä tekijää. Totuushan on se, että raha ei haise ja sen virtausta ei äidinkieli pahemmin muuta. Lisäksi ÅA:lla (ja sen säätiöllä) on niin vankka ja perinteinen asema Turussa, että mistään suomalaiset vastaan suomenruotsalaiset on edes turha puhua. Menee ehkä hieman foliohattuosastolle.

Darre kirjoitti: Enkä nyt lähtisi tekemään mitään hätiköityjä johtopäätöksiä kielipolitiikan ja rakentamisen välillä.

En mitään tämmöistä tarkoittanut vihjatakaan ja toki olen tietoinen siitä, että Turun yliopisto on lähes yhtä vanha kuin ÅA ja myöhään valtiollistettu. Joskus kun viimeksi näin numeroita, Turun yliopistosäätiön omaisuus oli alle kymmenesosa Stiftelsen för ÅA:n omaisuudesta, mutta juu, varoja on kerätty. Kappalemääräisesti Suomen yliopistoista iso enemmistö on perustettu toisen maailmansodan jälkeen. Niiden tausta on aika erilainen ja liittyy aluepolitiikkaan ja muuhun.

Olen siis itse työskennellyt joitakin pätkiä Åbo Akademissa ja taikinointi säätiön kanssa on tullut sitä kautta jonkin verran tutuksi, vaikka omalta osaltani ei mitään henkilökohtaisia apurahoja olekaan ollut ojassa. Se, mihin tässä tarkoitin kommentoida oli, että ÅA ja säätiö on syytä pitää erillään kun puhutaan rakennusten omistajasta ja rakennuttajasta. Toinen, mihin usein törmää, on se oletus, että ÅA:n toiminnan rahoitus olisi rikkaan säätiön ansiosta jotenkin paremmissa kantimissa kuin muiden yliopistojen ja apurahojen tms. saaminen siksi helpompaa. Totuus ei ole ihan näin ruusuinen.

Totean edelleen että oman kommenttini kärki on kohdistunut juuri ÅA säätiön hankkimiin kiinteistöihin ja miten se niihin suhtautuu, millaisia kiinteistöjä se hankkii hallintaansa ja mitä se niillä tekee. En varsinaisesti hae tällä vastakkainasettelua suomalainen kiinteistöraha/ruotsinsuomalainen kiinteistöraha, eikä minua suoranaisesti kosketa ÅA säätiön sisällä käydyt väännöt, käytän vain silmiäni todetakseni mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu kaupunkinäkymässä ja katukuvassa. Tässä ÅA säätiön suorittamat toimenpiteet vain näyttävät tavallisen kaduntallaajan silmillä katsottuna poikkeavan positiivisesti - vieläpä huomattavasti - suomalaisen rahan tekemään kiinteistökehitykseen verraten.

Noin vuosi sitten kiinteistöneuvos Heikki Vaiste hankki omistukseensa Nordean Turun pääkonttorirakennuksen Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmasta, hän on kertonut harkitsevansa tämän alunperin Säästöpankin rakennuksen julkisivun palauttamista alkuperäiseen asuunsa.

Torinkulman arvotalo saatetaan palauttaa alkuperäiseen asuun
Omistajaa vaihtanut arvorakennus Turun kauppatorin kulmalla saatetaan tulevaisuudessa riisua tummasta lasikatteestaan. Parhaiten Nordean Turun pääkonttorista tunnetun rakennuksen osti kiinteistöneuvos Heikki Vaiste 15 miljoonalla eurolla.
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj möi maanantaina Turun keskustassa sijaitsevan toimistotalon noin 15 miljoonalla eurolla kiinteistöneuvos Heikki Vaisteelle.

Myyty kiinteistö sijaitsee Kauppatorin laidalla, osoitteessa Kauppiaskatu 9 B. Vuokrattavalta pinta-alaltaan noin 7 300 neliön kiinteistössä on toimistotilojen lisäksi liiketiloja, mm. Nordean Turun pääkonttori. Vaisteen mukaan Nordea on kiinteistössä jatkossakin mieluisa vuokralainen.
- Niillä tiedoilla, mitä minulla on, niin Nordea pysyy siinä ja toivon että pysyy jatkossakin. Rahamaailmahan pyörittää tämänkin seutukunnan yritys- ja yksityiselämää.

Rakennus saatetaan riisua rumasta lasikatteestaan. Kiinteistöneuvos Heikki Vaiste väläytteli YLE Turun Radion haastattelussa tummalla lasiverhouksella peitetyn arvorakennuksen palauttamista alkuperäiseen asuunsa.
- Kyllä se varmaan mahdollista on, mutta ei se ole ihan etupellossa. Mutta kyllä se on vähän mielessä ollut, että saatettaisiin se alkuperäiseen asuun, mutta meidän täytyy sitä vähän odottaa, pyöritteli Vaiste.

Pelkkä lasilevyjen poistaminen ei riittäisi, vaan koko rakennuksen julkisivu olisi perattava läpi, eikä kyseessä olisi halpa hanke.
- On aivan selvä, että julkisivusta täytyy luita myöten ottaa löysät pois ja rakentaa se uusiksi, eli se on eri askarrus, pohdiskeli kiinteistöneuvos. Vaiste kertoo kaupan motiiviksi kotiseuturakkauden, ja mainitsee taannoin restauroimansa Helmi-hotellin Turun linja-autoaseman kupeessa.
- Se vaatii enemmän uskontoa kuin taloutta!

http://yle.fi/uutiset/torinkulman_arvot ... un/2013408

Tässä kuva rakennuksesta sen alkuperäisessa asussa
Tällaiset kannanotot paikallisilta kiinteistönomistajilta antavat toivoa paremmasta ja Vaisteella on pieni mutta hieno näyttö asenteestaan Hotelli Helmen tapauksessa. Ennen poliisilaitoksen käytössä ollut ns. ykköspiirin poliisiasema putkatiloineen linja-autoaseman vieressä, muuttui hienolla tavalla hotelliksi. Erittäin kaunis funkkisrakennus jossa hotellin lisäksi on ravintola ja apteekki, on osa alueen erikoista kokonaisuutta jossa Hotelli Helmen lisäksi on linja-autoasemarakennus ja hesburger ruhtinaan Heikki Salmelaisen oikealla tavalla (minun mielestäni) korjauttama entinen huoltoasemarakennus.

Toivoa siis on!
Päinvastaisen esimerkin taas antaa konsuli Jukka Vihanto joka olisi lanannut Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olevan tonttinsa sileäksi muista kuin kulmassa olevasta Bassin rakennuksesta. Onneksi kello on jo lyönyt niin paljon ettei tämä enää Turussa aikanaan normaali käytäntö enää onnistunut ja Café Noirin talo säästyi, eikä Vihannon kaavailemaa lasipintaista älytalomastodonttia hyväksytty. Kummatkin tontilla olevat puutalot puolestaan menevät.

Jos Vaisteen suunnittelema Säästöpankin talon julkisivun renovointi tapahtuu, kohoaa hänen merkityksensä myös erinäisiä pykäliä Turun kaupunkikuvan vaalijana. Tällaista kehitystä suuri osa turkulaisista odottaa kieli pitkällä - juuri tällaiselle paikalle kauppatorin viereen!

Kehitystä tapahtuu pienin askelin, kaksi eteen yksi taakse.

Kyllä kiitos, kannatan projektia täysin.

Miksei sellaiset tahot kuten Museovirasto tue noin kaupunkikuvallisesti tärkeää hanketta? Tuon talon raiskaus on ollut paljon suurempi ympäristörikos kuin uudet rakennukset vanhojen tilalle.

RV kirjoitti:Miksei sellaiset tahot kuten Museovirasto tue noin kaupunkikuvallisesti tärkeää hanketta? Tuon talon raiskaus on ollut paljon suurempi ympäristörikos kuin uudet rakennukset vanhojen tilalle.

Tottakai Museovirasto tukee tärkeänä pitämäänsä kaupunkikuvaa ja on jatkuvasti mukana tämän tapaisisa muutoksissa, se ei kuitenkaan voi antaa määräyksiä. Omistaja ja kaavoittaja päättävät mitä tapahtuu, Museovirasto on vain asiantuntijan ja kannanottajan asemassa, helposti ohitettavissa, kuten monet esimerkit ovat osoittaneet jo siitä saakka kun arvorakennuksista tehtiin Turun historiallisen museon toimesta luettelo 1950 -luvulla. Toki Museoviraston kannalla on ollut ja on merkitystä, Turussa on kuitenkin helppo havaita monet kohteet joissa sen kanta on ollut vain kärpäsen surinaa.
Merkityksellistä kaupunkikuvan kannalta on ennenkaikkea se miten kiinteistöjen/tonttien omistajat havahtuvat siihen mitä tämän kaupunkikuvan kanssa tekevät, tuetaanko kaupungin omaleimaista ilmettä ja vanhan kaupungin rakennuksissa näkyvää historiaa vai nakerretaanko omia kasvoja koko ajan lisää. Pysyvyys on yhtä tärkeää kuin muutos, Suomessa tällainen ajattelu on vielä kovin ohutta.

Museoviraston sivuilta löytyy seuraavaa tietoa avustuksista:

Museovirasto jakaa vuosittain entistämisavustuksia valtakunnallisesti merkittävien,
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. Avustuksia
myönnetään ensisijaisesti rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden
kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta.
http://www.nba.fi/fi/avustukset/rakennu ... avustukset

Tässä muuten lista Turun rakennussuojelulain (498/2010) nojalla suojelluista taloista vuoden 2011 lopussa ympäristöministeriön mukaan:
Turku Ent. Observatorio
Turku Ent. Wäinö Aaltosen kotitalo, Vanha Kakskerrantie 34
Turku Ingmanin talo, Linnankatu 3
Turku Eerikinkatu 13-17, Ruotsalainen teatteri
Turku Kaupunginkirjaston rakennukset, Läntinen rantakatu 1, Linnankatu 2
Turku Kärsämäen koulu, Kärsämäentie 46
Turku Prinkkalan kartano, Brinkhallintie 414
Turku Solinin vierasmaja, hirvensalo VAR
Turku Rakuunatorppa, Vapparintie 395
Turku Synagoga, Brahenkatu 17 a
Turku Turun Rautateollisuus Oy:n tehdasrakennukset, Jokikatu 14
Turku Villa Ekman, Hirvensalo
Turku Villa Erstan, Kakskerta
Turku Villa Palmroos, Hirvensalo
Turku Villa Solin, Katariinantie 5
Turku Villa Staffans, Kakskerta
Turku Villa Waren, Ruissalo


Jos joku ihmettelee, niin listalla ei ole Turun linnat ja muut historialliset kohteet, koska ne on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Lisäksi listalla ei ole asemakaavalailla suojellut kohteet, kuten Kakola. Kaavoituksessa Turussa ja Varsinais-Suomessa VS:n maakuntamuseo ja Turun museokeskus toimivat käsittääkseni lausunnonantajana ja rakennusperinteen asiantuntijana.

hmikko kirjoitti:En mitään tämmöistä tarkoittanut vihjatakaan ja toki olen tietoinen siitä, että Turun yliopisto on lähes yhtä vanha kuin ÅA ja myöhään valtiollistettu. Joskus kun viimeksi näin numeroita, Turun yliopistosäätiön omaisuus oli alle kymmenesosa Stiftelsen för ÅA:n omaisuudesta, mutta juu, varoja on kerätty.

Tämä on toki aivan totta. Onhan tuo ÅA:n säätiön kiinteistöomaisuus aika kunnioitettavaa. Jos totta puhutaan, niin en edes tarkalleen tiedä mitä kaikkea se omistaa.

Linnanfältin uusi kaavaehdotus pyörii ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöydillä.
Uudessa kaavaehdotuksessa oli havainnekuva alueen massoittelusta. Kivan oloista ja tiivistä puukaupunkia tiedossa.



Turkulaisen uutinen: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/112 ... tuhannelle

julexi kirjoitti:Linnanfältin uusi kaavaehdotus pyörii ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöydillä.
Uudessa kaavaehdotuksessa oli havainnekuva alueen massoittelusta. Kivan oloista ja tiivistä puukaupunkia tiedossa.

Näyttää oikein hyvältä ja alueelle sopivalta. Tässä videossa on pieni pätkä jossa mennään juuri tämän Linnanfältin läpi, kuka tunnistaa
http://www.youtube.com/watch?v=C-VmHCMOm3c&feature=plcp

En ole aivan samoilla linjoilla. En ymmärrä tätä korttelin tuhoamista enkä yksittäisten puutalojen purkua, varsinkin kun alueelle rakennetaan vastaavaa tilalle.

Darre kirjoitti:En ole aivan samoilla linjoilla. En ymmärrä tätä korttelin tuhoamista enkä yksittäisten puutalojen purkua, varsinkin kun alueelle rakennetaan vastaavaa tilalle.

Ei tuolta olla purkamassa muuta kuin vanha teollisuushalli. Vanhat puutalot tullaan kaikki peruskorjaamaan tai ainakin säilyttämään julkisivut. Uudet rakennukset tulevat lähes kaikki nykyiselle joutomaalle, jota alueella on paljon.