Taloforum.fi

https://www.hel.fi/static/hel2/ksv/liit ... itelma.pdf

Viitesuunnitelmaluonnoksesta löytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia, kuten ulkotilojen kuvitusta ja leikkauksia. Lopputulos väistämättä mm. muuttaisi Tuomiokirkon takaista siluettia lähestyttäessä Kauppatoria mereltä, mikä on varmaan hyvä tai huono asia riippuen keneltä kysytään.

^Jostain syystä keskimmäisessä kaukokuvassa kohde on sijoitettu hassusti aivan kuvan oikeaan reunaan. Viivoittimella tms. sihtaamalla näkee, että Suurkirkko osuu Pasilan tornialueen kohdalle tultaessa Helsinkiin Särkän ja Suomenlinnan välisestä salmesta. Maissa samalla viivalla on Kaivopuiston itäreuna ml. Olympialaituri. Tähtitornin mäeltä tulee saamaan uudenlaisia fotoja.

Oho, mennyt kokonaan ohitse viime kuussa esitellyt uudet suunnitelmat. Kylläpä on tultu alas rakennusten korkeuksissa ja kerrosmäärissä! Paljon realistisempaan suuntaan on menty, mutta näin ollen yksikään rakennus ei tule täyttämään pilvenpiirtäjän mittoja ja rakentamaan päästään vasta vuonna 2026? Alkaa olla moni pitkäaikainen foorumilainen viidenkympin iässä ennen kuin Keski-Pasilassa on klusteri...

Onhan nämä uudet suunnitelmat valtaisa pettymys.

Tuollaista halvan näköistä lähiötornia ja kaikenlisäksi myös aivan liian matalaa. Vähintään kymmenen kerrosta enemmän pitäisi olla korkeutta jokaisessa tornissa. Tässä olisi ollut Helsingillä kaikkien aikojen mahdollisuus rakentaa kaupunkiin nykyaikainen pilvenpiirtäjäklusteri lasipintaisine torneineen, mutta ilmeisesti uskallusta ei sellaiseen ole. Hukattu mahdollisuus.

Juuri näin. 10-18 kerrosta enemmän. Pasila olisi aivan loistava paikka Suomen korkeimmille rakennuksille. Hukattu mahdollisuus...

Onpas - taas - munatonta meininkiä. Alkoi vissiin liika korkeus pelottamaan. *ituttaa tuo ainainen vaatimattomuus ja nöyrän pikkuihmisen mentaliteetti. Suorastaan sairaalloista tylsyyttä - kuten on totuttu

Kyllä nyt maan pääkaupunkiin pitäisi edes yks 200 metrinen uskaltaa rakentaa.

Mutta eihän sitä uskalla ... Perk...

Eeros kirjoitti: ↑09.05.23 10:04 Alkoi vissiin liika korkeus pelottamaan.

Tuskin. Kaupunki kertaalleen hyväksyi YIT:n Trigonin korkeimman version. Sitten YIT vetäytyi laskettuaan budjetin. Skanska on nähtävästi ainakin tässä vaiheessa sitä mieltä, että heidän projektinsa on kannattava. Jää nähtäväksi, mutta joka tapauksessa kerrosten määrässä on kyse rahasta.

Suoraan sanottuna en ymmärrä hinkua jonkun tietyn metrimäärän kokoisille taloille. Pilvenpiirtäjiä kannattaa rakentaa ainoastaan jos maa on niin lopussa, että ylöspäin on ainoa suunta. Se, että Helsingissä rakennusliikkeet eivät halua määrättömän korkeita taloja rakentaa kertoo ainoastaan siitä, että Helsingissä on onnistuttu kaavoittamaan riittävästi rakennusmaata.

Julkisen tuen antaminen rakennusliikkeelle (esim. halvempi rakennusoikeus) vain että saataisiin isompi kuin naapurilla olisi tyhmintä mahdollista politiikkaa.

Varmaan noin kaikkia harmittaa, ettei lupailtuja lähes tai jopa 200-metrisiä torneja saatu Pasilaan, kun olivat jo hyppysissä - ainakaan vielä. Suomen suurin alan firma YIT maksoi yrityksestään niin paljon että sattui. Tahtotila ja osaaminen eivät riitä, kun rakennuksien koot kasvavat, ja samassa mitassa kasvavat myös rahoituksen riskit kaikille mukana oleville.

Skanskan projekti on tietysti realistisempi jo sen takia että on matalampi. Raha saadaan joutuisammin tuottamaan. Uskon itse eniten Varman 32-kerroksiseen torniin Pasilassa. Varman tietojen mukaan ankkurivuokralaiseksi on tulossa Elisa, jonka käyttöön on varattu yli puolet rakennuksen pinta-alasta. Kuulostaa hyvältä. Sanotusta huolimatta jaksan yhä uskoa, että ajan oloon juuri Pasilassa päästään joskus taas tavoittelemaan 200 metriä. Siihen tarvitaan riittävän äveriäs sijoittaja, ehkä ulkomailta.

Näköjään vähän alle tai yli 30-kerroksiset ja enintään 130-140 -metriset rakennukset ovat tällä haavaa se katto, johon saatavilla olevat rahoitus- ym. resurssit riittävät. Siihen jäätiin Kalasatamassa, Vuosaaressa ja nyt Pasilassa. Myös Keilaniemessä tornit ovat jo madaltuneet kohti näitä lukemia. Siellä pyrkii Suomen korkeimmaksi Striken (HGR, Ilmarinen, YIT) rantatorni, jossa on nykyisin 36 kerrosta ja vähän yli 150 metriä.

oukkidoukki...

Pyöröovi kirjoitti: ↑03.05.23 17:37 https://www.hel.fi/static/hel2/ksv/liit ... itelma.pdf

Viitesuunnitelmaluonnoksesta löytyy paljon kiinnostavia yksityiskohtia, kuten ulkotilojen kuvitusta ja leikkauksia. Lopputulos väistämättä mm. muuttaisi Tuomiokirkon takaista siluettia lähestyttäessä Kauppatoria mereltä, mikä on varmaan hyvä tai huono asia riippuen keneltä kysytään.

Se että 80-luvun Dallas ilmestyy Tuomiokirkon taakse ei voi mitenkään olla hyvä asia.

Minusta monet 80-luvun tornit ovat paljon munakkaampia, kuin nykyiset ohuet tikut sinnetänne heitettyine ikkunoineen tai niitä feikkitiilitorneja. Veikkaan kyllä, että tulee perus elementtitornia saumoineen ja sävyvirheineen.

Noista suunnittelukuvista kyllä näkee hyvin sen, mikä suomalaisessa kaupunkirakentamisessa on pielessä. Ei voi mennä kahtasataa metriä ilman, että olisi metsäryteikkö edessä tai vieressä. Jokainen kaupunkialue on eristetty toisistaan siten, ettei niitä voi koskaan yhdistää.

Xerdoz kirjoitti: ↑31.05.23 22:31 Minusta monet 80-luvun tornit ovat paljon munakkaampia

Minusta ihmiskunta on kaikeksi onneksi päässyt paljon eteenpäin noista ajoista. Tärkeintä on keskittyä, miten saadaan aikaiseksi elinvoimainen ja kestävä kaupunkikeskus Pasilaan. Tämä pienen pieni alue Helsingissä saa kumman paljon huomiota osakseen, vaikka miltei naapurissa alueet kaavoitetaan alle kuusikerroksisiksi. Toivoisin tasaisemmin leviävää korkeaa kaupunkia ennemmin kuin satunnaisia tuulisia poikkeuksia. Esimerkiksi Itä-Pasilaa voisi kehittää tällaiseen suuntaan, jos vain yhtään tahtoa riittäisi.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Mielestäni olisi hyvä että Suomessa olisi edes yksi kaupunki, jossa on aluita joissa on myös korkeita rakennuksia. Mielestäni suurempi kysymys on se millaista arkkitehtuuria näissä alueissa sallitaan. Halutaanko Kalasataman paksuja laatikoita vai jotain luovempaa tai omaleimaisempaa. Pasilaan tulevat tornit eivät mielestäni ole edes kovin korkeita (saisi olla korkeampia) ja vaikuttavat melko geneerisiltä. Pasila kuitenkin tarvitsee torneja ja tornit sopivat hyvin kaupunginosaan, joka tunnetaan toimistoista.

Lehdistötiedote 26.6.2023
Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Skanska allekirjoittivat sopimuksen Pasilan Länsitornialueen toteuttamisesta

Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen Pasilan Länsitornialueen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä esisopimuksen ensimmäisen vaiheen tornitalojen tonttien ostosta. Rakentamisen ennakoidaan alkavan arviolta vuonna 2026.

Loput linkistä