Taloforum.fi

Miksi suomalaisten pitää aina kitistä ja valittaa kaikesta?

Onkohan Google millä aikataululla päivittämässä Helsingin näkymää? Ilmeisesti pyrkivät max. 3v välein päivittelemään, kovin on vielä hiekkaisen oloista Jätkäsaaressa

Laita 3D rakennukset pois päältä niin se avaa uudemmat kuvat. 3D rakennukset on tehty tuon kuvan päälle joten kun ne on päällä niin näet vanhan kuvan.

Tuskallisen hidasta Googlen materiaalipäivitykset Suomesta kaikenkaikkiaan, Jyväskylän ilmakuvatkin 10v vanhoja. Apple Mapsin Flyover-toiminto näyttää Jätkäsaaresta 3D-näkymänä 2019 tilanteen.

Tuolle fotogrammetriadatalle ei taida olla kovin hyvää markkinaa; käytännössä ajantasainen malli palvelee vaan uudisrakennusnörttejä jotka haluaa nähdä uudet talot pyöritettävänä mallina.

Katunäkymädatalle sentään on käyttötarkoitus itseajavissa autoissa ja navigoinnissa.

Helsingin oma vastaava malli on vähän tuoreempi. https://kartta.hel.fi/3d/mesh/

arkkinikkari kirjoitti: ↑15.12.21 19:40 Helsingin oma vastaava malli on vähän tuoreempi. https://kartta.hel.fi/3d/mesh/

Kiitos, en muistanutkaan tämän olemassaoloa. On muuten todella laadukas malli.

Lisäksi Helsingin karttapalvelusta löytyy 3D-malli, jossa myös tuoreetkin uudisrakennukset on mallinnettu.

Vuoden vaihtuessa sopii katsoa, miten Jätkäsaaren rakentaminen on edistynyt kuluneen vuoden aikana. Tammikuussa julkaistulla kartalla tavoitteena oli saada käyntiin 12 asuintaloa. Niistä toteutui viisi: kolme palvelukortteleiden alueella ja kaksi Melkinlaiturilla. Länsisatamankadun kolmas ATT:n 14-kerroksinen talojätti on kuudes, jos se lasketaan aloitetuksi tänä vuonna. Palvelukorttelissa on piakkoin alkamassa YIT:n Friidu-nimisen talon rakentaminen, mutta se taitaa siirtyä ensi vuoden puolelle. Se on ensimmäinen uusi kovan rahan omistusasuntojen talo Jätkässä yli kahteen vuoteen, mikä on oikeastaan aika hämmästyttävää.

Muiden rakennusten puolella on ollut vielä hiljaisempaa. Aloituskartan mukaan oli toiveissa saada liikkeelle Bunkkeri, terassitalon korttelissa Ritz Capitalin toimistotalo ja toinen Vastintin hotelleista, Wood Cityn hotelli sekä Royal Areena jollain lailla. Valitettavasti kaikkien startti siirtyi ensi vuoden puolelle.

Uusimmassa tiedotteessa (10.12.) kaupunki kertoo, että "Jätkäsaaren rakentaminen on pysynyt hyvin aikataulussaan koronapandemiasta huolimatta." No eihän se siis ihan noin ole sujunut, mutta paremmin sentään kuin viime vuonna. Vaan turha pysähtyä enää itkemään ja marisemaan. Nyt taas katse eteenpäin ja lisää paukkuja vuonna 2022 sinne missä kirraa. Hanaa, Helsinki!

Palvelukorttelin kolme työmaata tänään

Viimeinen tervehdys Jätkäsaaren rannan kuuluisilta kasoilta. Vuoden mittaan kasat pienenivät kiitettävää vauhtia, ja tällä haavaa ne alkavat jo olla historiaa. Vielä keväällä korkeimman kasan päälle pääsi kävellen. Ylimmän tasanteen kivenkoloon oli tuntemattomaksi jäänyt taiteilija sijoittanut pienen mietiskelevää tai lukevaa ukkelia esittävän työn, joka tervehti kiipeämisen vaivan nähneitä. Kiitos siitä, ja oikein hyvää uutta vuotta kaikille talolaisille.

18.4.2021

Kaupunki on julkaissut suunnitelman kivasta Karibianaukio -nimisestä pikkuaukiosta Saukonlaiturin alueen pohjoislaidalla. Se enteilee valmistautumista viereisen asuinrakennusten tontin (ent. venehotellin tontti) rakentamiseen. Mikä ehkä mielenkiintoisinta, tämä taitaa olla ensimmäinen tarkempi kuvaus Saukonlaiturin (ja ehkä Melkinlaiturin) rannan rakentamisperiaatteista.

Nyt näyttää oikein hyvältä. Pidän erityisesti alemman tason lankkulaiturista, joka parantaa merellisyyden tuntua. Ongelmahan on maan pinnan korkeus suhteessa meren pintaan. Veden nousulla ja tulvilla on peloteltu sen verran tehokkaasti, että nykymääräysten mukaan kiinteän rantalaiturin reuna jää kovin korkealle ja kauas merestä. Itse arvelen, että maan jatkuva nousu riittää hoitamaan tulvat myös Helsingissä, mutta se on toinen juttu. Komea boardwalk on hieno ratkaisu ongelmaan.

Kulkuväylillä on asfalttia ja luonnonkivipintaa. Asfaltoidutu kaistaleet eivät ole fillariväyliä, vaan koko alue on tarkoitettu sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Tämä on mielestäni hyvä valinta. Esim. Ruoholahden kanavan reunoilla erilliset fillariväylät eivät toimi. Kauniista luonnonkivipinnasta tulee toivottavasti niin tasainen, että se on helppokulkuinen ja säilyy sellaisena. Ruoholahden kanavan laidoillahan näin ei ole käynyt. Istutukset jatkavat jo Saukonpaaden puolella nähtävää erittäin huoliteltua ja tyylikästä linjaa. Tästä tulee edustustason ranta, kiitos.

veka kirjoitti: ↑28.01.22 18:43 Kulkuväylillä on asfalttia ja luonnonkivipintaa. Asfaltoidutu kaistaleet eivät ole fillariväyliä, vaan koko alue on tarkoitettu sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Tämä on mielestäni hyvä valinta. Esim. Ruoholahden kanavan reunoilla erilliset fillariväylät eivät toimi.

Suunnitelma vaikuttaa omasta mielestänikin laadukkaalta, mutta en oikein ymmärrä fillariväylän huonoa puolta. Itse olen kokenut päinvastoin Ruoholahden kanavan reunalla pyöräväylän suht sujuvaksi ja olettaisin mahdollisten ongelmienkin olevan korjattavissa, jos sellaisia löytyy. Tulevaisuudessa skuuttereiden lisäksi on tulossa monenlaisia pieniä vekottimia ja ne valtaavat täysin kaoottisesti tilaa, jos tila jaetaan kaikkien kesken. Vauhdikkaimmat vievät ja hitaammat väistelevät.

^Huomasin etten ole vastannut kommenttiisi, vaikka tarkoitus oli. Jotenkin unohtui. Nimittäin, tuo alue saaren rannalla ei oikeastaan ole enää kulkuväylää vaan päämäärä ja paikka, johon tullaan oleilemaan ja käyskentelemään. Silloin siellä sopii kuleksia miten sattuu joutumatta varomaan muita, ja vekottimilla kulkevat saavat väistää jalkaisin kulkevia. Parasta voisi olla alueen varaaminen vain jalankulkijoille., jos tässä tulee ongelmia.

Raksa kirjoitti: ↑30.11.21 11:15
Suoraan merenpäälle rakennettavia asuntoja n. 60 000 k-m2, joista puolet ovat kelluvia kerrostaloja ja puolet pilarilaatan päälle rakennettavia asuntoja.

Merenpäällisen kelluvan rakentamisen korkeus on alustavasti viisi kerrosta ja muilta osin rakentamisen korkeus on alustavasti seitsemän kerrosta.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutise ... -pyydetaan

Kelluvat kerrostalot kuulostaa aika villiltä ajatukselta. Ainakin jotain tavallisesta poikkeavaa

"Hanke vastaa kaupungin strategisiin tavoitteisiin hyödyntämällä Helsingin merellisyyttä asumisessa uudella tavalla. Hanke kehittää kerrostalorakentamista sekä tuo asukkaille uusia asumisen vaihtoehtoja. Vastaavaa hanketta ei ole toteutettu Suomessa aiemmin. "


Voi ei. Hyvät on ensiargumentit puoltaa tällaista. Miten olisi vaikka ajattelu sen suhteen, että mitkä ovat hyödyt: rakennuksen kestävyyden, ekologisuuden ja toteutuksen kustannusten näkökulmasta.

Mistähän johtuu, ettei meren päälle kelluvia taloja ole aiemmin rakennettu? Koska se ei ole todennäköisesti ollut järkevää Suomessa. Tämä hanke kuulostaa kikkailulta saada alueelle, johon ei saata olla ylemmissä kaavoissa määritelty kerrostalokorttelia, eikä tulisi lupaa muutoinkaan, niin saada kuitenkin kerrostalokortteli. Eli tällä veden päälle rakentamisella tosiasiallisesti kikkaillaan rakennusoikeutta alueelle, johon sitä ei "normaalilla" tavalla saisi.

Kaiken kruunaa firma, joka on pöytälaatikko.

Johan on aikataulut taas työntyneet eteenpäin.
Onko arviointi hankalaa vai korona-tilanne mahdoton vai mistä johtuu kaikkien rakennusurakoiden venyminen.
Jätkäsaari julkaissut uudet aikataulut rakentamisesta
https://www.uuttahelsinkia.fi/sites/def ... _2022_.pdf

^Ehkä näihin aikataulukarttoihin on parasta suhtautua vain eräänlaisina suunnan näyttävinä esityksinä. Ts. näiden rakennusten aloitusta puuhataan parhaillaan, ja osa niistä toteutuu jo tänä vuonna, osa myöhemmin. Vielä ei kuitenkaan osata sanoa tarkemmin. Kartan mukaan tänä vuonna saataisiin käyntiin yli 20 uutta työmaata, ja sehän ei voine toteutua. Oikein hienoa, että näitä karttoja yhä kuitenkin julkaistaan.

Eipä tuonne kannata rakentaa, kun koko ympäristö on vielä ihan kesken ja kaduista ei ole tietoakaan. Mielestäni Hyväntoivonpuiston ympärille olisi kannattanut sallia huomattavasti korkeampaa rakentamista, jotta asuntoja ei joutuisi näin pitkään odottelemaan. Liike-elämän kannalta jonkinlainen erillinen keskuskortteli pohjoiseen olisi myös edistänyt huomattavasti alueen toimeliaisuutta. No, tällaista jälkiviisastelua tietty...