Taloforum.fi

grendy kirjoitti:Hmm.. en nyt mikään ton ekan suunnitelman suurin fanikaan ollut mutta tosta uudesta ainakin tulee erittäin tylsä ja nukuttava olo .. Mitenkähän näiden projektien kanssa oikein pelataan todellisuudessa kun yhtäkkiä vaihtuu arkkitehtitoimisto ja ulkonäkö on aivan täysin erilainen? Mun mielestä outoja tälläset arkkitehtitoimiston vaihdot, kun moni ihminen kuitenkin luo sen kannatan/en kannata mielipiteensä sen ekan esityksen perusteella että tykkääkö ne siitä projektista vai ei.

Juu eipä ole tosiaan mikään kovin mielenkiintoinen tämä uusi versio. Uskoisin, että ulkonäön muuttuminen johtuu puhtaasti siitä, että alkuperäinen suunnitelma oli ehkä kuitenkin liian "kokeileva".

grendy kirjoitti:Hmm.. en nyt mikään ton ekan suunnitelman suurin fanikaan ollut mutta tosta uudesta ainakin tulee erittäin tylsä ja nukuttava olo .. Mitenkähän näiden projektien kanssa oikein pelataan todellisuudessa kun yhtäkkiä vaihtuu arkkitehtitoimisto ja ulkonäkö on aivan täysin erilainen? Mun mielestä outoja tälläset arkkitehtitoimiston vaihdot, kun moni ihminen kuitenkin luo sen kannatan/en kannata mielipiteensä sen ekan esityksen perusteella että tykkääkö ne siitä projektista vai ei.

Tuossa kävi ilmeisesti niin että kun päätettiin "yhdistää" nämä kaksi suunnittelun alla olevaa korttelia yhdeksi kokonaisuudeksi, mukaan otettiin kolmas arkkitehtitoimisto. Eli tällähetkellä tätä kokonaisuutta työstää kolme toimistoa. Yksikään ei ole pudonnut siitä pois. Kolmannen toimiston mukaan tulo saattoi johtua osittain myös Ideaparkin suunnitelmien julkaisusta, sillä heti sen jälkeen tätä projektia alettiin kiirehtiä.

Noiden kuvien perusteella suunnitelmissa ei ole mitään tyyliä. Rakennettavissa kortteleissa on monia vanhoja kivitaloja, joten jos meinattaisiin luoda oikeasti hyvän näköistä kaupunkia, pitäisi uudisrakentaminen tehdä niiden hengessä. Nyt siitä ollaan kaukana. Tämä olisi juuri sellainen projekti mihin olisi hyvä vaikuttaa järkevällä valittamisella, mutta kun ei. Kallioparkin vastaiseen adressiin nimiä keräävät hankkeen vastustajat ovat täysin eri linjoilla koko keskustasuunnitelmasta. Heidän mielestään keskustaan ei saisi rakentaa mitään isoa. Lopputulos onkin sitten tässä. Juupas eipäs väittely päättyy todennäköisesti siihen että hankkeen puolustajat voittavat ja rakentavat tämän näköistä jälkeä ilman että rakennusten ulkonäköä on kukaan toivonut muutettavan.

Välkkylän opiskelijakylään on suunnitteilla 12-kerroksinen torni. Alue sijaitsee parin kilometrin päässä keskustasta nelostien varressa aika ankeassa paikassa.


Toivotaan, että kaava menee läpi eikä käy kuten näille:

Kaleva 30.3.2009 kirjoitti:Hullunkurisilla ideoilla ei ole hintalappua, kun mietitään erilaisia vetonauloja. Oulun ympäristössä miljoonakeksinnöistä osa on toteutunut, osa jäänyt ideatasolle, niille nauretaan tai ne ovat jopa jatkokehittyneet. Parhaillaan puhuttaa liikemies Toivo Sukarin suunnitelmat Kiiminkiin nousevasta Titanic-laivasta. Idea kuulostaa välillä liiankin kunnianhimoiselta ja jakaa mielipiteitä.
Uusimpana käänteenä turkulainen yritys Hassumaa Oy väittää Sukarin varastaneen idean heiltä. Toivo Sukaria odottaa markkinaoikeus, mikäli Titanic-konsepti ei muutu.

Jos laiva ei rantaudukaan kuivalle maalle, Oulun seutua vaivaa edelleen vetonaulan puuttuminen. Toki suuria rakennelmia on suunniteltu kautta aikojen ja niiden toimivuudesta on kiistelty. Siinä lienee syy, että ne ovat jääneet vain ajatukseksi.
Oulunsalon pellolle kaavailtiin Polar Electro -yrityksen pääkonttoria 30 metriä korkeaan kristallipalloon. Monumentti jäi vain paperille, koska sen nähtiin hallitsevan liikaa ympäristön kokonaisuutta. Myös pallo muotona on hyvin tavallinen maailman rakennuksissa.
"Jos se olisi mukaillut luonnon muotoja, asiasta olisi ehkä keskusteltu enemmän myönteisessä mielessä", rakennusvalvontaviraston kaupunkityökuvan käsittelyssä istunut tarkistusarkkitehti Esa Kauppi kertoo.

Mielikuvitus on näkynyt myös muissa suuruudenhullulta vaikuttavissa keksinnöissä. Oulun Klubitalon katolle kaavailtiin vuosia sitten ellipsin muotoista palloa, johon olisi istutettu rehevä koivumetsä lampineen ja saunoineen. Asia kuitenkin kuopattiin. Kattotasanteen asemakaavoitus odottaa edelleen rakentamista - tosin ei koivuja.
Ja kuinka kävi Torinrannan ja Nallikarin välille vedettävän köysiradan? Visio sai osakseen keskustelua, mutta Oulun Matkailun entisen toimitusjohtaja Heikki Kähärän idea jäi kehittelyasteelle. "Tänä päivänä en pidä köysirataa yhtään hulluna ajatuksena kun puhutaan ekologisuudesta. Tällaisia on vuoristomaisemissa, mutta miksei tasamaallekin kävisi ilmaan nostettu raideliikenne", Kauppi toteaa.

Vuokatin ympärivuotiselle hiihtoputkelle sen sijaan naurettiin, vaikka nyt yli kymmenen vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen, Kajaaniin suunnitellaan lisänä autojen kylmätestaushallia. Hiihtoputkiakin on avautunut Vuokatin jälkeen myös muualle maailmaan
Hullunkurisia luovia miljoonaideoita riittää, mutta monikaan niistä ei ole toteutunut. Jos Ouluun lopulta tehdään jokin uusi näyttävä monumentti, vaatii se todellista luovuutta.

"Arkkitehtinä luonnollisesti puollan omaleimaisuutta. Täältä puuttuuvat korkeat maamerkit ja wow-arkkitehtuuri. Esimerkiksi Oulun seudun rantamaisemaan voisi sopia korkeampiakin rakennuksia", Kauppi kertoo.

Toisaalta Oulusta löytyy jo valmiita valtteja.
"Oulun tulee pysyä Oulun näköisenä. Mutta kyllä Oulussa on vetonauloja jo ennestään. Esimerkiksi Alvar Aallon asemakaava Toivoniemessä, Suisto, voimalaitos ja Raatti. Maisemat ovat olleet aina postikorteissa, mistä nykyään taas toripoliisi kiistelee", kertoo Kauppi.

Oisko vähän eri luokkaa kuin joku snadi vesivoimala tai pari 50-luvun taloa?

Pisti silmään tuo "jos se olisi mukaillut luonnon muotoja". Löytyykö luonnosta sitten enemmän neliskanttisia laatikoita kuin pyöreitä muotoja?

Näinpä... Täytyy sanoa, että onpahan tuolla rakennusviraston tyypillä ankea kuva suomalaisesta luonnosta, jos kerran alueen arkkitehtuuri peilaa sitä. Onhan se harmi, jos jokin rakennus poikkeaisi siitä luonnonkauniista elementtilaatikkoviidakosta. Tuossa Oulunsalossa tosin taitaa olla hieman parempaa arkkitehtuuria, mutta näin kärjistetysti.

Kaiken maailman tekosyitä sitä pitää keksiäkin, jotta Suomen arkkitehtuuri jatkaisi nykyisessä alennustilassaan. Ei auta, vaikka jokin yritys omilla rahoillaan on valmis kohottamaan alueen imagoa ja tekemään sinne jotakin tavallisesta poikkeavaa. Mua ei haittaa, vaikka lopputulos ei olisi ollut niin loistokas. Jotta arkkitehtuurissa löydettäisiin optimaali, niin välillä pitääkin tulla ylilyöntejä. Jatkuvilla riman alituksilla sitä kultaista keskitietä ei koskaan löydetä.

Edit: "Myös pallo muotona on hyvin tavallinen maailman rakennuksissa." Pakko vielä ottaa kantaa tähän. Mikähän olisi sellainen muoto, jota ei ole vielä missään käytetty? Nykymaailmassa on todella vaikea tehdä jotakin oikeasti ainutlaatuista. Joka tapauksessa tuo rakennus olisi ollut melko epätavallinen muodoltaan. Miksi siinä ei sitten ole mitään vikaa, jos rakennetaan suorakulmainen laatikko? Siinäpä sitä omaperäisyyttä vasta onkin.

"Myös pallo muotona on hyvin tavallinen maailman rakennuksissa" Itsenikin on aivan pakko sanoa tähän, että maailmalla ehkä mutta ei Suomessa. Todella kummaa touhua, sillä onhan laatikkokin melko tavallinen muoto vaikkei sitä ehkä uskoisi. Ei ihme, että Suomi on (arkkitehtuurisesti) suht' tylsä maa.

Aprillipäivänä uutisoitiin näin:

http://www.kaleva.fi/plus/juttu789553_page0.htm#kuvabox

Kaleva kirjoitti:Ritaportin kaupan keskittymän toteuttajaksi Oulun ja Haukiputaan kuntien rajamaille on tulossa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Varma on teettänyt Aurora-nimisestä kauppakeskuksesta näyttävät luonnokset Pöyry Architects Oy:llä.

Oulun kaupunki haki Ritaportin kaupallisen alueen toteuttajaa ja yhteistyökumppania marras-tammikuun aikana. Hakemuksia tuli 12 kappaletta. Arviointiryhmä esittää Ritaportin yhteistyökumppaniksi juuri Varmaa, jonka kanssa esitetään aloitettavaksi neuvottelut kaavoituksesta sekä rakentamisen yhteistyö- ja laatusopimuksesta.

Lopullisen päätöksen yhteistyökumppanin tai -kumppanien tekee lähiviikkoina Oulun kaupunginhallitus teknisen lautakunnan esityksestä.

Aurora-kauppakeskuksen alustava kustannusarvio on 170-185 miljoonaa euroa. Työpaikkoja kauppakeskukseen lasketaan syntyvän 1 000-1 200 kappaletta.

Tämän päivän Kalevassa kerrottiin Arinan suunnitelevan keskustarakentamissuunnitelmien jäädyttämistä, koska Oulun kokoiseen kaupunkiin ei kahta kaupan suurprojektia mahdu.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu790033_page0.htm

Näyttää keskustan tilanne nyt aika huonolta, kun ensin Klubitalon R-kioski lopetti ja nyt tämä.

Jari kirjoitti:Tämän päivän Kalevassa kerrottiin Arinan suunnitelevan keskustarakentamissuunnitelmien jäädyttämistä, koska Oulun kokoiseen kaupunkiin ei kahta kaupan suurprojektia mahdu.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu790033_page0.htm

Näyttää keskustan tilanne nyt aika huonolta, kun ensin Klubitalon R-kioski lopetti ja nyt tämä.

Todella harmi juttu. Mutta näin se vaan Suomessa menee, keskustat jäävät kehämarkettien jalkoihin.

Toivottamasti tämä erään Penan kommentti oli sarkasmia suurimmillaan!

"-Veli-Matti Puutio tekee aivan oikean ratkaisun jäädyttämällä keskustan rakentamisen. Toivottavasti Oulun kaupungin johto ja valtuutetut ymmärtävät sen, että kallioparkin rakentaminen on aivan älytöntä ja turhaa. Säilytetään keskusta tämmöisenä idyllisenä pikkukaupungin keskustana ja haetaan tavaramme lähiseutujen tavarataloista, koska sinne tulee myös asiakkaita kauempaakin. Oulu on ja pysyy matkailullisesti kuolleena kaupunkina ja muualta tulleita ei kiinosta keskusta, vaikka siellä olisi vaikka minkälaisia kauppoja. Käytetään kallioparkkiin suunnitellut rahat infatruktuurin kehittämiseen lähiseutujen kauppakeskuksiin."

Oulun kaupungin ja SRV:n järjestämän pohjoismaisen arkkitehtikilpailun tuotokset on nähtävillä kaupungin sivuilla.

http://www.ouka.fi/tekninen/innourba/ca ... /index.htm

Raatin urheilukentän ja uimahallin remontti on viimein aloitettu, ja ainakin purkutyöt on sujuneet varsin nopeaan tahtiin. Minulla on jo useamman päivän ollut tarkoitus käydä räpsimässä muutama kuva tuolta, mutta näemmä Kaleva ehti ensin: http://www.kaleva.fi/plus/juttu791810_page0.htm

Postipankin kortteli Taka-Lyötyssä

Jari kirjoitti:Postipankin vanhan toimitalon takana Taka-Lyötyssä olikin juuri pari viikkoa sitten aloitettu valmistelut uusien (luhti?)talojen rakentamiseksi.

Kiitos, nyt voin tunkea tämänkin projektin kuvat tänne.

Kuva alueesta. Postipankin talo on tuo matalalla siipiosalla varustettu valkoinen möykky. Radan varren pusikot ovat korvautuneet Kevyt liikenne -ketjussa mainitulla melukaiteella. Kuvassa näkyvät asuinrakennukset ovat suurimmaksi osaksi senioriasuntoja.


Korttelin suunnitelma. Lähinnä rataa oleva rakennus on tällä hetkellä ennakkomarkkinoinnissa. Korttelia pystyy jatkossa täydentämään helposti Postipankin siipirakennuksen ja parkkipaikan suuntaan.


Toisella puolella rataa on menossa vastaavanlaiselle entiselle teollisuus-/joutomaa-alueelle sijoittuvan Etelätulli-nimisen alueen markkinointi, joka on hieman takkuillut taantuman ja samalle suunnalle valmistuneiden kohteiden runsauden vuoksi.

Jari kirjoitti:Oulun kaupungin ja SRV:n järjestämän pohjoismaisen arkkitehtikilpailun tuotokset on nähtävillä kaupungin sivuilla.

http://www.ouka.fi/tekninen/innourba/ca ... /index.htm

Toppilan arkkitehtikilpailun tulos on nyt ratkennut.
http://www.ouka.fi/tekninen/Tiedote.asp?ID=12525

Ruotsalainen arkkitehtitoimisto White Arkitekter voitti kilpailun ehdotuksellaan Seasons. Tuo oli sekä tuomariston että myös oma suosikkini. Korkeutta olisi korkeimmalla rakennuksella saanut olla kaavan sallimat 15-kerrosta, mutta ovathan nuo lumenvalkoiset rakennukset sen verran omaperäisiä, että yhden kerroksen leikkaaminen ei haittaa yhtään. Enemmän harmittaa se, että rakennusoikeutta kortteliin oli annettu niin vähän, että maamerkkiä lukuun ottamatta rakennuskanta jää varsin matalaksi, mutta saadaanpa kaikille asukkaille näkymät salmelle ja hyvät katteet SRV:lle.

http://www.white.se/repository/typify/files/toppila.jpg

Mahtavatko nuo hiihtäjät etualalla kertoa jotain eteläruotsalaisille pohjoissuomalaisista syntyvästä mielikuvasta?

Toi on kyllä tosi hieno, jos vaan toteutetaan tuollaisenaan! Onko mahollista, että näitä suunnitelmia muutetaan tai tehdään jonkinlaisia kompromisseja? Mä en oikein koskaan oo perillä, mikä milloinkin on se lopullinen suunnitelma...

Raatin liikuntakeskus

Elikkä tässä olisi hieman juttua Oulun keskeisimmän urheilukeskuksen meneillään olevasta suurremontista. Sanon heti suoraan että en ole ehkä paras ihminen kertomaan tätä tarinaa, koska en ole seurannut hankkeen ympärillä käytävää keskustelua kovin tarkasti, mutta sen minkä tästä muutaman lehtijutun perusteella tiedän, tuon nyt esille.

Kysymyksessä on hyvin keskeisellä paikalla jokisuistossa sijaitseva vanha sotien jälkeen rakennettu urheilukeskus, joka kokee nyt hyvin voimakkaasti uudistavan remontin. Hanke kärsi huomattavan paljon viime syksyyn asti tapahtuneesta uskomattomasta kustannusten noususta. Uudistuksen kustannukset nimittäin nousivat 14 miljoonan euron tietämiltä peräti 21,5 miljoonaan euroon, jonka Oulun kaupunki on aikonut maksaa. Samaan aikaan kustannusten nousun kanssa hanketta vieläpä karsittiin melko paljon.

Ensimmäisen vaiheen olisi tarkoitus valmistua 2010, jolloin Veikkausliigaan nousua hanakasti yrittävä jalkapallojoukkue AC Oulu siirtyy pelaamaan siihen. Lisätietoja kentästä löytyy täältä:http://fi.wikipedia.org/wiki/Raatin_stadion

Wikipedia kirjoitti:Stadionin yleisöennätys jalkapalloilussa on syyskuulta 1980 ottelusta OPS–Liverpool FC, jota seurasi paikan päällä noin 14 000 katsojaa. Kotimaisten otteluiden ennätys, 5 983 kannattajaa, syntyi vuonna 1973 kamppailussa OTP–HJK. Kenttä oli kansallisen huippujalkapalloilun oululainen päänäyttämö aina 1990-luvulle asti eli aikana, jolloin OTP ja OPS edustivat Oulua jalkapalloilun pääsarjassa.

Kuvia:







Havainnekuva. Katsomon katosta ilmeisesti madallettiin kustannussäästön takia tämän kuva laatimisen jälkeen. Katsomon pituudesta en ole ihan varma säilyikö se kuvan esittämänä.




Ennen remonttia kenttä näytti tältä. Vanha pääkatsomo näkyy vasemmalla. Toista päätyä ja itäistä reunaa kiersi tällainen kattamaton betonikatsomo. Siihen ei ole tulossa katosta nytkään vaan avokatsomot.

Lisätietoa Oulun keskustan kehityssuunnitelmasta on saatavilla nyt juuri ilmestyneestä Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnitelman päivitetystä versiosta: http://www.ouka.fi/tekninen/kaupunkikes ... itelma.pdf.

Edellinen päivitys oli vuodelta 2003, joten olihan tuo jo aikakin saada tarkempaa tietoa missä mennään. Suunnitelmassa käsitellään keskustaa kokonaisuutena jossa käytännössä kaikki hankkeet liittyvät kaikkeen, kuitenkin ilmeisesti niin, että vaikka osa hankkeista ei toteutuisi niin se ei kaataisi samalla kaikkia muita. Katutöitä on meneillään parasta aikaa liittyen tuohon kokonaissuunnitelmaan, mutta varsinaisesti aivan ydinkeskusta-alueen katutyöt alkavat vasta ensi kesänä.

Jos jotakin pientä poimintaa tuosta voisi ottaa niin erityisen mielenkiintoiseksi muodostunee kallioparkin, kävelykatulaajennuksen ja kortteleiden lisärakentamisen mahdollisen toteutumisen lisäksi uudelleenrakennettava valaistusjärjestelmä julkisivuvaloineen, sekä niin kutsuttu UbiCity-projekti. Julkisivuvalaistuksen osalta ei olla vielä päätetty laitetaanko rakennusten seiniin talokohtaiset valaisimet joilla tuodaan esiin ykstyiskohtia, vai tyydytäänkö halvempaan yleisvalaistukseen jossa kauempana olevat valaisimet heijastavat valoa rakennusten julkisivuihin. Toivoa sopii ettei valaistuksesta tingitä liikaa.

UbiCity-projektissa (Urban Interactions) on kysymys kokeiluluontoisesta hankkeesta jolla on tarkoitus tuoda modernia tekniikkaa lähelle ihmisiä.

UBI-ohjelma tutkii kaupunkitilan, tietotekniikan ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on tarjota paremmat palvelut kaupunkilaisille tehden kaupungista miellyttävämmän asuin- ja elinympäristön.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Oulun keskustaan uutta ubi-infrastruktuuria kuten suuria näyttöjä, sensoriverkkoja ja niihin liittyviä ohjelmistoja sekä tuoda modernia teknologiaa lähemmäksi tavallista ihmistä.

Sensoreiden ja suurten julkisten näyttöjen avulla voidaan toteuttaa uudentyyppisiä innovatiivisia multimodaalisia käyttöliittymiä, jotka koostuvat esimerkiksi mobiililaitteesta, webistä, erilaisista sensoreista ja suuresta julkisesta näytöstä. Sensorit mahdollistavat erityyppisten tietojen keräämisen ja erilaiset interaktiomallit virtuaalisen maailman ja äly-ympäristön kanssa. Infrastruktuuri mahdollistaa innovatiivisten sovellusten ja palveluiden kehittämisen sekä vahvistaa Oulun seudun t&k-resursseja ja kilpailukykyä.

http://www.ubiprogram.fi/node/17