Taloforum.fi

Kantti kirjoitti:

henkka kirjoitti: Ja toivottavasti säästetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tehdasrakennuksia, ettei käy kuin Tampellassa.

Aaaaa.. hieno alue lähellä ydinkeskustaa. Todentotta tulee välittömästi mieleen miten osataan, ja ennen kaikkea halutaan, pitää alueen rakentamisessa mukana ja osana vanha industrial-henki, jonka omasta mielestä selviönä tulisi olla identifioimassa paikkaa!

Upea tehtaanomistajan patruunapalatsi! Onko kaupungin omistuksessa ja millaisessa käytössä?

Lielahden kartano kuului Metsä Boardille, jolta kaupunki osti alueen. Voi olla kaupungin omistuksessa, nykyisestä käytöstä en tiedä. Joitain alueella olevia rakennuksia on myyty: http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/2 ... -000-euroa

henkka kirjoitti:Lielahden kartano kuului Metsä Boardille, jolta kaupunki osti alueen. Voi olla kaupungin omistuksessa, nykyisestä käytöstä en tiedä. Joitain alueella olevia rakennuksia on myyty: http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/2 ... -000-euroa

Tuossa Tamperelaisen artikkelikuvassa on eri rakennus. Tarkoitin tätä punatiilikaunokaista!? http://binged.it/1Fa2fC4

Kantti kirjoitti:

henkka kirjoitti:Lielahden kartano kuului Metsä Boardille, jolta kaupunki osti alueen. Voi olla kaupungin omistuksessa, nykyisestä käytöstä en tiedä. Joitain alueella olevia rakennuksia on myyty: http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/2 ... -000-euroa

Tuossa Tamperelaisen artikkelikuvassa on eri rakennus. Tarkoitin tätä punatiilikaunokaista!? http://binged.it/1Fa2fC4

Tiedän mitä tarkoitit, siksi siinä lukeekin että "joitain rakennuksia".

Tullin alueen yleissuunnitelma on valmistunut ja esitelty. Alue on siis rautatieaseman ja Tampere-talon välissä, rajautuen about Jyväsakylään menevään rataan etelässä ja pohjoisessa Itsenäisyydenkatuun (tulevaan ratikkakatuun). Vaihtoehtoja on kaksi, joista molemmat sisältävät ihan mukavan määrän torneja alueelle, eli kyllä Tullin alueesta on muodostumassa se Tampereen cluster .. Mikään ei ole Hornyä korkeampi, joka nyt on hyvä ja huono juttu. Ehkä se 100 metrinen odottaa ensiksi tämän clusterin muodostumista ja sittenhän on helpompaa ja perustellumpaa lähteä vielä korkeammalle .. Sisältää myös talojen korotuksia.


VE1


VE2


VE1 (sisältää mm 1x20krs 2x16krs, 1x14krs, 4x12krs)


VE2 (1x20krs, 3x16krs, 3x12krs)

Ottaisin kumman tahansa.

^ Äkkiseltään olisin ykkösen kannalla siksi, että siinä jätetään nykyinen pienten korttelien rakenne ennalleen. Kakkosessa Tullintorin sisältävästä ja sen naapurikorttelista eteläpuolella tehdää isompia. Nykyisellään tuolla on minusta juuri jalakulkijan kannalta hyvää suomalaisittain harvinaiset pienet korttelit ja kapeat kadut, vaikka tietysti tällä hetkellä on parkkitalon seinää ja muuta.

Yleissuunnitelman luonnosvaiheen suunnitelmat ovat nyt myös nähtävillä ja niistä voi jättää mielipiteensä kirjaamoon.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/proje ... nalue.html

Molemmissa vaihtoehdoissa on muuten jätetty pois Pinninkadun varren pysäköintitalon paikalle tulossa ollut puisto. Olisihan se ollut Tullin alueen keskuspuisto mutta tuntui kuitenkin olevan jotenkin väärässä paikassa.

Särkänniemi/Onkiniemi -alueen yleissuunnitelman edistymistä käsitellään maanantain kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa ja liittestä löytyy yleissuunnitelmalle kaksi vaihtoehtoa, joissa molemmissa on Tampereen oma High Line pohjoisella Paasikiventien sillalla. Molemmissa olisi täydennysrakentamista 20 000 k-m2.

Mielestäni paremmassa kakkosvaihtoehdossa Paasikivenkaduksi muuttuva Paasikiventie on hidaskatu, joka mahdollistaa kevyenliikenteen kannalta Mustalahden sataman liittymisen muuhun kaupunkirakenteeseen. Lisäksi kakkosvaihtoehdossa on Näsijärven rannassa kulkeva kevyenliikenteen silta.

Vaihtoehto 1



Vaihtoehto 2


Särkänniemen yleissuunnitelma

Ei nyt varsinaisia visioita, mutta hieman katsausta menneisyyteen, minkälaisia rakennuksia voisi olla vieläkin Tampereella, mikäli vaan eivät olisi päättäjät olleet täysiä idiootteja.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194988 ... a+nyt.html

Tuo Laukontorin talo ehkä henkilökohtaisesti harmittaa eniten, koska olisi todella komea kokonaisuus edelleen, jos ei tuo yksi talo rumentaisi tuota nykyistä rivistöä.

(Nykytilanne: https://www.google.fi/maps/@61.495121,2 ... 312!8i6656)

Xerdoz kirjoitti:Ei nyt varsinaisia visioita, mutta hieman katsausta menneisyyteen, minkälaisia rakennuksia voisi olla vieläkin Tampereella, mikäli vaan eivät olisi päättäjät olleet täysiä idiootteja.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194988 ... a+nyt.html

Tuo Laukontorin talo ehkä henkilökohtaisesti harmittaa eniten, koska olisi todella komea kokonaisuus edelleen, jos ei tuo yksi talo rumentaisi tuota nykyistä rivistöä.

Hyvin toteutettu vertailu kuvista!

Onhan se niin, että itkuksi aina lähes pistää tuollaisia katsoessa ja tehdessä vertailuja siitä mitä purettiin ja mitä saatiinkaan tilalle! Kaikissa isoimmissa kaupungeissa on tämä sama syvää kiukuttavaa pettymysta aiheuttava asetelma.

Nykynäkövinkkelistä tuntuu täysin käsittämättömältä, että edes seurakunta ei vuonna 68 tunnistanut Luterilaista rukoushuonetta ehdottomasti säilytettäväksi merkkirakennukseksi. Melkein kuin Turussa olisi purettu Mikaelinkirkko. Kertoo aika paljon jutussa mainitusta vauhtisokeudesta. Rakennussuojelu oli tietysti vielä tuolloinkin alkutekijöissään.

Xerdoz kirjoitti:Ei nyt varsinaisia visioita, mutta hieman katsausta menneisyyteen, minkälaisia rakennuksia voisi olla vieläkin Tampereella, mikäli vaan eivät olisi päättäjät olleet täysiä idiootteja.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194988 ... a+nyt.html

Tuo Laukontorin talo ehkä henkilökohtaisesti harmittaa eniten, koska olisi todella komea kokonaisuus edelleen, jos ei tuo yksi talo rumentaisi tuota nykyistä rivistöä.

Nyt kyllä seuraa itkupotkuraivari, kaikki neljä jäsentä huitoo kattoa kohti.

Siis mitä vittua noiden pöllöjen päässä on 50/60-luvulla mahtanut pyöriä kun ovat purkaneet ihan perhanan kauniita kohteita noiden laatikoiden edestä!?

Pitäisi perustaa jokin Simon Wiesenthal -tyyppinen instanssi, kaivaa mahdolliset elossa olevat syylliset esiin ja antaa kevyellä kenttäoikeudenkäynnillä tunti turpaan, iästä viis!
Että ottaa ohimoon..

Seurakuntarakennus oli upea, ja sen purkaminen käsittämätöntä. Tampereellehan tosissaan haluttiin muuten rakentaa muistaakseni 43-kerroksinen talo 50-60-lukujen taitteessa... Saisivat kaivaa sen suunnitelman esiin.

erk75 kirjoitti:Siis mitä vittua noiden pöllöjen päässä on 50/60-luvulla mahtanut pyöriä kun ovat purkaneet ihan perhanan kauniita kohteita noiden laatikoiden edestä!?

Sen enempää rakennussuojelua väheksymättä niiden pölöjen päässä on pyörinyt niiden kauniiden koristeiden perhanan kalliit korjauskustannukset niiden tullessa käyttöikänsä päähän, valtavan kalliit remontit rakennuksen saattamiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia, sekä vanhan, pari kolme kerrosta korkean rakennuksen tonttitehokkuus samaan aikaan kun naapuritontin omistaja pystyi vuokraamaan uutta, suurempaa taloaan kovemmalla neliöhinnalla murto-osalla ylläpitokustannuksista. Ja tietysti 50-60 luvulla jugend tai uusrenesanssi näytti vähän kulahtaneelta kitchiltä, jolla ei vielä ollut minkäänlaista historiallista arvoa, vaan korkeintaan saksalaisvaikutteisesta kansallisromantiikasta ammentavan nationalistisen paatoksen painolasti vain hetki natsien tappion jälkeen.

Vertaa vaikka siihen kiivaaseen vastustukseen mitä syntyy, kun harvoja säilyneitä alkuperäissisustuksia (vaikkapa keittiökalusteita) yritetään suojella 60-70-lukujen lähiötaloissa.

Tietysti omistajilla olisi suonut olevan vähän enemmän arkkitehtonista kunnianhimoa uusien rakennusten kanssa, mutta se on sitten kokonaan oma asiansa. Ja elettiinhän toisaalta aikaa, jolloin ihan kaikesta oli pula, ja rakennukset tehtiin siitä tavarasta mitä sattui olemaan saatavilla.

Yhdyn edelliseen, mutta seurakuntarakennus oli sen verran upea, että sen purkaminen on samanlainen häpeä kuin Uspenskin kappelin tai Senaatintorin viereisen Jugendpalatsin, tai Turun keskustan peltipäällyste 20-luvun taloon...

Itse olisin kyllä mahdollisuuksien mukaan korjauttanut sekä sulattanut vanhat rakennukset uusiin, kuten silloin paikoin tehtiin.

Tämä keskustelu tuli mieleeni käydessäni äskettäin Budapestissä. Kiertoajelun infossa ohjeistettiin kiinnittämään erityistä huomiota Andrássy út:n varrella olevien rakennusten yksityiskohtiin.

arkkinikkari kirjoitti: Sen enempää rakennussuojelua väheksymättä niiden pölöjen päässä on pyörinyt niiden kauniiden koristeiden perhanan kalliit korjauskustannukset niiden tullessa käyttöikänsä päähän, valtavan kalliit remontit rakennuksen saattamiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia, sekä vanhan, pari kolme kerrosta korkean rakennuksen tonttitehokkuus samaan aikaan kun naapuritontin omistaja pystyi vuokraamaan uutta, suurempaa taloaan kovemmalla neliöhinnalla murto-osalla ylläpitokustannuksista.

Nyt haastan riitaa, mutta minusta tuntuu, että nykyään kaiken voi perustella kvasitieteellisellä teknis-taloudellisella jargonilla höystetyillä argumenteilla, jotka sitten usein palkitaan pisteillä, koska teksti on yleisen suuntauksen mukaista.

Toisin sanoen olen vilpittömän iloinen, että vaikka entinen Unkarin sosialistitasavalta tuskin on pyörinyt rahoissaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeen - tai edes sitä ennen - siellä tehty toisenlaisia päätöksiä vanhan arkkitehtuurin suhteen.

Mutta tosiasssa

arkkinikkari kirjoitti: 50-60 luvulla jugend tai uusrenesanssi näytti vähän kulahtaneelta kitchiltä, jolla ei vielä ollut minkäänlaista historiallista arvoa.

tämä on hyvä kiteytys problematiikasta.

Lisäksi

arkkinikkari kirjoitti:omistajilla olisi suonut olevan vähän enemmän arkkitehtonista kunnianhimoa uusien rakennusten kanssa,

tästä ei voi kuin olla samaa mieltä. Tämä riivaa koko maata, ei vain Tamperetta eikä ole valitettavasti mikään uusi asia. No, se keskustelu kuuluu toiseen ketjuun.

arkkinikkari kirjoitti:Vertaa vaikka siihen kiivaaseen vastustukseen mitä syntyy, kun harvoja säilyneitä alkuperäissisustuksia (vaikkapa keittiökalusteita) yritetään suojella 60-70-lukujen lähiötaloissa.

Näin on, mutta sillä erotuksella, että niistä 60-70 -lukujen lähiötalojen keittiöistä voi käsistään kätevä mittakirvesmies tehdä replikoita pienellä vaivalla ja rahalla. Juu, ei ole alkuperäistä, mutta kuitenkin. Joka tapauksessa kokonaisten rakennusten rakentaminen vanhaa mukaillen on ihan toinen juttu. Kyllä niitäkin tehdään muualla maailmassa, mutta jotakin palanutta kirkkoa lukuunottamatta ei tule Suomesta mieleen vastaavaa esimerkkiä.